Showing posts with label kohudosentti. Show all posts
Showing posts with label kohudosentti. Show all posts

Sunday, March 16, 2014

EI ASKELTAKAAN TAAKSE. Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen tarkkailijana, osa 4.

Tänään tapahtui jotakin todella merkittävää: maailmanhistoria muutti suuntaa. Myös suuri Venäjä on vaihtanut kurssia. Russofobit tärisevät kauhusta. Venäjää pitää käsitellä nyt hieman eri tavalla. Länsimedia ja länsimaiset toimittajat puhkuvat russofobista raivoaan. Länsimaiset "Venäjän tutkijat" ovat viimeistään tänään tajunneet olleensa aina väärässä. Vieläkin muutamat Yhdysvaltain ja Naton palveluksessa olevat suomalaiset Venäjän tutkijat ja journalistit jaksavat jankuttaa rusofobista jargoniaan, mutta pian se loppuu. He eivät enää usko siihen itsekään. Venäjä on vapauttanut itselleen vuosisataisen venäläisen pyhän maan, Krimin niemimaan, ja liittää sen itseensä huomenna. Venäjä, Venäjä, Venäjä, kaikui tänään Simferopolissa ja kaikkialla Krimillä. Koko maailma huutaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä! Kaikkialla kiehuu venäläisyys. Venäjän kansa on nyt noussut ja kulkee vain eteenpäin. Ei askeltakaan taakse! Hyvä ystäväni professori Igor Panarin kirjoitti tänään: "Tänään Venäjä on muuttunut toiseksi voitettuaan pahuuden taistelussa Krimin kansan puolesta!!! Hurraa!!! 93 prosenttia krimiläisistä äänesti Venäjään liittymisen puolesta! Sitä paitsi tasan 70 vuotta sitten, 16. maaliskuuta vuonna 1944, Neuvostoliiton korkein sodanjohto määräsi aloitettavaksi Krimin vapautuksen fasismista." Katso kuvaamani video hetki sitten Simferopolin keskustassa, venäläinen kansa juhlii vapautettua Krimiä:
Tänään palasin vaalihuoneille illalla ja siirryin nopeasti kansainvälisten vaalitarkkailijoiden tiedotustilaisuuteen. Useiden eri maiden asiantuntijat, joukossa useita meppejä, kansanedustajia eri maista, politiikan tutkijoita ja asiantuntijoita, totesivat Krimin kansanäänestyksen kansainvälisen oikeuden mukaiseksi ja Ukrainan sekä Krimin perustuslakien mukaiseksi. Ihmettelen, mihin Suomen valtioneuvosto perustaa tänäisen väitteensä Krimin vaalien "laittomuudesta". Odotan todisteita ja perusteluita. Ei kansalle voi valehdella loppumattomasti: Krimin kansanäänestys on myös Ukrainan perustuslain mukainen. Putin muistutti Krimin vaalien laillisuudesta juuri äsken puhelimessa myös Obamalle. Odotan, että Sauli Niinistö toteaa Krimin vaalit laillisiksi. Muuten Niinistö ei tietenkään voi olla Suomen presidentti. Ei kai ihminen voi elää valheessa, presidenttikään.

Odotetusti suuri enemmistö krimiläisistä äänesti tänään Venäjään liittymisen puolesta. Tästä länsimaatkaan eivät ole eri mieltä. Rikkomuksia ei löytynyt. Hyvä ystäväni Vitali Milonov lausui tänään medioille, että näin puhtaita vaaleja ei ole entisen Neuvostoliiton alueella järjestetty sitten vuoden 1991. Puuttuu vain Sanomatalon siirtyminen venäläisomistukseen ja russofobien heittäminen kadulle. Sekin on tärkeä geopoliittinen tapahtuma, Erkon sodan lopullinen päätös. Muistakaa mitä kaikkea pahaa Helsingin Sanomat on saanut aikaan, Bobrikovin murha mukaan luettuna. Mutta nyt se on taloudellisessa ja myös moraalisessa konkurssissa. Sillä tänään Krimin kansa päätti: Suomi ei mene koskaan Natoon. Mitäs siihen sanot Olli Kivinen? Vielätkö jaksat mielisairasta jankutustasi? Tämä oli lopullinen isku Sanomatalon iljettäville russofobeille. Kyllä nyt Max Jakobson käännähti haudassaan, heh!

