Naton vakoojat Suomessa uhkaavat Venäjän turvallisuutta. Paluuni vapaalta Krimiltä Suomeen.

Viikko sitten aloitin matkani Suomen Lapista kohti Krimin tasavaltaa Mustanmeren rannalla. Olin menossa sinne ainoana suomalaisena virallisena vaalitarkkailijana kansanäänestykseen, josta kohisi koko maailma.

Lähtiessäni matkalle en tiennyt, mitä tuleman pitää. Pääsenkö edes perille? Syttyykö sota? Toteutuuko kansanäänestys? Joudunko tulitaisteluun? Pidättääkö Kiovan fasistijuntta minut? Paistaako Krimillä aurinko?

Kyllä, Krimillä paistoi aurinko. Lämpöä oli melkein +20.

Muutaman päivän aikana ehdin nähdä melkein koko Krimin. Kiersin katsomassa Venäjän uusia tiluksia. Häkellyin Krimin kauneudesta, joka toi mieleen Aivazovskin maalaukset. Kaikki oli henkeäsalpaavaa.

Merkittävintä oli kuitenkin se uusi venäläinen henki, joka syntyi Krimillä. Hyvä ystäväni Aleksandr Dugin kutsuu sitä venäläiseksi kevääksi. Se on Yhdysvaltain yksinapaisen politiikan katkera loppu.

Krimin kansanäänestys oli yhtä henkeä salpaava kuin Aivazovskin maalaukset. Krimiläiset vaelsivat sankoin joukoin äänestämään kotiinpaluun puolesta erinomaisessa raikkaassa sadessäässä, rauhan ja iloisen odotuksen vallitessa.

Tapahtumaa todisti poikkeuksellisen suuri joukko ulkomaisia vaalitarkkailijoita: meitä oli yhteensä  70 henkilöä 23 maasta. Mukana oli kansanedustajia, meppejä, politiikan tutkijoita. Krimillä oli myös virallisen tiedon mukaan 1200 toimittajaa. Suomestakin oli useampi toimittaja. Kaikki näkivät, minkälaiseissa merkeissä vaalit sujuivat: krimiläiset äänestivät rauhallisen, odottavan riemun vallassa.

Äänestyspäivän iltana puhkesi riemu: kansa hurrasi ja Venäjän liput liehuivat kaikkialla. Ihmiset itkivät ja kiittivät Jumalaa.

Lensin Krimiltä takaisin Moskovaan, koska muuhun suuntaan sieltä ei juuri pääsekään. Moskovassa näin Putinin puheen televisiosta ja allekirjoituksen Venäjän federaation laajentamiseksi. Kaikki se muutti maailmanhistoriaa. Suur-Venäjä palasi miljardien ihmisten tajuntaan.

Venäjä käytti tässä viimein yllätysmomenttia, joka kohautti koko maailmaa. Kaikki sujui äärimmäisen tyylikkäästi: Putinin puhe Venäjän poliittiselle eliitille ja allekirjoitustilaisuus olivat visuaalisesti näyttävä tapahtuma Kremlin Pyhän Yrjön salissa.

Putinin puhe oli kirjallisestikin merkittävä ja ennen kuulumaton katsaus Venäjän ja Krimin historiaan. Se oli massiivinen puhe, joka muutti koko maailman ajattelua ja suuntaa. Venäjä palautti itsensä suurvallaksi ja miljardien ihmisten tietoisuuteen.

Putinin puhe oli kuitenkin hyvin rauhallinen ja sivistynyt. Hän perusteli kaiken kiihkottomasti myös kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Tämä oli osoitus Venäjän avoimmuudesta ja rehellisyydestä.

Se peittosi länsimaiden katkeran jankutuksen kansainvälisen oikeuden loukkaamisesta. Näille väitteille länsimaat eivät koskaan ole esittäneet mitään perusteluita.

Länsi vihaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, jota se ei ole koskaan noudattanut. Sen sijaan juristina Putin halusi tehdä kaiken kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Muistatteko, kun suomalainen demari Simo Pietiläinen salakuljetti alaikäisen Venäjän kansalaisen suomalaisen diplomaattiauton takakontissa Suomeen? Ennen salakuljetusta venäläiseltä äidiltä varastettua lasta pidettiin melkein kuukausi panttivankina Suomen Pietarin pääkonsulaatissa. Suomen hallitus kiristi Venäjää perumaan lapsen Venäjän kansalaisuuden.

Takakonttisalakuljetuksessa Suomi rikkoi noin kymmentä kansainvälistä sopimusta vastaan, lisäksi siinä rikottiin useita Suomen ja Venäjän lakeja ja tehtiin useita rikoksia.

Demarit palkitsivat Pietiläisen nostamalla hänet ehdokkaaksi vaaleihin. Suomella on siis aika vähän varaa muistuttaa kansainvälisestä oikeudesta, varsinkaan Erkki Tuomiojalla...

Palattuani Moskovaan osallistuin Rossija1-kanavan keskusteluohjelmaan. Mukana samassa ohjelmassa olivat mm. Krimin pääministeri Aksjonov ja Vladimir Zhirnovski sekä paljon arvostamani kirjailija Prohanov ja elokuvaohjaaja Bortko ym. Venäjällä Zhirinovski ja Aleksandr Dugin on nyt nostettu kansalliseen mediaan tärkeinä uuden suurvenäläisen hengen tulkkeina. Muistutin suorassa lähetyksessä länsimaiden russofobisesta hysteriasta, jonka tavoitteena oli sodanuhkalla estää krimilästä ihmistä käyttämästä kansainvälisen oikeuden mukaista äänioikeuttaan.

Moskovasta lensin Pietariin, mihin olin jo sopinut tv-haastattelut. Annoin peräti viisi tv-haastattelua Krimin tilanteesta, Suomen ja Venäjän suhteista ja talouspakotteista. Totesin että Suomen ja Venäjän suhteet ovat niin hyvät, että ne eivät voi huonota.

Suomessakin on jo huomattu, että Venäjän vastaiset pakotteet ovat Suomen vastaisia pakotteita.

Tultuani Suomeen palasin uuteen, parempaan, demokraattisempaan maailmaan. Mutta työ ei ole vielä tehty. Eurooppa on vielä vapautettava Kiovan fasistikoirista, jotka uhkaavat repiä Ukrainan venäläiset kappaleiksi.

Myös Suomessa toimivat Naton sotilaat ja vakoojat aiheuttavat uhkan Venäjän ja Suomen turvallisuudelle.

Kiovan fasistijuntta kiristää länsimailta rahaa samalla, kun se uhkaa Venäjää ydinaseilla. Jokainen Kiovan fasistijuntan kanssa yhteistyössä oleva on järjestäytyneen rikollisryhmän avustaja.

Venäjä on suvereeni, ylivoimainen ja täysin voittamaton.

Alas Kiovan fasistijuntta!

Sarasvuon potkut ja Naton soturit

Sarasvuon potkujen jälkeen asiaa tuntevien Facebook-keskusteluissa pidettiin laajalti melkein varmana, että potkujen varsinaisena syynä oli minun esiintymiseni Sarasvuon ohjelmassa. Tuossa haastattelussahan Sarasvuo kysyi minulta näkemyksiäni Krimin tilanteesta.

Sarasvuon potkut olivat järkytys ja yllätys monelle. Ne tulivat kesken kauden, kun tekemättä oli vielä kuusi ohjelmaa. Selitykset katsojaluvuista yms. ontuivat. Tuskin sattumalta potkut osuivat samaan päivään, jolloin EU julkisti ensimmäiset Krimin tilanteesta johtuvat henkilöpakotteet.

Oliko Sarasvuon potkuilla siis poliittinen syy? Päätin kysyä asiaa Sarasvuolta itseltään.

Lähetin Jarille tekstiviestin, jossa luki: "Miten haastatteluni vaikutti ohjelmasi lopumiseen? Siitä spekuloidaan." Kysymykselläni halusin vahvistaa, oliko haastatteluni vaikuttanut ohjelman loppumiseen. Lisäksi toin esiin, että asiasta on paljon spekulaatiota. Sarasvuo vastasi kolmen minuutin kuluttua: "Epäilen, että ratkaisevasti. En kadu!" Ohessa kuva Sarasvun tekstiviestistä (kellonajat ovat Krimin - eli siis Moskovan - aikaa).

Sarasvuon mielestä minun haastatteluni suorassa lähetyksessä siis vaikutti hänen potkuihinsa ja koko ohjelman lopettamiseen kesken kauden "ratkaisevasti" eli oli potkujen ja ohjelman lopettamisen keskeinen ja tärkein syy. Sarasvuo on kokenut toimittaja ja kirjoittaja. Hän ei olisi voinut keksiä tuollaista vastausta omasta päästään tai arvioida asiaa minulle totuuden vastaisesti. Päin vastoin hän sanoi totuuden: minun haastatteluni oli ratkaiseva syy Sarasvuon potkuihin.

Tieto on erittäin merkittävä, koska se kertoo poliittisesta mediasensuurista Suomessa. Tämä tarkoittaa, että Sanoman medioissa vältetään avointa, moniarvoista ja rehellistä keskustelua Krimin tilanteesta. Tiedetään, että minä tunnen hyvin Venäjän kannan asiaan ja pystyn analysoimaan tilannetta siitä näkökulmasta. Lisäksi minulla on paljon asiaa koskevaa suoraa tietoa. Tämä ei kuitenkaan miellytä Sanoman johtoa, joka antoi Sarasvuolle potkut.