Katso ottamani kuvat Simferopolin kansainvälisestä lehdistötilaisuudesta ja vaalin tuloksien julkistamisesta tänään. Niin ja heh, mites ne Venäjän vastaiset pakotteet? Hah hah haa!


Saturday, March 15, 2014

HILJAISUUDEN PÄIVÄ. Dosentti Bäckmanin raportti Krimin kansanäänestyksestä, osa 2.

Dosentti Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen virallisena vaalitarkkailijana, osa 2: HILJAISUUDEN PÄIVÄ.  
Tänään on toinen päiväni vaalitarkkailijana Krimillä. Aamulla lähdin kuljettajani kanssa tutkimaan kaupunkia ja lähimaastoa. Ainoastaan Simferopolin keskustassa pienen varuskunnan portilla näin kolme itsepuolustusjoukkojen sotilasta sekä miehistönkuljetusvaunun. Muutoin sotilaita ei näkynyt Simferopolin lähimaastossa noin sadan kilometrin säteellä, mutta Krimin raja-alueilla ja sotilastukikohtien läheisyydessä heitä kuulemma on enemmän. Ukrainalaisia miliisejä näkyy jonkin verran. Muutoin katukuva on rauhallinen ja ihmiset tuntuvat olevan omissa askareissaan. Mitään hysteriaa, raivoa, pelkoa tai muuta epämääräistä liikehdintää ei ole näköpiirissä. Ihmiset vaikuttavat puuhakkailta ja tyytyväisiltä, mihin tämänpäiväinen lähes +20 lämpötila ja auringonpaiste osaltaan vaikutti. Ajoimme ensin Mustanmeren rannalle Alushtaan ja sieltä takaisin Bahchisaraihin, missä varsinainen vaalitarkkailutyö pääsi alkuun: tutustuin Bahchisarain koulun numero 4 äänestyspaikkaan numero 12015. Kuvasin itseni vaaliuurnien seurassa. Paikalla oli myös koko vaalilautakunta. Nämä eivät olekaan mitä tahansa uurnia, koska näihi kerätään äänet Venäjään liittymisestä. Harvemmin pääsee todistamaan tällaista äänestystä.
Koululle tuli seurakseni kaksi Venäjän duuman lähettämää vaalitarkkailijaa. Esitin paljon kysymyksiä vaalin käytännön toteutuksesta: mistä äänestyslistat, miten henkilöllisyys todistetaan, miten vaalisalaisuus toteutuu, kuinka paljon äänioikeutettuja on. Koulussa numero 4 vaalit toteutetaan rutiinilla, koska täällä on äänestetty aikaisemminkin.
Ajomatkalla katselin ympäristöä. Krimi ei ole vauras, erityisesti silmään pistävät kauan sitten hylätyt viinirypäletarhat ja aprikoosiviljelmät. Turismi on edelleen merkittävä toimeentulon lähde. Sovimme, että teemme laajemman kierroksen aina Jaltalle saakka vaalien jälkeen maanantaina. Joka tapauksessa lähiympäristössä muutaman sata kilometriä ajettuani kävi selväksi, että ainakaan täällä minkään valtion sotavoimista ei ollut tietoakaan. Myös ilmapiiri oli hyvin rauhallinen. Simferopolin keskustassa oli ortodoksisen rock-yhtyeen konsertti, jota seuraamaan oli tullut muutamia satoja ihmisiä. Tilaisuus ei vaikuttanut kovin poliittiselta, enemmänkin kotoisalta. Tietysti se oli venäläishenkinen, mutta suurin osa väestöä täällä on venäläisiä. Myös Bahchisarain keskustassa oli vastaavanlainen joukkotilaisuus. Hyvin kuvaavia olivat Simferopolin torille liimatut omatekoiset iskulauseet: VENÄJÄ ON TURVAMME JA KOTISEUTUMME RAUHAN TAE ja KIITOS VENÄJÄ RAUHASTA KRIMILLÄ! Tämä näkemys vastaa omaani: Venäjä on rauhanturvaaja ja se on aivan oikein turvannut omiensa ja monien muidenkin turvallisuuden. Vain Venäjä pystyy turvaamaan rauhan Euroopassa.
Illalla oli luvassa varsinainen päätapahtuma: kansainvälisten vaalitarkkailijoiden lehdistötilaisuus. Siinä esiintyivät lisäkseni mm. unkarilainen ja kreikkalainen meppi, puolalainen politiikan tutkija, serbialainen kansanedustaja, kiinalainen diplomaatti jne. Kaikki olivat tietysti yhtä mieltä siitä, että kansanäänestys itsenäisyydestä on kansojen oikeus ja ehdottomasti kansainvälisen oikeuden mukaista. Väitteitä siitä, että kansanäänestys olisi laiton, pidettiin tietysti Yhdysvaltain ja Euroopan unionin kierona ja epärehellisenä politikointia ja sitä paitsi härskinä valheena. Itse toistin lehdistölle nyt jo perinteiset teesini: länsilehdistö on ennen kuulumattoman russofobisen hysterian vallassa, Kiovan perustuslain vastainen fasistijuntta on laiton ja länsimaiden ja Venäjän pitää yhdessä vapauttaa Ukraina fasistijuntasta. Jokainen tarkkailija sai oman puheenvuoronsa, erityisen koskettava oli Kiinan edustajan, herra Ge Zhilin puhe. Hän vetosi kansojen ystävyyteen. Myöhemmin sanoin autossa kiinalaiselle tietäväni, että Venäjän ulkopolitiikan prioriteetteja ovat nyt Kiina ja Suomi. Molempiin Venäjällä on erinomaiset suhteet ja molempien maiden suhteita Venäjä hoitaa aivan erityisellä tavalla.

Lehdistötilaisuudessa puhuttiin jonkin verran ns. tataaripropagandasta. Näkökulmasta riippuen yhtäältä väitetään, että Krimin tataarit kannattavat kansanäänestystä, toisaalta väitetään, että tataarit ovat enemmälti vastaan. Tosiasiassa joka paikassa tuntuu olevan enemmänkin sodanvastaisia mielenosoituksia kuin kansanäänestykseen suoraan liittyviä. Tataarit ovat varmasti jakaantuneet tässä Venäjään liittymisen kannattajiin, vastustajiin ja neutraaleihin. Joku toi myös esiin sen, että Krimillä asuu paljon muitakin kansoja kuin venäläisiä ja tataareja. On mahdotonta sanoa nyt, kuinka moni tataari kannattaa tai vastustaa.

Päivän aikana aloin myös kaavailla suomalaisia investointeja Krimille. Puhuin asiasta Krimin korkeimman neuvoston jäsenen Ljdmila Lubinan kanssa. Sanoin haluavani puhua Krimin pääministeri Aksjonoville suomalaisista investoinneista, mutta Lubina totesi, että Aksojonov vastaa hänelle. Ehdotin, että Krimin vaalien jälkeen sinne matkustaa suomalainen liikemiesvaltuuskunta. Krimille on tulossa Venäjään liittymisen jälkeen tänä kesänä ainakin kuusi miljoonaa turistia. Olisi hienoa käyttää siinä suomalaista osaamista.

Päivä oli kaiken kaikkiaan hyvin rauhallinen. Sitä kutsutaankin Venäjällä nimellä hiljaisuuden päivä, den tishiny. Se tarkoittaa vaaleja edeltävän päivän kaikenkattavaa rauhoittamista (ideana vähän samanlainen kuin turkulainen joulurauha). Hiljaisuuden päivänä kaikenlainen vaalikampanjointi on kielletty. Joukkokokoontumisien ja konserttien eräänä tavoitteena voikin tosin olla kansan rauhoittaminen, vaikka tematiikka olikin selvästi venäläiskansallista. Huomenna on tärkeä päivä, joka muuttaa Venäjän, Euraasian, myös Suomen historiallisen suunnan. Täältä tullaan Venäjä! Alas Kiovan fasistijuntta!

KOHTI RINTAMAA. Johan Bäckman Krimin kansanäänestyksen virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana, osa 1.

Olen Krimillä Venäjän kutsumana virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana. Kerron tässä blogissa kaikesta siitä, mitä kuulen ja näen. Lisätietoja annan puhelimitse 040 763 57 88, 040 503 5474.


OSA 1: KOHTI RINTAMAA

Aloitin eilen jännittävän matkani kohti Krimin niemimaata. Ennen sitä kotona löysinkin jo ensimmäisen uhkauskirjeen postilaatikostani: minut uhattiin tappaa, koska olen lähdössä Krimin niemimaan kansanäänestystä valvomaan. Sitä ei kuulemma saisi tehdä. Uhkauskirjeeseen oli liitetty printti Iltalehden asiaa koskevasta jutusta. Myös presidentti Sauli Niinistö paheksui vaalitarkkailua julkisesti.