Tämä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta kun havaitsen, että pahaa aavistamattomiin suomalaisiin toimittajiin tai jopa toimituksiin kohdistuu kovaa painostusta sen jälkeen, kun he ovat haastatelleet minua tai julkaisseet näkemyksiäni. Tämäkin vahvistaa nyt selvinnyttä totuutta Sarasvuon potkuista.

Sarasvuon potkut on eräs viikon tärkeimpiä uutisia Venäjällä. Asia on tärkeä, koska Sarasvuon potkut yksinäänkin osoitavat, miten suorassa Naton ja Yhdysvaltain sotilaallisten intressien ohjauksessa länsimedia on. Sarasvuon yleisö on nyt kasvanut runsaasta sadasta tuhannesta arviolta 60-70 miljoonaan. Ainakin niin moni ihminen on nyt kuullut Sarasvuosta. Hänelle ollaankin tietojeni mukaan tarjoamassa Venäjältä töitä. Uskon että Jari haluaa jatkossakin tehdä laatujournalismia eikä Yhdysvaltain tai Naton sanelemaa sotapropagandaa.

Miksi Sanoman tiedotusvälineet rankaisevat poliittista syistä toimittajaansa potkuilla ja samalla uhkailevat muita toimittajia?

Sanoman medioissa Krimin asiaa käsitellään yksipuolisesti Venäjä-vastaisesta näkökulmasta ja pyritään myös lietsomaan suomalaiset Venäjä-vastaiseen sotapsykoosiin Nato-kannatuksen kasvattamiseksi. Näkemykseni siitä, että Kiovassa vallan kaappasi perustuslain vastainen fasistijuntta ja Venäjän toteuttaa koko Eurooppaa vakauttavaa rauhanturvaoperaatiota, on näkemys, jota Sanoma ei halua suomalaisten tietoon, koska Sanoman tärkein tavoite on sodanlietsonta Venäjää vastaan ja Venäjän vetäminen sotaan. Olihan jo talvisota Helsingin Sanomien sotakiihotuksen ja ulkoministeri Erkon aikaansaama "Erkon sota". Sama kopla oli aikanaan saanut aikaiseksi myös Borikovin murhan.

Kohtalon ivaa oli ainoastaan siinä, että viimeinen Erkko kuoli samana päivänä kun Krim vapautettiin. Ehtikö hän kuulla siitä, on epäselvää.

Sarasvuon poliittisista syistä annetut potkut toimivat myös varoituksena muille suomalaisille toimittajille. Tietysti jokainen ainakin Sanoman palveluksessa oleva toimittaja nyt ymmärtää, mitä Krimin tilanteesta saa kirjoittaa ja mitä ei. Avointa keskustelua ei missään tapauksessa sallita ja Venäjän toimille ei missään tapauksessa saa antaa mitään oikeutusta.

On selvää, että Sanoman medioilla ei ole olemassaolon oikeutusta tässä maassa. Krimin kriisin myötä Sanoma on siirtynyt avoimeen sotapropagandaan. Sillä on vain yksi päämäärä: Suomen kytkeminen Natoon. Tätä tarkoitusta varten suomalaiset yritetään lietsoa sotapsykoosiin vääristelemällä kaikki Venäjän toimet Suomea uhkaaviksi.

Sanoman toimittajat eivät ole toimittajia vaan Naton sotilaita ja vakoojia. Sanoman toiminta muodostaa sotilaallisen uhkan Venäjälle, ja tähän uhkaan on reagoitava. Sanoman kaikki yritystoiminta Venäjällä on lakkautettava ja sen Venäjällä oleva omaisuus on takavarikoitava, mukaan luettuna Sanoman palveluksessa olevien toimittajien Venäjällä oleva omaisuus, kuten kiinteistöt ja pankkitilit.

Matkustuskieltoja tuskin tarvitaan, koska monella Sanoman toimittajalla on sellainen ennestäänkin. Heidät on jo aikaisemminkin nähty Venäjän turvallisuudelle vaarallisina henkilöinä. Jos heidät päästetään Venäjälle, vain sen vuoksi, että heidän kontaktinsa ja toimintansa selvitetään.

Sanoman työntekijät eivät ole siviilejä vaan Naton sotilaita, jotka toteuttavat Venäjän turvallisuutta vaarantavaa sotilaallista operaatiota Suomen viemiseksi Natoon.

Olen tänään antanut venäläiselle kansalliselle tv-kanavalle asiaa koskevan haastattelun. Olen todennut haastattelussa, että Sanoma osakeyhtiö, erityisesti Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat, ovat nyt siirtyneet suoraan sotapropagandaan, joka uhkaa Venäjän ja venäläisten turvallisuutta. Sanoman toimittajat eivät ole toimittajia vaan Naton sotilaita ja vakoojia sekä Kiovan fasistijuntan kätyreitä.

Krim on vasta alku

Täällä Moskovassa on helppo hymyillä. Koko Venäjä hymyilee. Venäläinen kevät on alkanut. Mutta täällä ollaan yhtä mieltä siitä, että nyt ei ole aikaa juhlintaan. Juhliminen ja euforia vain heikentää. Tämä on vasta alkua. Nyt otetaan kaikki takaisin. Venäjä ei enää koskaan peräänny, Venäjä menee vain eteenpäin.

EU julkaisi listan venäläisistä, joita vastaan on julistettu sanktioiksi matkustuskielto ja varojen jäädyttäminen. Täällä sanktioille vain nauretaan. Venäjän laki kieltää listan henkilöitä kaiken ulkomaisen omistuksen, joten sanktioilla ei ole mitään vaikutusta. Mutta ehkä sanktiot vain nopeuttivat krimiläisten pääsyä kotiin, joten kiitos EU! Sitä paitsi miksi kukaan haluaisi matkustaa EU:hun, sillä onhan meillä Krim!

Jokainen tuolle listalle päässyt saa täyden luottamukseni rehellisenä venäläisenä patrioottina ja ehdottomasti myös Suomen ystävänä.

Erkki Tuomioja jatkaa tannerilaista ristiretkeään Venäjää vastaan. Tanner-Tuomiojan mielestä Itä-Ukrainan venäläisillä ei ole mitään oikeutta puolustautua Kiovan fasistijuntan veristä terroria vastaan. Mutta vielä koittaa sekin päivä, kun Ukraina on vapautettu fasistijuntasta. Se päivä on lähellä! Silloin Tuomiojan ilme muuttuu entistäkin katkerammaksi ja synkemmäksi. Katsokaa miten tyrmistynyt se ilme on jo nyt!

Suomen ulkopolitikka ajoi karille samalla hetkellä, kun Putin pisti nimen Krimin liittämispaperiin. Suomi ei voi enää olla edes EU:n jäsen, koska kukaan ei halua. Kaikki suomalaiset haluavat nyt kilpaa irtisanoutua EU:n Venäjä-vastaisesta politiikasta. Suomen on nopeasti irtisanouduttava kaikesta EU-roskasta ja vapautettava Suomi EU:sta kokonaan. Eihän kukaan normaali suomalainen voi enää olla EU:ssa. EU on vain saastaa, joka häiritsee meidän normaalien suomalaisten normaalia elämää. Olemme saaneet EU:sta tarpeeksemme. Antakaa suomalaistenkin itse päättää omista asioistaan, kuten krimiläiset päättivät omistaan!

Venäjän medioissa esiintyy nyt päivittäin venäläisyyden ja euraasian imperiumin merkittävin tulkki Aleksander Dugin. Häntä on nyt kuunneltava, hänen jokainen sanansa on merkittävä muistiin ja opeteltava ulkoa. Dugin on kaikkien meidän paras ja uskollisin ystävämme. Venäjän valtamerilaiva on vaihtanut kurssia, suuri laiva on käännähtänyt raskaasti mutta varmasti. Enää Venäjä ei hajoa tai kituuta eteenpäin, nyt se ottaa kaiken takaisin. Dugin kertoo meille, mihin olemme matkalla.

Seuraavat siteeraukset on poimittu Duginin tänään RIA Novostissa julkaisemasta kirjoituksesta "Krim on vasta alku". Duginin mukaan Moskovan päättäväisestä oman etunsa suojelemisesta hyötyy koko ihmiskunta. "Venäjä on miehekkäästi torjunut amerikkalaisten hyökkääjien ja heidän EU-apulaistensa kiristyksen ja painostuksen", Dugin kirjoittaa. On syntynyt moninapainen ja oikeudenmukainen maailma yksinapaista amerikkalaista hegemoniaa vastaan, Dugin kirjoittaa. Krimin palauttaminen on suuri tapahtuma Venäjän historiassa. "Me elämme nyt uudessa maailmassa. Venäjä alkaa palauttaa historiallista ja geopoliittista suuruuttaan, muuttuen jatkuvasti tavallisesta Venäjästä Suur-Venäjäksi, Venäjä-firmasta venäläiseksi sivilisaatioksi." Krimin liittämispäivästä pitää tehdä kansallinen juhlapäivä, Dugin kirjoittaa. "Vasta nyt kävi oikeasti selväksi, että olemme irtautuneet hajoamisvaiheesta ja siirtyneet entisen mahtavuutemme palauttamisvaiheeseen", Dugin kirjoittaa. Venäjä on yltänyt suurvoittoon, mutta vain torjuntavoittoon. Sotaa ei vielä ole voitettu.