Puhelin pirisi koko ajan: Moskovassa minua olisi vastassa peräti kolme kuvausryhmää. Heti astuttuani Sheremetevon lentokentälle Rossija1-kanava halusi mielipiteeni. Nostin esille tärkeän näkökulman: miten ennenkuulumattoman julkealla tavalla Yhdysvallat, EU ja Nato uhkailevat Krimin viatonta ja rehellistä työtätekevää kansaa vaatimuksillaan sanktioista ja vaalien peruuttamisesta. Länsimaat jankuttavat kansainvälisen oikeuden loukkauksesta, mutta mitään perusteita tälle väitteelle ei koskaan ole esitetty. Päin vastoin, kansanäänestys on täysin kansainvälisen oikeuden mukainen, kuten Kosovossa, Skotlannissa, Kataloniassa jne.

Ainutlaatuista asiassa on ainoastaan se, että länsivallat uhkailevat venäläisiä äänestäjiä sodalla. Ikään kuin venäläisellä ihmisellä ei olisi samanlaista oikeutta äänestää kuin länsimaisella ihmisellä. Länsimaiden media on lietsonut itsensä enenkuulumattoman mielisairaan russofobian valtaan, länsimaiset poliitikot ovat sokaistuneet, he eivät näe Kiovan laitonta fasistijunttaa ja sen vaarallisuutta Euroopalle ja maailmalle. Ainoa lääke asiaan on Kiovan fasistijuntan kaataminen, sen jäsenten vangitseminen ja tuomitseminen väkivaltaisesta vallan anastuksesta pitkiin vankeusrangaistuksiin. Venäjän ja länsimaiden on tehtävä se yhdessä. Ja vielä he tekevätkin sen yhdessä.

Sheremetevolla jatkoin kohti Smferopolin koneen lähtöporttia. Siellä annoin haastattelun Venäjän television ykköskanavalle. Puhelin jatkoi soimistaan. Lausuin puhelimitse Ria Novostille tärkeän asian: Venäjän ja länsimaiden on yhdessä syöstävä vallasta Kiovan perustuslainvastainen fasistijuntta, joka kaappasi vallan väkivaltaisesti ja laittomasti. Tedotusvälineet siteerasivat näkemyksiäni laajalti.

Olen aina ilahtunut, kun saan kertoa oman mielipiteeni, mutta haluan edelleen korostaa, että kysymys on vain minun omasta mielipiteestäni.

Tuoreimmat lausuntoni venäläiselle medialle voi lukea tästä linkistä: http://news.yandex.ru/yandsearch?text=%D0%99%D0%BE%D1%85%D0%B0%D0%BD+%D0%91%D1%8D%D0%BA%D0%BC%D0%B0%D0%BD&rpt=nnews2&rel=tm&grhow=clutop

Krimin vaalien kansainväliset tarkkailijat ja erimaalaiset toimittajat pakkautuivat jonoon: oli aika siirtyä lentokoneeseen. Monet toimittajat jatkoivat kanssamme Simferopoliin, mutta Rossija1-kanavan toimittajatyttönen ei ollut tulossa mukaamme. "Minä jää tänne selustaan", hän sanoi minulle. "Se on hyvä, koska selusta on kaikkein tärkein", vastasin hänelle ja jatkoin: "Mutta me lähdemme nyt kohti rintamaa!"

Rintama on nyt Krimillä. Siellä kamppailaan Euroopan geopoliittisesta tulevaisuudesta. Pieni venäläinen ihminen äänestää venäläisen Krimin kuulumisesta Venäjään. Krimi on kuulunut Venäjälle yli 200 vuotta, siellä asuu 2 miljoonaa ihmistä, suurin osa venäläisiä. Krimi joutui Ukrainan yhteyteen laittomasti 1954 ilman Neuvostoliiton korkeimman neuvoston päätöstä. 

Bussissa matkalla lentokoneeseen ehdin antaa haastattelun virolaiselle kuvausryhmälle ja brittiläiselle toimittajalle. Britti oli kiinnostunut lähinnä siitä, miten kansanäänestys on mahdollista järjestää näin nopeasti. Yleensä totesin kysyjille, että katsotaan ensin se vaalipäivä. Eletään sen iltaan ja seuraavaan päivään, ja tehdään johtopäätökset vasta sen jälkeen.

Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita on uusimman tiedon mukaan 70 henkilöä 23 maasta. Päälle vielä paikalliset ja venäläiset vaalitarkkailijat. Minut kutsui tarkkailemaan hyvä ystäväni Vitali Milonov, Pietarin homopropagandalain isä, joka on myös tarkkailemassa, lisäksi minut kutsui eräs toinenkin ystäväni ja lopulta myös venäläinen vaalitarkkailujärjestö Civic Control, joka on järjestänyt tänne ison ulkomaalaisen tarkkailijadelegaation. Olen itse ollut aiemmin tarkkailemassa mm. Venäjän ja Abhaasian vaaleja. Venäjän viime vaaleissa havaitsin ennen kuulumattoman tihutyön länsimaiden ja erityisesti länsimedian taholta venäläistä demokratiaa vastaan. Nyt sama jatkuu Krimillä, mutta se ei tule onnistumaan.

Viime duuman vaaleissa eräiden hyvin tunnettujen suomalaisten toimittajien russofobinen psykoosi meni niin pitkälle, että he alkoivat peräti häiriköimään vaalihuoneita. Vaalitarkkailijana huomautin asiasta, ja seuraavissa vaaleissa russofobitoimittajat osasivat käyttäytyä jo vähän sivistyneemmin.

Simferopolin kone oli valtava jetti. Siellä näin suuren määrän venäläisiä ja ulkolaisia tuttuja elämäni eri vaiheista: oli Pietarin kulttuuriväkeä, moskovalaisia toimittajia, myös RISI:n delegaatio. Kone nousi ilmaan kuin valtamerilaiva. Lentomatkalla muistin, että Euroopan rauhanomaisella tulevaisuudella on kolme vihollista: Yhdysvallat, NATO ja EU.

Vierustoverini, krimiläinen mies, pitää Krimin liittymistä Venäjään ilman muuta selvänä asiana. Se on ainoa keino pelastaa venäläiset Kiovan perustuslainvastaisen fasistijuntan mielivallalta. Mies nostaa esiin yhden esimerkin: Maidanin natsialttarilla EU:n tukemat uusnatsit huusivat iskulausetta: "Hukutamme ryssät jutkujen vereen." Tällaista porukkaa Erkki Tuomioja tukee, hän tuki myös heidän valtaannousuaan, ja kannattaa edelleenkin heitä. Mutta Krimin väestöllä on oikeus irtisanoutua kaikesta tästä ja -- mikä parasta -- vapautua Euroopan unionista ikiajoiksi.

Krimi on vapautettava, muuten Kiovan fasistikoirat repivät Krimin venäläiset kappaleiksi. Alas Kiovan fasistijuntta! Alas Erkki Tuomioja! Alas russofobit!

Venäjä toimii esimerkillisesti suojellessaan kansalaisiaan Krimillä ja muualla. Suuri Venäjä pistää kaiken peliin suojellakseen pientä ihmistä. Uskoisitko samaa esimerkiksi Barrososta? Kuka hän loppujen lopuksi on? Muutenkin esimerkiksi Lavrovia ja Kerryä seuratessa tulee mieleen, että he taitavat painia aika eri sarjoissa. Kerry vaikuttaa kyvyttömältä mitättömyydeltä.

Viime aikoina olen yhä enemmän ajatellut sitä, että tässä russofobiassa ja Putin-parjauksessa on loppupeleissä kysymys vain kateudesta. Venäjällä menee nyt hyvin, lännellä todella huonosti. Se näkyy hyvin esimerkiksi sinä, minkälaisia johtajia meillä on. Katsokaa nyt vaikkapa Erkki Tuomiojaa tai Carl Haglundin solmiopelleilyä. Paljonkonhan Haglundin solmiopelleily tuli meille maksamaan rahassa mitattuna? Sata miljoonaa, miljardi?