Seuraavaksi taistellaan Odessasta, Harkovista, Luganskista, Donetskista, Dneprepetrovskiksta, Nikolajevista, koska nekin kuuluvat meidän venäläiseen euraasialaiseen ortodoksiseen sivilisaatioomme, Dugin kirjoittaa. Ne ovat nyt joutuneet uusnatsien terrorin uhreiksi. Yhdysvallat nosti Kiovan aseellisessa vallankaapauksessa valtaan avoimia atlantisti-fasisteja ja rasisteja. "Jos emme puutu asiaan nyt, miljoonat kärsivät." Se mitä Ukrainasta on jäljellä, pitää jakaa kahtia. "Venäjä ei voi pettää miljoonia omia ihmisiään, venäläisiä ja venäjänkielisiä ja ukrainalaisia, jotka eivät alistu ihmisvihaajien juntalle. Joten missään tapauksessa ei saa rauhoittua ja rentoutua. Itä-Ukrainaa uhkaa verinen terrori."

Dugin vaatii myös Venäjää sisältä päin uhkaavan liberaalien ja uusnatsien viidennen kolonnan hävittämistä. "Jos haluamme säilyttää Venäjän, viides kolonna pitää hävittää, sota-ajan lakien mukaisesti." Dugin kirjoittaa: "Venäläinen kevät on alkanut. Se merkitsee todellista venäläistä uudelleensyntymää. Tässä tilanteessa ja taistelussa Ukrainasta Venäjä uudistuu, puhdistuu, vapautuu. Meidän on oltava järjestyksen, laillisuuden, oikeudenmukaisuuden, henkisyyden ja moraalin esimerkki maailmalle. Se ei sovi yhteen oligarkian, korruption, roskaviihteen ja dekadentin postmodernin kulttuurin kanssa. Krimi ja Ukraina vaativat Venäjältä puhdistautumista, meidän henkisen venäläisen identiteettimme palauttamista, venäläisen aatteen paluuta", kirjoittaa Dugin.

Eläköön vapaa Krim!
Alas Kiovan fasistijuntta!
Suomi vapaaksi EU-saastasta!

"RAKENNAMME SUUR-VENÄJÄN, OLEMME HERÄNNEET, ME NOUSEMME". Johan Bäckman vapautetun Krimin kansanäänestystä tarkkailemassa, osa 5.

Eilen Venäjän television ykköskanavalla esitettiin ennen kuulumaton ohjelma. Koko Venäjän merkittävin poliittinen eliitti ja älymystö kertoi näkemyksiään pyhän venäläisen maan Krimin vapauttamisesta ja palauttamisesta Äiti-Venäjän yhteyteen. Hyvä ystäväni, Moskovan valtionyliopiston professori Aleksander Dugin sanoi, että tämä on perustavanlaatuinen suurjuhla ja Venäjän suuri voitto. Tähän asti uusi Venäjä on joko kaatunut tai pitänyt ne maat jotka sillä on ollut, nyt Venäjä on palauttanut itselleen sille kuuluvia alueita. Duginin mukaan tämä on uusi alku suurtendenssille: "Rakennamme Suur-Venäjän, me olemme heränneet, me nousemme", Dugin sanoi. Krimin kansanäänestys on historiallinen päätös, se on henkinen, moraalinen, historiallinen, poliittinen, taloudellinen ja materiaalinen Suurvoitto. Mutta tähän ei pidä pysähtyä, tämä ei ole taistelun voitto, tämä on torjuntavoitto. Se mikä meitä nyt odottaa Itä- ja Kaakkois-Ukrainassa, missä länsimaiden naamio on pudonnut: näemme nyt länsimaiden todelliset kasvot, Dugin sanoi. Se on ukrainalaisen fasismin, Oikeistosektorin pedon irvistys. Se on kyynisten länsimaisten liberaalien irvistys, jotka käyttävät strategiaansa mitä tahansa voimia, mukaan luettuna uusnatseja. Nyt ymmärrämme kenen kanssa olemme tekemisissä, Dugin sanoi, ja se pelottaa meitä. Tämä on suurvoitto, mutta seisomme erittäin suurien haasteiden edessä. Meidän ei pidä nyt juhlia, koska se heikentää meitä. Emme voi sanoa että Krimi on peidän, kaikki on kunnossa, erinomaista. Meidän on pakko liikkua eteenpäin. Jos emme liiku eteenpäin, panssaroi tätä voittoa, auta veljiämme, joudumme miettimään voittomme uudelleen.

Samassa ohjelamssa esiintynyt Venäjän valtionduuman varapuhemis Sergei Zeleznjak puhi länsimaissa vallitseavasta uudesta pula-ajasta: siellä on pulaa totuudesta. Zeleznjak huomautti, ettei länsimaissa tiedetä Venäjästä mitään eikä siellä ole Venäjä-asiantuntijoita. Tästä kertoo ajatus sanktioista, joilla ei ole Venäjään mitään vaikutusta. Venäjän korkeimmilta virkamiehiltä ja poliitikoilta on jo kielletty ulkomaiset tilit ja omistukset, joten sanktioilla ei ole juuri mitään vaikutusta. "He eivät ymmärrä että me emme käy kauppaa meille ratkaisevista kysymyksistä", Zeleznjak sanoi. Vladimir Zhirinovski sanoi, että Venäjää vastaan suunnatut pakotteet ovat vain Venäjälle hyödyksi. Länsi bluffaa, eivät he määrää mitään sanktioita. Kaikki sanktiot koituvat Venäjän hyödyksi.

Kansanedustaja Irina Jarovaja piti erittäin kyseenalaisena ajatusta sanktioista vastauksena rauhantahtoisten kansalaisten demokraattiselle äänestykselle. Sanktioissa on kysymys yrityksestä vaikuttaa Venäjän valtion laillisiin toimiin. Kysymys ei siis ole laillisista menetelmistä, vaan laittomista. Jarovaja on varma siitä, että länsimaiset erikoispalvelut ja viisaat poliitikot tajuavat, että he ovat ojentaneet kätensä fasisteille, jotka uhkaavat heidän omia kansalaisiaan. Jarovajan mukaan Ukrainassa on vallan kaapannut järjestäytynyt rikollisryhmä. Länsimaat ja Yhdysvallat ovat osallisia tänän rikollisryhmän toiminnassa, Jarovaja sanoi.

Duuman puhemies Sergei Naryshkin kertoi samassa ohejlmassa Krimin Venäjään liittämisen laillisesta järjestyksestä. Liittäminen perustuu Venäjän federaation tasoiseen perustuslakiin rinnastettavaan vuonna 2001 hyväksyttyyn lakiin Venäjän federaatioon liittämisestä ja uusien federaation subjektien muodostamisesta. Vaatimukset ja laillinen järjestys alueen liittämiseksi Venäjään on määritelty kyseisessä laissa. Ulkomaisen valtion liittämiseksi Venäjän kyseinen valtio esittää ensin Venäjälle pyynnön liittämisestä, sen jälkeen allekirjoitetaan Venäjän ja liittämistä haluavan valtion välinen sopimus. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Venäjän presidentti kääntyy perustuslakituomioistuimen puoleen asian arvioimiseksi. Mikäli perustuslakituomioistuin hyväksyy liittämisen, Venäjän valtakunnanduuma saa käsittelyynsä valtioiden välisen sopimuksen ratifioinnin ja lakiluonnoksen, jossa määritellään uuden federaation subjektin nimi, rajat yms. Tämän jälkeen Venäjän perustuslakiin tehdään lisäys koskien uutta Venäjän federaation subjektia. Zhrinovskin mukaan tämä voisi onnistua kolmessakin päivässä.

EI ASKELTAKAAN TAAKSE. Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen tarkkailijana, osa 4.

Tänään tapahtui jotakin todella merkittävää: maailmanhistoria muutti suuntaa. Myös suuri Venäjä on vaihtanut kurssia. Russofobit tärisevät kauhusta. Venäjää pitää käsitellä nyt hieman eri tavalla. Länsimedia ja länsimaiset toimittajat puhkuvat russofobista raivoaan. Länsimaiset "Venäjän tutkijat" ovat viimeistään tänään tajunneet olleensa aina väärässä. Vieläkin muutamat Yhdysvaltain ja Naton palveluksessa olevat suomalaiset Venäjän tutkijat ja journalistit jaksavat jankuttaa rusofobista jargoniaan, mutta pian se loppuu. He eivät enää usko siihen itsekään. Venäjä on vapauttanut itselleen vuosisataisen venäläisen pyhän maan, Krimin niemimaan, ja liittää sen itseensä huomenna. Venäjä, Venäjä, Venäjä, kaikui tänään Simferopolissa ja kaikkialla Krimillä. Koko maailma huutaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä! Kaikkialla kiehuu venäläisyys. Venäjän kansa on nyt noussut ja kulkee vain eteenpäin. Ei askeltakaan taakse! Hyvä ystäväni professori Igor Panarin kirjoitti tänään: "Tänään Venäjä on muuttunut toiseksi voitettuaan pahuuden taistelussa Krimin kansan puolesta!!! Hurraa!!! 93 prosenttia krimiläisistä äänesti Venäjään liittymisen puolesta! Sitä paitsi tasan 70 vuotta sitten, 16. maaliskuuta vuonna 1944, Neuvostoliiton korkein sodanjohto määräsi aloitettavaksi Krimin vapautuksen fasismista." Katso kuvaamani video hetki sitten Simferopolin keskustassa, venäläinen kansa juhlii vapautettua Krimiä:

Tänään palasin vaalihuoneille illalla ja siirryin nopeasti kansainvälisten vaalitarkkailijoiden tiedotustilaisuuteen. Useiden eri maiden asiantuntijat, joukossa useita meppejä, kansanedustajia eri maista, politiikan tutkijoita ja asiantuntijoita, totesivat Krimin kansanäänestyksen kansainvälisen oikeuden mukaiseksi ja Ukrainan sekä Krimin perustuslakien mukaiseksi. Ihmettelen, mihin Suomen valtioneuvosto perustaa tänäisen väitteensä Krimin vaalien "laittomuudesta". Odotan todisteita ja perusteluita. Ei kansalle voi valehdella loppumattomasti: Krimin kansanäänestys on myös Ukrainan perustuslain mukainen. Putin muistutti Krimin vaalien laillisuudesta juuri äsken puhelimessa myös Obamalle. Odotan, että Sauli Niinistö toteaa Krimin vaalit laillisiksi. Muuten Niinistö ei tietenkään voi olla Suomen presidentti. Ei kai ihminen voi elää valheessa, presidenttikään.

Odotetusti suuri enemmistö krimiläisistä äänesti tänään Venäjään liittymisen puolesta. Tästä länsimaatkaan eivät ole eri mieltä. Rikkomuksia ei löytynyt. Hyvä ystäväni Vitali Milonov lausui tänään medioille, että näin puhtaita vaaleja ei ole entisen Neuvostoliiton alueella järjestetty sitten vuoden 1991. Puuttuu vain Sanomatalon siirtyminen venäläisomistukseen ja russofobien heittäminen kadulle. Sekin on tärkeä geopoliittinen tapahtuma, Erkon sodan lopullinen päätös. Muistakaa mitä kaikkea pahaa Helsingin Sanomat on saanut aikaan, Bobrikovin murha mukaan luettuna. Mutta nyt se on taloudellisessa ja myös moraalisessa konkurssissa. Sillä tänään Krimin kansa päätti: Suomi ei mene koskaan Natoon. Mitäs siihen sanot Olli Kivinen? Vielätkö jaksat mielisairasta jankutustasi? Tämä oli lopullinen isku Sanomatalon iljettäville russofobeille. Kyllä nyt Max Jakobson käännähti haudassaan, heh!

Katso ottamani kuvat Simferopolin kansainvälisestä lehdistötilaisuudesta ja vaalin tuloksien julkistamisesta tänään. Niin ja heh, mites ne Venäjän vastaiset pakotteet? Hah hah haa!

ANTEEKSIPYYNTÖ LÄNSIMAAILMAN PUOLESTA. Dosentti Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana. Osa 3.

Kiinan lähettänä kansainvälinen vaalitarkkailija herra Ge Zhili ja Suomen edustaja dosentti Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen vaalipäivänä äänestyspaikan edustalla. 

Tänään on se suuri päivä: Krimin väestö saa äänestää omasta tulevaisuudestaan kansanäänestyksessä, jonka aiheena on liittyminen Venäjään. Tapaus on tietysti historiallinen: vastaavaa kansanäänestystä Venäjään liittymisestä ei ole järjestetty koskaan aikaisemmin. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja NATO kiehuvat Venäjän vastaista hysteriaa, vaikka Krimin kansanäänestys on krimiläisten oma asia. Länsi siis haluaa kaikin keinoin sotkea Venäjän asiaan ja sillä tavoin vaikuttaa tilanteeseen.

Aamupalalla keskustelin yhdysvaltalaisen vaalitarkkailijan kanssa kansainvälisistä asioista. Ihmettelimme yhdessä joidenkin länsivaltojen väitettä, jonka mukaan kansanäänestys olisi kansainvälisen oikeuden vastainen. Väite on absurdi ja väärä: kansanäänestys on päin vastoin kansainvälisen oikeuden mukainen. Kansoilla on itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan. Yhdysvallat ja länsimedia kuitenkin jankuttavat valhetta kansainvälisen oikeuden vastaisuudesta, myös eräät suomalaiset professoreina esiintyvät, jotka ilmeisesti saavat rahoituksensakin EU:lta tai Yhdysvalloilta.

Esimerkiksi väärää tietoa aiheesta levittävät Helsingin ja Turun yliopiston professorit pitäisi kyllä vetää tutkimuseettisen neuvottelukunnan selvityksen kohteeksi. Epäilen että heillä on EU-rahaa ja dollareita, minkä vuoksi he lukevat vastaukset toimittajien kysymyksiin paksun lompakkonsa seteleistä ennemmin kuin käyttävät omia aivojaan. Yleensäkin EU-rahoilla elävät ovat täysin sokeita Kiovan fasistijuntan olemassaololle sekä tietysti Yhdysvaltain ja EU:n häikäilemättömälle painostukselle, joka kohdistuu kansanvälisen oikeuden vastaisesti pieneen krimiläiseen äänestäjään.

Länsimedia myös jankuttaa valheellista väitettä siitä, että kansanäänestys olisi Ukrainan perustuslain vastainen. Tosiasiassa kansanäänestystä koskevassa asetuksessa todetaan, että kansanäänestys on Ukrainan perustuslain artiklojen 138 ja 38 mukainen sekä Krimin perustuslain artiklojen 6, 18 ja 26 mukainen ja lisäksi kansainvälisen oikeuden mukainen. Ilmeisesti länsimedia luottaa Göbbels-tyyppiseen valhetoistoon, kun väitetään, että kansanäänestys olisi kansainvälisen oikeuden ja Ukrainan perustuslain vastainen. Tosin näille väitteille ei koskaan ole esitetty mitään perusteluita.

Aamupalalla amerikkalainen ystäväni tiedusteli minulta myös, "kuinka paljon Suomessa on ruotsalaisia". Sanoin että vajaa 300 000, mutta he eivät ole oikeita ruotsalaisia, vaan täysin keinotekoinen vähemmistö. Amerikkalainen ymmärsi kun sanoin, että he vain esittävät olevansa suomenruotsalaisia. Meille on syntynyt privilegioitu suomenruotsalainen luokka, joka ei halua luopua etuoikeuksistaan. Siksi he hyökkäävät kaikken aggressiivisimmin venäjän kielen laillistamista vastaan Suomessa, vaikka monella paikkakunnalla venäjänkielisiä on jo enemmän kuin ns. ruotsinkielisiä. Periaatteessa kuitenkin kuka tahansa voi päättää alkavansa ruotsinkieliseksi ja siten nauttia etuoikeuksista, kuten sosiaalisesta noususta helpomman yliopistopaikan turvin.

Suomenruotsalaisten oman puoleen RKP:n asema ei perustu demokratiaan vaan heidän perustuslaillisiin etuoikeuksiinsa. Suomenruotsalaiset ovat taitavasti miehittäneet erilaiset vähemmistövaltuutettujen asemat, esimekiksi Eva Biaudet vastustaa mitä tahansa yrityksiä venäjänkielen aseman parantamiseksi Suomessa, Astrid Thors on päässyt jopa ETYJ:n vähemmistöpäälliköksi. Arvaa vaan onko venäläisiä mitään oikeksia sen jälkeen. Pahaa aavistamattomat isännät päästivät Thorsin jopa Krimille arvoimaan venäläisten asemaa, tuntematta rouvan suomenruotsalaista taustaa.

Amerikkalainen nosteli kulmakarvojaan: kaikki tämä oli hänelle uutta. Hän kuitenkin nokkelasti kysyi, miksi sitten Mannerheim ei osannut suomea. Sanoin, että Mannerheim oli kyllä oikea ruotsalainen ja että suomenruotsalaiset muuttuivat keinotekoisiksi vasta Mannerheimin jälkeen. Epäilin kuitenkin itsekseni, että Mannerheim osasi suomeakin, mutta ei paljastanut asiaa, koska se ei ollut hänen arvolleen sopivaa.

Päiväni alkoi vauhdikkaasti, kun saksalainen kuvausryhmä halusi päästä mukaani äänestyshuoneita tarkkailemaan. Autoon hyppäsi saksalainen kuvaaja ja toimittaja. Kerroin näkemykseni heille automatkalla ja äänestyshuoneella. Siellä minua haastatteli myös Russia Today ja Slon-uutissivusto.

Vaalihuoneilla äänestys sujui rauhanomaisissa ja innostuneissa tunnelmissa. Eri-ikäiset ihmiset kävivät äänestämässä, monella oli pienet lapsetkin mukana. Ihmiset äänestivät rauhallisesti ja poistuivat paikalta. Monet olivat tulleet paikalle jo aamukahdeksalta. Jokaisessa vaalihuoneessa on myös paikallisia tarkkailijoita, joilta voi kysyä äänestyksen sujumisesta. Suurempaa tungosta ei ole, mutta äänestäjät ovat silti aktiivisia. Äänestyslipukkeessa on kolmella kielellä kaksi vaihtoehtoa: liittyminen Venäjään tai paluu 1992 perustuslakiin. Tyhjääkin voi äänestää. Äänestäminen tapahtuu verhon takana.

 

Havaintojeni mukaan vaalipävänä ja sen alla kukaan ei yritä vaikuttaa epäasiallisesti ihmisiin tai siihen, miten he äänestävät. Vaalipäivää edeltävänä päivänä julistettiin "hiljaisuuden päivä" eli aktiivisen vaalimainonnan kielto. Sillä halutaan rauhoittaa äänestystapahtuma. Huomasin kuitenkin, että eilen ukrainalaiset nationalistit järjestivät täällä Simferopolissa ainakin yhden pienen mielenosoituksen kansanäänestystä vastaan. Se oli täysin mitätön tapahtuma, mutta se kuitenkin rikkoi vaalirauhaa vakavalla tavalla.

Kävin tänään aamupäivällä yhteensä kolmella äänestyspaikalla, ja meininki oli samanlainen: väkeä on tullut aamusta jo paljon, puolenpäivän maissa jo merkittävä osa alueen äänestäjistä oli käynyt uurnilla. Vaaliuurnat ovat läpinäkyviä ja ihmiset pudottavat niihin äänestyskaavakkeensa itse. Vaalitarkkailijat valvovat myös uurnia ja katsovat, että kukaan ei pudota sinne mitään ylimääräistä. Uurnat on sinetöity. Uurnista näkee selvästi, että enemmistö äänestää Venäjään liittymisen puolesta. Puhuin myös monien tavallisten ihmisten kanssa. He ihmettelivät, miten joku edes viitsii kysyä, kannattavatko he Venäjään liittymistä. Ilman muuta he haluavat liittyä Venäjään!

Toimittajia oli joka paikassa, annoin vaalihuoneen pihalla haastattelun hollantilaiselle tv-asemalle. Hollantilaistoimittaja halusi tietää, mikä on Suomen kanta kansanäänestykseen. Huomautin, että Suomessa monet poliitikotkin vastustavat pakotteita Venäjälle. Sanoin myös, että kansainväliseen delegaatioon kuuluu europarlamentin edustajia. EU:n kanta eli väite kansanäänestyksen kansainvälisen oikeuden vastaisuudesta on valheellinen eikä vastaa riippumattomien asiantuntijoiden näkemystä.

Onneksi pääsin myös asiaan: esitin Russia Todayn ja Pietarin 5-kanavan tv-kameroille julkisen anteeksipyyntöni koko länsimaailman puolesta. Obaman tai Barroson lapsellinen pakotteilla uhkailu ei tietenkään edusta länsimaisen sivistyneistön kantaa. Sitä paitsi, kuka se Barroso oikein luulee olevansa, montako divisioonaa sillä on? Esitin anteeksipyyntöni nimenomaan Krimin kansalle länsimaiden puolesta siksi, että länsijohtajat täysin perusteetta ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti uhkailevat ja painostavat pientä krimiläistä ihmistä, jolla on kansainvälisen oikeuden antama lupa päättää omasta, läheistensä ja lastensa tulevaisuudesta. Kansainvälistä oikeutta tässä rikkovat länsijohtajat, jotka paitsi uhkailevat ja painostavat krimiläistä äänestäjää, myös tukevat Kiovan perustuslain vastaista fasistijunttaa.

Krimillä on toimittajia todella paljon ympäri maailmaa. Suomalaisiakin toimittajia täällä on useita, joten tilanne tulee varmaankin hyvin kartoitetuksi. Nyt suomalaista mediaa lukiessa ei voi välttyä toteamasta, että Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista on tullut Naton ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen propagandakeskuksia, joiden yksinomainen tavoite on lietsoa suomalaisiin sotapsykoosi Suomen viemiseksi Natoon. Mutta heh, eihän se tule onnistumaan. Sanoma osakeyhtiö on jo konkurssikypsä, pian saksalaiset myyvät Sanomatalon venäläisille ja russofobit heitetään kadulle. Aion olla tarkkailemassa sitäkin iloista tapahtumaa, mahdollisesti piankin.

Yllättävää oli se, että presidentti Niinistö on yrittänyt operoida Suomeen Kiovan fasistijuntan tukitapahtumaa. Kysymys olisi ollut ilmeisesti jonkinlaisista neuvotteluista. Tällainen tietysti uhkaa Suomen turvallisuutta eikä sovi sivistyneen maailman tapoihin eikä normeihin.

Erkki Tuomioja on varmaan alkanut hävetä itseään, koska ei ole nyt sanonut mitään uutta Ukrainan asiasta. Täytyy muistaa, että hengenheimolaisensa, emäfasisti Tannerin jalanjäljissä Tuomioja on heti ensimmäisenä tukemassa Euroopassa rumaa päätään nostanutta fasismia. Tanner rakasti Hitleriä, Tuomioja palvoo Kiovan fasistijunttaa. Täytyy muistaa, että emäfasisti Tanner on tuomittu sotaan syylliseksi ja vankeuteen lainvoimaisessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Odotan että Kiovan fasistijuntan ihailijoilla on ihan sama kohtalo.

Mikä tärkeintä, tänään on Krimillä sadepäivä. Koska Krimillä paistaa 300 päivänä vuodessa, sadetta pidetään päin vastoin erinomaisena säänä, joka saa kaikki hyvälle tuulelle. Erään vaalihuoneen pihalla tavallinen venäläinen kiitti Jumalaa tästä kansanäänestyksestä. Mutta taistelu ei ole vielä päättynyt, koska Sanomatalo ei ole vielä venäläisomistuksessa.

Niin ja ne investoinnit. Olen jatkanut ehdotuksia suomalaisen liikemiesvaltuuskunnan lähettämiseksi Krimille mahdollisimman pian. Liittäminen Venäjään kestää noin vuoden, maa on täällä jo yksityistetty. Venäläisiä turisteja on tulossa ensi kesänä arviolta kuusi miljoonaa. Suomalaisten pitäisi olla täällä nyt hyvissä asemissa mahdollisimman pian.

Kello on vasta 13.20, palaan vaalihuoneille illaksi, lisäksi luvassa on liuta haastatteluita, muiden muassa Venäjän ykköskanavalle.

Alas Kiovan fasistijuntta!

Eläköön vapaa Krim!

HILJAISUUDEN PÄIVÄ. Dosentti Bäckmanin raportti Krimin kansanäänestyksestä, osa 2.

Dosentti Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen virallisena vaalitarkkailijana, osa 2: HILJAISUUDEN PÄIVÄ.  

Tänään on toinen päiväni vaalitarkkailijana Krimillä. Aamulla lähdin kuljettajani kanssa tutkimaan kaupunkia ja lähimaastoa. Ainoastaan Simferopolin keskustassa pienen varuskunnan portilla näin kolme itsepuolustusjoukkojen sotilasta sekä miehistönkuljetusvaunun. Muutoin sotilaita ei näkynyt Simferopolin lähimaastossa noin sadan kilometrin säteellä, mutta Krimin raja-alueilla ja sotilastukikohtien läheisyydessä heitä kuulemma on enemmän. Ukrainalaisia miliisejä näkyy jonkin verran. Muutoin katukuva on rauhallinen ja ihmiset tuntuvat olevan omissa askareissaan. Mitään hysteriaa, raivoa, pelkoa tai muuta epämääräistä liikehdintää ei ole näköpiirissä. Ihmiset vaikuttavat puuhakkailta ja tyytyväisiltä, mihin tämänpäiväinen lähes +20 lämpötila ja auringonpaiste osaltaan vaikutti. Ajoimme ensin Mustanmeren rannalle Alushtaan ja sieltä takaisin Bahchisaraihin, missä varsinainen vaalitarkkailutyö pääsi alkuun: tutustuin Bahchisarain koulun numero 4 äänestyspaikkaan numero 12015. Kuvasin itseni vaaliuurnien seurassa. Paikalla oli myös koko vaalilautakunta. Nämä eivät olekaan mitä tahansa uurnia, koska näihi kerätään äänet Venäjään liittymisestä. Harvemmin pääsee todistamaan tällaista äänestystä.

Koululle tuli seurakseni kaksi Venäjän duuman lähettämää vaalitarkkailijaa. Esitin paljon kysymyksiä vaalin käytännön toteutuksesta: mistä äänestyslistat, miten henkilöllisyys todistetaan, miten vaalisalaisuus toteutuu, kuinka paljon äänioikeutettuja on. Koulussa numero 4 vaalit toteutetaan rutiinilla, koska täällä on äänestetty aikaisemminkin.

Ajomatkalla katselin ympäristöä. Krimi ei ole vauras, erityisesti silmään pistävät kauan sitten hylätyt viinirypäletarhat ja aprikoosiviljelmät. Turismi on edelleen merkittävä toimeentulon lähde. Sovimme, että teemme laajemman kierroksen aina Jaltalle saakka vaalien jälkeen maanantaina. Joka tapauksessa lähiympäristössä muutaman sata kilometriä ajettuani kävi selväksi, että ainakaan täällä minkään valtion sotavoimista ei ollut tietoakaan. Myös ilmapiiri oli hyvin rauhallinen. Simferopolin keskustassa oli ortodoksisen rock-yhtyeen konsertti, jota seuraamaan oli tullut muutamia satoja ihmisiä. Tilaisuus ei vaikuttanut kovin poliittiselta, enemmänkin kotoisalta. Tietysti se oli venäläishenkinen, mutta suurin osa väestöä täällä on venäläisiä. Myös Bahchisarain keskustassa oli vastaavanlainen joukkotilaisuus. Hyvin kuvaavia olivat Simferopolin torille liimatut omatekoiset iskulauseet: VENÄJÄ ON TURVAMME JA KOTISEUTUMME RAUHAN TAE ja KIITOS VENÄJÄ RAUHASTA KRIMILLÄ! Tämä näkemys vastaa omaani: Venäjä on rauhanturvaaja ja se on aivan oikein turvannut omiensa ja monien muidenkin turvallisuuden. Vain Venäjä pystyy turvaamaan rauhan Euroopassa.

Illalla oli luvassa varsinainen päätapahtuma: kansainvälisten vaalitarkkailijoiden lehdistötilaisuus. Siinä esiintyivät lisäkseni mm. unkarilainen ja kreikkalainen meppi, puolalainen politiikan tutkija, serbialainen kansanedustaja, kiinalainen diplomaatti jne. Kaikki olivat tietysti yhtä mieltä siitä, että kansanäänestys itsenäisyydestä on kansojen oikeus ja ehdottomasti kansainvälisen oikeuden mukaista. Väitteitä siitä, että kansanäänestys olisi laiton, pidettiin tietysti Yhdysvaltain ja Euroopan unionin kierona ja epärehellisenä politikointia ja sitä paitsi härskinä valheena. Itse toistin lehdistölle nyt jo perinteiset teesini: länsilehdistö on ennen kuulumattoman russofobisen hysterian vallassa, Kiovan perustuslain vastainen fasistijuntta on laiton ja länsimaiden ja Venäjän pitää yhdessä vapauttaa Ukraina fasistijuntasta. Jokainen tarkkailija sai oman puheenvuoronsa, erityisen koskettava oli Kiinan edustajan, herra Ge Zhilin puhe. Hän vetosi kansojen ystävyyteen. Myöhemmin sanoin autossa kiinalaiselle tietäväni, että Venäjän ulkopolitiikan prioriteetteja ovat nyt Kiina ja Suomi. Molempiin Venäjällä on erinomaiset suhteet ja molempien maiden suhteita Venäjä hoitaa aivan erityisellä tavalla.

Lehdistötilaisuudessa puhuttiin jonkin verran ns. tataaripropagandasta. Näkökulmasta riippuen yhtäältä väitetään, että Krimin tataarit kannattavat kansanäänestystä, toisaalta väitetään, että tataarit ovat enemmälti vastaan. Tosiasiassa joka paikassa tuntuu olevan enemmänkin sodanvastaisia mielenosoituksia kuin kansanäänestykseen suoraan liittyviä. Tataarit ovat varmasti jakaantuneet tässä Venäjään liittymisen kannattajiin, vastustajiin ja neutraaleihin. Joku toi myös esiin sen, että Krimillä asuu paljon muitakin kansoja kuin venäläisiä ja tataareja. On mahdotonta sanoa nyt, kuinka moni tataari kannattaa tai vastustaa.

Päivän aikana aloin myös kaavailla suomalaisia investointeja Krimille. Puhuin asiasta Krimin korkeimman neuvoston jäsenen Ljdmila Lubinan kanssa. Sanoin haluavani puhua Krimin pääministeri Aksjonoville suomalaisista investoinneista, mutta Lubina totesi, että Aksojonov vastaa hänelle. Ehdotin, että Krimin vaalien jälkeen sinne matkustaa suomalainen liikemiesvaltuuskunta. Krimille on tulossa Venäjään liittymisen jälkeen tänä kesänä ainakin kuusi miljoonaa turistia. Olisi hienoa käyttää siinä suomalaista osaamista.

Päivä oli kaiken kaikkiaan hyvin rauhallinen. Sitä kutsutaankin Venäjällä nimellä hiljaisuuden päivä, den tishiny. Se tarkoittaa vaaleja edeltävän päivän kaikenkattavaa rauhoittamista (ideana vähän samanlainen kuin turkulainen joulurauha). Hiljaisuuden päivänä kaikenlainen vaalikampanjointi on kielletty. Joukkokokoontumisien ja konserttien eräänä tavoitteena voikin tosin olla kansan rauhoittaminen, vaikka tematiikka olikin selvästi venäläiskansallista. Huomenna on tärkeä päivä, joka muuttaa Venäjän, Euraasian, myös Suomen historiallisen suunnan. Täältä tullaan Venäjä! Alas Kiovan fasistijuntta!

KOHTI RINTAMAA. Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana, osa 1.

Olen Krimillä Venäjän kutsumana virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana. Kerron tässä blogissa kaikesta siitä, mitä kuulen ja näen. Lisätietoja annan puhelimitse 040 763 57 88, 040 503 5474.


OSA 1: KOHTI RINTAMAA

Aloitin eilen jännittävän matkani kohti Krimin niemimaata. Ennen sitä kotona löysinkin jo ensimmäisen uhkauskirjeen postilaatikostani: minut uhattiin tappaa, koska olen lähdössä Krimin niemimaan kansanäänestystä valvomaan. Sitä ei kuulemma saisi tehdä. Uhkauskirjeeseen oli liitetty printti Iltalehden asiaa koskevasta jutusta. Myös presidentti Sauli Niinistö paheksui vaalitarkkailua julkisesti.

Puhelin pirisi koko ajan: Moskovassa minua olisi vastassa peräti kolme kuvausryhmää. Heti astuttuani Sheremetevon lentokentälle Rossija1-kanava halusi mielipiteeni. Nostin esille tärkeän näkökulman: miten ennenkuulumattoman julkealla tavalla Yhdysvallat, EU ja Nato uhkailevat Krimin viatonta ja rehellistä työtätekevää kansaa vaatimuksillaan sanktioista ja vaalien peruuttamisesta. Länsimaat jankuttavat kansainvälisen oikeuden loukkauksesta, mutta mitään perusteita tälle väitteelle ei koskaan ole esitetty. Päin vastoin, kansanäänestys on täysin kansainvälisen oikeuden mukainen, kuten Kosovossa, Skotlannissa, Kataloniassa jne.

Ainutlaatuista asiassa on ainoastaan se, että länsivallat uhkailevat venäläisiä äänestäjiä sodalla. Ikään kuin venäläisellä ihmisellä ei olisi samanlaista oikeutta äänestää kuin länsimaisella ihmisellä. Länsimaiden media on lietsonut itsensä enenkuulumattoman mielisairaan russofobian valtaan, länsimaiset poliitikot ovat sokaistuneet, he eivät näe Kiovan laitonta fasistijunttaa ja sen vaarallisuutta Euroopalle ja maailmalle. Ainoa lääke asiaan on Kiovan fasistijuntan kaataminen, sen jäsenten vangitseminen ja tuomitseminen väkivaltaisesta vallan anastuksesta pitkiin vankeusrangaistuksiin. Venäjän ja länsimaiden on tehtävä se yhdessä. Ja vielä he tekevätkin sen yhdessä.

Sheremetevolla jatkoin kohti Smferopolin koneen lähtöporttia. Siellä annoin haastattelun Venäjän television ykköskanavalle. Puhelin jatkoi soimistaan. Lausuin puhelimitse Ria Novostille tärkeän asian: Venäjän ja länsimaiden on yhdessä syöstävä vallasta Kiovan perustuslainvastainen fasistijuntta, joka kaappasi vallan väkivaltaisesti ja laittomasti. Tedotusvälineet siteerasivat näkemyksiäni laajalti.

Olen aina ilahtunut, kun saan kertoa oman mielipiteeni, mutta haluan edelleen korostaa, että kysymys on vain minun omasta mielipiteestäni.

Tuoreimmat lausuntoni venäläiselle medialle voi lukea tästä linkistä: http://news.yandex.ru/yandsearch?text=%D0%99%D0%BE%D1%85%D0%B0%D0%BD+%D0%91%D1%8D%D0%BA%D0%BC%D0%B0%D0%BD&rpt=nnews2&rel=tm&grhow=clutop

Krimin vaalien kansainväliset tarkkailijat ja erimaalaiset toimittajat pakkautuivat jonoon: oli aika siirtyä lentokoneeseen. Monet toimittajat jatkoivat kanssamme Simferopoliin, mutta Rossija1-kanavan toimittajatyttönen ei ollut tulossa mukaamme. "Minä jää tänne selustaan", hän sanoi minulle. "Se on hyvä, koska selusta on kaikkein tärkein", vastasin hänelle ja jatkoin: "Mutta me lähdemme nyt kohti rintamaa!"

Rintama on nyt Krimillä. Siellä kamppailaan Euroopan geopoliittisesta tulevaisuudesta. Pieni venäläinen ihminen äänestää venäläisen Krimin kuulumisesta Venäjään. Krimi on kuulunut Venäjälle yli 200 vuotta, siellä asuu 2 miljoonaa ihmistä, suurin osa venäläisiä. Krimi joutui Ukrainan yhteyteen laittomasti 1954 ilman Neuvostoliiton korkeimman neuvoston päätöstä. 

Bussissa matkalla lentokoneeseen ehdin antaa haastattelun virolaiselle kuvausryhmälle ja brittiläiselle toimittajalle. Britti oli kiinnostunut lähinnä siitä, miten kansanäänestys on mahdollista järjestää näin nopeasti. Yleensä totesin kysyjille, että katsotaan ensin se vaalipäivä. Eletään sen iltaan ja seuraavaan päivään, ja tehdään johtopäätökset vasta sen jälkeen.

Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita on uusimman tiedon mukaan 70 henkilöä 23 maasta. Päälle vielä paikalliset ja venäläiset vaalitarkkailijat. Minut kutsui tarkkailemaan hyvä ystäväni Vitali Milonov, Pietarin homopropagandalain isä, joka on myös tarkkailemassa, lisäksi minut kutsui eräs toinenkin ystäväni ja lopulta myös venäläinen vaalitarkkailujärjestö Civic Control, joka on järjestänyt tänne ison ulkomaalaisen tarkkailijadelegaation. Olen itse ollut aiemmin tarkkailemassa mm. Venäjän ja Abhaasian vaaleja. Venäjän viime vaaleissa havaitsin ennen kuulumattoman tihutyön länsimaiden ja erityisesti länsimedian taholta venäläistä demokratiaa vastaan. Nyt sama jatkuu Krimillä, mutta se ei tule onnistumaan.

Viime duuman vaaleissa eräiden hyvin tunnettujen suomalaisten toimittajien russofobinen psykoosi meni niin pitkälle, että he alkoivat peräti häiriköimään vaalihuoneita. Vaalitarkkailijana huomautin asiasta, ja seuraavissa vaaleissa russofobitoimittajat osasivat käyttäytyä jo vähän sivistyneemmin.

Simferopolin kone oli valtava jetti. Siellä näin suuren määrän venäläisiä ja ulkolaisia tuttuja elämäni eri vaiheista: oli Pietarin kulttuuriväkeä, moskovalaisia toimittajia, myös RISI:n delegaatio. Kone nousi ilmaan kuin valtamerilaiva. Lentomatkalla muistin, että Euroopan rauhanomaisella tulevaisuudella on kolme vihollista: Yhdysvallat, NATO ja EU.

Vierustoverini, krimiläinen mies, pitää Krimin liittymistä Venäjään ilman muuta selvänä asiana. Se on ainoa keino pelastaa venäläiset Kiovan perustuslainvastaisen fasistijuntan mielivallalta. Mies nostaa esiin yhden esimerkin: Maidanin natsialttarilla EU:n tukemat uusnatsit huusivat iskulausetta: "Hukutamme ryssät jutkujen vereen." Tällaista porukkaa Erkki Tuomioja tukee, hän tuki myös heidän valtaannousuaan, ja kannattaa edelleenkin heitä. Mutta Krimin väestöllä on oikeus irtisanoutua kaikesta tästä ja -- mikä parasta -- vapautua Euroopan unionista ikiajoiksi.

Krimi on vapautettava, muuten Kiovan fasistikoirat repivät Krimin venäläiset kappaleiksi. Alas Kiovan fasistijuntta! Alas Erkki Tuomioja! Alas russofobit!

Venäjä toimii esimerkillisesti suojellessaan kansalaisiaan Krimillä ja muualla. Suuri Venäjä pistää kaiken peliin suojellakseen pientä ihmistä. Uskoisitko samaa esimerkiksi Barrososta? Kuka hän loppujen lopuksi on? Muutenkin esimerkiksi Lavrovia ja Kerryä seuratessa tulee mieleen, että he taitavat painia aika eri sarjoissa. Kerry vaikuttaa kyvyttömältä mitättömyydeltä.

Viime aikoina olen yhä enemmän ajatellut sitä, että tässä russofobiassa ja Putin-parjauksessa on loppupeleissä kysymys vain kateudesta. Venäjällä menee nyt hyvin, lännellä todella huonosti. Se näkyy hyvin esimerkiksi sinä, minkälaisia johtajia meillä on. Katsokaa nyt vaikkapa Erkki Tuomiojaa tai Carl Haglundin solmiopelleilyä. Paljonkonhan Haglundin solmiopelleily tuli meille maksamaan rahassa mitattuna? Sata miljoonaa, miljardi?

Simferopolin lentoasemalla joukko venäläisiä toimittajia piiritti minut heti. Totesin, että kansanäänestys on absoluuttisen legitiimi ja kansainvälisen oikeuden mukainen, eikä tätä vastaan ole esitetty mitään perusteita. Toin esiin myös presidentti Sauli Niinistön riippumattomia vaalitarkkailijoita kohtaan osoittaman painostuksen. Niinistön mielestä vain ETYJ:llä olisi oikeus tarkkaillla. ETYJ on kuitenkin kieltäytynyt lähettämästä vaalitarkkailijoita tutkimaan asiaa ja on sen sijaan leimannut vaalit kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, ilman mitään perusteita ja asiaa tutkimatta. Sanoin toimittajille, että ETYJ:n olisi pitänyt lähettää tarkkailijat tutkimaan asiaa ensin ja arvioida tilanne vasta sitten.

Länsimaiden pakotepolitiikka ja Yhdysvaltojen uhkaukset on tuomittu epäonnistumaan. Kansanäänestys toteutetaan ja toimitaan sen mukaan. Erkki Tuomiojan linjaa pidän vaarallisena: hän tukee avoimesti Kiovan perustuslainvastaista fasistijunttaa, hän on ollut myös mukana nostamassa sitä valtaan antamalla kaiken tukensa väkivaltaiselle vallankaappaukselle. Tuomioja haluaa myös peitellä Maidanin kansanmurhaa: fasistijuntan länsivaltojen tuella masinoimat tarkka-ampujat murhasivat ihmisiä kadulle. Odotan että Tuomioja ottaa asiaan kantaa ja paljastaa oman osuutensa, onhan paronitar Ashton YouTube-puhelinkeskustelusa antanut ymmärtää olleensa tarkka-ampujien taustasta hyvin tietoinen. Ainakaan asia ei tullut hänelle minkäänlaisena yllätyksenä.

Ilmeisesti minun on pyydettänä venäläisiltä julkisesti anteeksi Erkki Tuomiojan ja EU:n sekoilevaa käytöstä ja tukea Kiovan fasistijuntalle. Eihän se vastaa eurooppalaisen älymystön kantaa. Tuomiojan sekoilevalla epärehellisyydellä ei ole mitään rajaa: hän kannattaa Kiovan fasistijunttaa, hän auttoi sen valtaannousussa, hän syyttää Venäjää oikeusrikkomuksesta ilman yhtäkään perustetta, hän haluaa raunioittaa Suomen talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin Venäjä-pakotteilla, jotka eivät johda mihinkään muuhun kuin Venäjän vastatoimiin. Ihan tulee Tanner mieleen. Herää vain yksi kysymys: onko Tuomioja vaarallisempi kuin Tanner?

Ihmettelin myös medioille, miksi EU neuvottelee viikkotolkulla pakotteista, jotka merkitsevät ainakin Suomelle taloudellista itsemurhaa. Suomi on jo integroitunut euraasian talousliittoon. Aionkin nostaa esille Krimin pääministerin kanssa suomalaiset investoinnit Krimille. Haluan että suomalaiset rakentavat tänne sillan, taloja, uusia kaupunkeja, perustavat ravintoloita, hotelleita, tehtaita, investoivat kaikkialle mihin voi investoida. On solmittava alustava investointisopimus Krimin ja Suomen välillä.

Toivon että palatessani Suomeen Erkki Tuomioja ei ole enää ulkoministeri. Hallitus on vapautettava russofobisesta klikistä ja sen älyllisestä saastasta. Hautala kaatui, seuraavaksi kaatuu viimeinen tannerilainen konna.

Seuraava jakso: Osa 2, HILJAISUUDEN PÄIVÄ ilmestyy pian tällä samalla paikalla.

Lisätietoja annan puhelimitse 040 763 57 88, 040 503 5474.

Bäckmanin sensuroimaton haastattelu Krimin tilanteesta Iltalehdelle

Annoin Krimin vaaleihin liittyen Iltalehdelle laajan haastattelun, josta lehti julkaisi vain osan. Ohessa haastattelu kokonaisuudessaan:


K: Miten aiotte vaalitarkkailun käytännössä toteuttaa?
V: Olen ollut virallisena vaalitarkkailijana useamman kerran. Vaalitarkkailijalla on esimerkiksi oikeus seurata äänestystä vaalihuoneissa ja ääntenlaskentaa sekä selvittää tilannetta laajemminkin ja muodostaa mahdollisimman oikeudenmukainen näkemys tilanteesta.
Tässä asiassa hyvin poikkeuksellista on tietysti se, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat uhkaavat Krimiä sotilaallisesti ja yrittävät siten vaikuttaa vaalien tulokseen pelottelemalla siellä asuvia ihmisiä. Sama koskee Euroopan ja Yhdysvaltain väitteitä, joiden mukaan Krimillä ei olisi edes oikeutta kansanäänestykseen. Tämä kaikki on varmaankin vain lisännyt venäläisten halukkuutta liittyä äkkiä takaisin Venäjään.
K: Milloin matkustat paikanpäälle Ukrainaan ja Krimille?
V: Turvallisuussyistä en sano mitään matkareitistä enkä ajankohdista. On tietenkin selvää, että Kiovan laiton fasistijuntta voi tehdä mitä tahansa vaalitarkkailijoille.
K: Mitä tehtäviisi vaalitarkkailijana kuuluu käytännöntasolla, millaisia tehtäviä?
V: Tehtävät ja oikeudet on vaalista riippuen määritelty yleensä kirjallisesti. On myös yleisiä suosituksia. Pääasiassa tarkkailemme äänestystapahtumaa, ääntenlaskentaa ja selvitämme vaalien oikeudenmukaisuutta. Myös vaalimainonta, äänestyslistat, henkilöllisyyden todistaminen ovat mielenkiintomme kohteita. Selvitämme myös lainsäädäntöä, yleensä vaalien oikeudenmukaisuutta, eli sitä, toteutuuko kansan tahto.
K: Miten koet Krimin aseman, eli että kyseisen alueen itsenäisyydestä voidaan järjestää kansanäänestys?
V: Krimin kansanäänestyksen laillisuuden ja kansainvälilisen oikeuden mukaisuuden selvittäminen ja arviointi on vaalitarkkailijan tärkeimpiä tehtäviä. Asiaan on suhtautuduttava riippumattomasti. Tällä hetkellä on olemassa yhtäältä EU:n ja Yhdysvaltain mielipide, jonka mukaan vaali on kansainvälisen oikeuden vastainen ja Ukrainan perustulain vastainen, ja toisaalta Venään kanta, jonka mukaan vaali on kansainvälisen oikeuden mukainen ja myös Ukrainan sekä Krimin perustuslakien mukainen.
Tässä tapauksessa asiaa on tarkasteltava myös historian kannalta. Krim on kuulunut Venäjän yhteyteen yli 200 vuoden ajan ja 97 % krimiläisistä on venäläisiä. Krim siirtyi Venäjän yhteydestä Ukrainalle viimeksi vuonna 1956, mutta päätöksellä ei ollut Neuvostoliiton korkeimman neuvoston hyväksyntää. Näin ollen katson, että Krimin siirtäminen Ukrainan yhteyteen oli laiton, joten Krimin palauttamiseksi Venään yhteyteen riittää tämän tosiasian toteaminen. Ei siis välttämättä tarvita edes kansanäänestystä. Minun mielestäni Krimin voi palauttaa Venäjälle sellaisenaan, mitään kansanäänestystä ei edes välttämättä tarvita. Yleisesti ottaen Neuvostoliiton hajoaminen oli laiton, koska 1991 pidetyssä kansanäänestyksessä enemmistö neuvostokansalaisista olisi halunnut säilyttää Neuvostoliiton yhtenäisenä. Joten tässä nyt korjaillaan näitä paljon puhuttuja Neuvostoliiton virheitä. Mutta onneksi saamme sen Euraasian liiton melko pian.
Oma näkemykseni on, että oikeus kansanäänestykseen itsenäisyydestä pitää olla. Kosovon tapaus osoittaa, että itsenäisyysäänestys oli laillinen, vaikka Kosovossa oli tuolloin Naton joukkoja. En voi hyväksyä Suomen ulkoministeriön näkemystä, jonka mukaan Krimillä ei olisi oikeutta kansanäänestykseen. Samalla logiikallahan Suomen itsenäisyys eli irtautuminen Venäjän imperiumista oli laiton ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Suomihan tosiasiassa sai itsenäisyyden ilman mitään oikeutusta Leniniltä ja Stalinilta ja muulta bolshevikkikoplalta, joka oli kaapannut vallan laittomasti. Heillä ei ollut mitään oikeutta myöntää Suomoelle mitään. Leninin ja Stalinin allekirjoittamassa Suomen itsenäisyyden myöntämispaperissa on muuten erilaisia virheitä, joten epäilen sitä paperia muutenkin pätemättömäksi. Tähänkin asiaan varmaan palataan.
K: Ukrainan perustuslain mukaan Krimi on kuitenkin erottamaton osa Ukrainaa, ja Krimin autonominen tasavalta päättää toimivaltaansa kuuluvista asioista Ukrainan perustuslain sallimissa rajoissa. Ukrainan perustuslain mukaan kaikista maan kansanäänestyksistä päättää Ukrainan parlamentti tai presidentti toimivaltansa rajoissa. Jos kyse on ehdotuksesta Ukrainan alueen muuttamiseksi, asia ratkaistaan yksinomaan valtakunnan tason kansanäänestyksessä eli all-Ukrainian referendumilla. Ukrainan perustuslain mukaan Krimillä on oikeus päättää vain alueellisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Tämän valossahan Krimin järjestämää alueellista kansanäänestystä liittymisestä Venäjään on pidettävä Ukrainan perustuslain vastaisena.
V: Oma näkemykseni on se, että Ukrainaa ei ole tällä hetkellä valtiona enää olemassa. Väite perustuslain vastaisuudesta voidaan tutkia ainoastaan Ukrainan perustuslakituomiostuimessa, mutta se on nyt halvaantunut fasistijuntan uhkailun ja painostuksen vuoksi. Käytännössä perustulakituomioistuin ei voi toimia, joten Ukrainan perustuslakia ei voi tulkita. Ukraina ei ollut parlamentaarinen vaan presidenttivaltainen demokratia. Väkivaltaisten mielenosoitusten tuloksena presidentti Janukovitsh tuli paljon vastaan ja allekirjoitti oposition ja länsivaltojen kanssa 21.2.2014 sopimuksen, jossa hän käytännössä luopui asemastaan. Hän suostui palauttamaan vanhan perustuslain, nostamaan opposition hallitukseen jne. Samalla sovittiin mielenosoituksien purkamisesta. Tosiasiassahan mielenosoitus oli jo suurelta osin väkivaltainen vallankaapaus, jossa useat hallintorakennukset, kuten Kiovan kaupungintalo, olivat siirtyneet aseistautuneiden vallankaappaajien haltuun. Mutta 21.2. sopimuksen seurauksena aseistautuneet joukot hyökkäsivät Kiovan avainkohteisiin ja Janukovitsh yritettiin murhata. Janukovitshille jäi siis kaksi vaihtoehtoa: oma henki tai pako. Hänen poistuttua maasta myös Ukrainan valtio käytännössä lakkasi olemasta. Toisin sanoan Ukrainan valtio on edelleen Janukovitsh, joka on Ukrainan laillinen presidentti. Hän ottaa asiaan vielä kantaa. Vallan kaapannutta fasistijunttaa ei voi pitää laillisena hallituksena, kai sen jokainen ymmärtää. Ukrainan instituutiot eivät ole toimivaltaisia vielä meneillään olevan väkivaltaisen vallankaappauksen takia. Tilanne normalisoituu vasta, kun fasistijuntta on poistettu. Sekin aika vielä koittaa.
Fasistijuntta on myös vaatinut Ukrainan palauttamista ydinasevallaksi. Kaikki täma uhkaa vakavasti Venäjän ja venäläisten turvallisuutta. On selvää, että venäjä ei voi missään oloissa hyväksyä fasistijunttaa. Fasistijuntan poliittinen ydin, niin sanottu Oikeistosektori, on myös vaatinut rotupuhdasta Ukrainaa ja Venäjän hävittämistä. Oikeistosekotri on avoimen kansallissosialistinen natsiporukka. Sen rinnalla perussuomalaiset muistuttavat stalinisteja. Oikeustosektori on myös aseistautunut.
Yhdysvallat on syyllinen Ukrainan tilanteeseen, samaten Euroopan unioni, joka tuki vallankaappaajia julistamalla ratkaisevalla hetkellä Jakukovitsihin vastaisia pakotteita. Näin siis Europan unioni tuki vallankaappaajia, eli nykyinen fasistijuntta on aika lailla Europan unionin luomus. Yhdysvallat loukkaa kansainvälistä oikeutta sekaantumalla jatkuvasti Ukrainan asioihin, se on YK:n peruskirjan loukkaus, ja loukkaa myös muutamia muita kansainvälisiä sopimuksia. Krimin kansanäänestys on Krimin sisäinen asia ja krimiläisten oma oikeus.
K: Kuka / mikä taho on käytännössä kutsunut sinut ja mahdollisesti muut tarkkailijat Krimille?
V: Vaalitarkailijoiden akkreditoinnista huolehtii yleensä keskusvaalilautakunta. Näin on varmasti nytkin. Olen saanut useita yhteydenottoja hyviltä venäläisiltä ystäviltäni, koska olen ollut aikaisemminkin vaalitarkkailijana. Tällä hetkellä olen kokoamassa Suomesta ja ulkomailta isompaa delegaatiota, mutta en ole lähetellyt kirjeitä mihinkään. Kokoamani delegaation jäsenet eivät muuten vielä edes tiedä olevansa vaalitarkkailijoita, koska en ole informoinut heitä vielä.
K: Teidätkö mitään vaalitarkkailijoiden värväystoiminnasta, jota Krimin kansanäänestyksen nimissä on tehty muun muassa Suomessa (esimerkiksi Suomessa asuville ukrainalais- ja venäläislähtöisille henkilöille on toimitettu värväyskirjeitä)?
V: Olen lukenut siitä lehdistä. Kysymyksessä ovat ilmeisesti tiedustelut halukkuudesta tulla vaalitarkkailijaksi, mutta en tiedä siitä enempää. Minä olen koonnut koti- ja ulkomaisen vaalitarkkailijadelegaation, mutta he eivät tiedä siitä vielä itse. Ilmoitan heille, kun heidät on akkreditoitu.
Outoa että tällaista väitettyä värväyskirjettä ei ole julkaistu missään. En usko tällaisten kirjeiden olemasaoloon, ennen kuin näen sellaisen. Tietysti kansanäänestys on järjestetty niin nopeasti, että suurta joukkoa vaalitarkkailijita on hankala löytää nopealla aikataululla.
K: Kuka ihmisiä värvää?
V: Vaalitarkkailijoiden akkreditoinnista vastaa ylensä keskusvaalilautakunta ja varmaankin tässä tapauksessa Krimin tasavallan johto.
K: Värvätäänkö ihmisiä myös muualta kuin Suomesta?
V: Yritän itse myötävaikuttaa mahdollisimman monipuoliseen kansainväliseen vaalitarkkailijadelegaatioon, joten olen ollut yhteydessä ulkomaille. Mutta kokonaisuutena vaalitarikkailijoiden kutsumisesta vastaa siis Krimin hallitus ja sinne perustettu keskusvaalilautakunta, joka akkreditoi tarkkailijat.
K: Vertauksen vuoksi, mitä mieltä olisitte siitä, jos esimerkiksi Karjalassa järjestettäisi kansanäänestys liittymisestä Suomeen? Olisiko tällainen mahdollista?
V: En tunne mitään sellaista historiallista Karjalaa, jonka liittäminen Suomeen olisi jotenkin oikeudellisesti perusteltu. Karjalan Tasavalta esimerkiksi ei ole koskaan kuulunut Suomeen. Jos puhutaan esimerkiksi Viipurista, se on vanha ruotsalaisten perustama linnoitus. Suomelle se on kuulunut vain mitättömän lyhyen ajan pitkästä historiastaan. Matti Klingekin on kirjoittanut muistaakseni, että Viipurihan oli savolainen kaupunki. Ei siellä ole mitään Karjalaa. Yleensäkin Suomessa maantiedon tuntemus on aika heikkoa näissä Karjalan asioissa ja varsinkin kansainvälisen oikeuden suhteen. Esimerkiksi tämän Kosovon osalta on nyt podettu pahaa muistinmenetystä.
Mutta kaiken kaikkiaan olen ilahtunut siitä, että Venäjän demografisen kehityksen ongelmiin saadaan nyt parannus. Ilmeisesti Venäjän väestö kasvaa yhdessä yössä peräti 2,5 miljoonalla ihmisellä.