Simferopolin lentoasemalla joukko venäläisiä toimittajia piiritti minut heti. Totesin, että kansanäänestys on absoluuttisen legitiimi ja kansainvälisen oikeuden mukainen, eikä tätä vastaan ole esitetty mitään perusteita. Toin esiin myös presidentti Sauli Niinistön riippumattomia vaalitarkkailijoita kohtaan osoittaman painostuksen. Niinistön mielestä vain ETYJ:llä olisi oikeus tarkkaillla. ETYJ on kuitenkin kieltäytynyt lähettämästä vaalitarkkailijoita tutkimaan asiaa ja on sen sijaan leimannut vaalit kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, ilman mitään perusteita ja asiaa tutkimatta. Sanoin toimittajille, että ETYJ:n olisi pitänyt lähettää tarkkailijat tutkimaan asiaa ensin ja arvioida tilanne vasta sitten.

Länsimaiden pakotepolitiikka ja Yhdysvaltojen uhkaukset on tuomittu epäonnistumaan. Kansanäänestys toteutetaan ja toimitaan sen mukaan. Erkki Tuomiojan linjaa pidän vaarallisena: hän tukee avoimesti Kiovan perustuslainvastaista fasistijunttaa, hän on ollut myös mukana nostamassa sitä valtaan antamalla kaiken tukensa väkivaltaiselle vallankaappaukselle. Tuomioja haluaa myös peitellä Maidanin kansanmurhaa: fasistijuntan länsivaltojen tuella masinoimat tarkka-ampujat murhasivat ihmisiä kadulle. Odotan että Tuomioja ottaa asiaan kantaa ja paljastaa oman osuutensa, onhan paronitar Ashton YouTube-puhelinkeskustelusa antanut ymmärtää olleensa tarkka-ampujien taustasta hyvin tietoinen. Ainakaan asia ei tullut hänelle minkäänlaisena yllätyksenä.

Ilmeisesti minun on pyydettänä venäläisiltä julkisesti anteeksi Erkki Tuomiojan ja EU:n sekoilevaa käytöstä ja tukea Kiovan fasistijuntalle. Eihän se vastaa eurooppalaisen älymystön kantaa. Tuomiojan sekoilevalla epärehellisyydellä ei ole mitään rajaa: hän kannattaa Kiovan fasistijunttaa, hän auttoi sen valtaannousussa, hän syyttää Venäjää oikeusrikkomuksesta ilman yhtäkään perustetta, hän haluaa raunioittaa Suomen talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin Venäjä-pakotteilla, jotka eivät johda mihinkään muuhun kuin Venäjän vastatoimiin. Ihan tulee Tanner mieleen. Herää vain yksi kysymys: onko Tuomioja vaarallisempi kuin Tanner?

Ihmettelin myös medioille, miksi EU neuvottelee viikkotolkulla pakotteista, jotka merkitsevät ainakin Suomelle taloudellista itsemurhaa. Suomi on jo integroitunut euraasian talousliittoon. Aionkin nostaa esille Krimin pääministerin kanssa suomalaiset investoinnit Krimille. Haluan että suomalaiset rakentavat tänne sillan, taloja, uusia kaupunkeja, perustavat ravintoloita, hotelleita, tehtaita, investoivat kaikkialle mihin voi investoida. On solmittava alustava investointisopimus Krimin ja Suomen välillä.

Toivon että palatessani Suomeen Erkki Tuomioja ei ole enää ulkoministeri. Hallitus on vapautettava russofobisesta klikistä ja sen älyllisestä saastasta. Hautala kaatui, seuraavaksi kaatuu viimeinen tannerilainen konna.

Seuraava jakso: Osa 2, HILJAISUUDEN PÄIVÄ ilmestyy pian tällä samalla paikalla.

Lisätietoja annan puhelimitse 040 763 57 88, 040 503 5474.

Monday, March 10, 2014

Bäckmanin sensuroimaton haastattelu Krimin tilanteesta Iltalehdelle

Annoin Krimin vaaleihin liittyen Iltalehdelle laajan haastattelun, josta lehti julkaisi vain osan. Ohessa haastattelu kokonaisuudessaan:


K: Miten aiotte vaalitarkkailun käytännössä toteuttaa?
V: Olen ollut virallisena vaalitarkkailijana useamman kerran. Vaalitarkkailijalla on esimerkiksi oikeus seurata äänestystä vaalihuoneissa ja ääntenlaskentaa sekä selvittää tilannetta laajemminkin ja muodostaa mahdollisimman oikeudenmukainen näkemys tilanteesta.
Tässä asiassa hyvin poikkeuksellista on tietysti se, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat uhkaavat Krimiä sotilaallisesti ja yrittävät siten vaikuttaa vaalien tulokseen pelottelemalla siellä asuvia ihmisiä. Sama koskee Euroopan ja Yhdysvaltain väitteitä, joiden mukaan Krimillä ei olisi edes oikeutta kansanäänestykseen. Tämä kaikki on varmaankin vain lisännyt venäläisten halukkuutta liittyä äkkiä takaisin Venäjään.
K: Milloin matkustat paikanpäälle Ukrainaan ja Krimille?
V: Turvallisuussyistä en sano mitään matkareitistä enkä ajankohdista. On tietenkin selvää, että Kiovan laiton fasistijuntta voi tehdä mitä tahansa vaalitarkkailijoille.
K: Mitä tehtäviisi vaalitarkkailijana kuuluu käytännöntasolla, millaisia tehtäviä?
V: Tehtävät ja oikeudet on vaalista riippuen määritelty yleensä kirjallisesti. On myös yleisiä suosituksia. Pääasiassa tarkkailemme äänestystapahtumaa, ääntenlaskentaa ja selvitämme vaalien oikeudenmukaisuutta. Myös vaalimainonta, äänestyslistat, henkilöllisyyden todistaminen ovat mielenkiintomme kohteita. Selvitämme myös lainsäädäntöä, yleensä vaalien oikeudenmukaisuutta, eli sitä, toteutuuko kansan tahto.
K: Miten koet Krimin aseman, eli että kyseisen alueen itsenäisyydestä voidaan järjestää kansanäänestys?
V: Krimin kansanäänestyksen laillisuuden ja kansainvälilisen oikeuden mukaisuuden selvittäminen ja arviointi on vaalitarkkailijan tärkeimpiä tehtäviä. Asiaan on suhtautuduttava riippumattomasti. Tällä hetkellä on olemassa yhtäältä EU:n ja Yhdysvaltain mielipide, jonka mukaan vaali on kansainvälisen oikeuden vastainen ja Ukrainan perustulain vastainen, ja toisaalta Venään kanta, jonka mukaan vaali on kansainvälisen oikeuden mukainen ja myös Ukrainan sekä Krimin perustuslakien mukainen.
Tässä tapauksessa asiaa on tarkasteltava myös historian kannalta. Krim on kuulunut Venäjän yhteyteen yli 200 vuoden ajan ja 97 % krimiläisistä on venäläisiä. Krim siirtyi Venäjän yhteydestä Ukrainalle viimeksi vuonna 1956, mutta päätöksellä ei ollut Neuvostoliiton korkeimman neuvoston hyväksyntää. Näin ollen katson, että Krimin siirtäminen Ukrainan yhteyteen oli laiton, joten Krimin palauttamiseksi Venään yhteyteen riittää tämän tosiasian toteaminen. Ei siis välttämättä tarvita edes kansanäänestystä. Minun mielestäni Krimin voi palauttaa Venäjälle sellaisenaan, mitään kansanäänestystä ei edes välttämättä tarvita. Yleisesti ottaen Neuvostoliiton hajoaminen oli laiton, koska 1991 pidetyssä kansanäänestyksessä enemmistö neuvostokansalaisista olisi halunnut säilyttää Neuvostoliiton yhtenäisenä. Joten tässä nyt korjaillaan näitä paljon puhuttuja Neuvostoliiton virheitä. Mutta onneksi saamme sen Euraasian liiton melko pian.
Oma näkemykseni on, että oikeus kansanäänestykseen itsenäisyydestä pitää olla. Kosovon tapaus osoittaa, että itsenäisyysäänestys oli laillinen, vaikka Kosovossa oli tuolloin Naton joukkoja. En voi hyväksyä Suomen ulkoministeriön näkemystä, jonka mukaan Krimillä ei olisi oikeutta kansanäänestykseen. Samalla logiikallahan Suomen itsenäisyys eli irtautuminen Venäjän imperiumista oli laiton ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Suomihan tosiasiassa sai itsenäisyyden ilman mitään oikeutusta Leniniltä ja Stalinilta ja muulta bolshevikkikoplalta, joka oli kaapannut vallan laittomasti. Heillä ei ollut mitään oikeutta myöntää Suomoelle mitään. Leninin ja Stalinin allekirjoittamassa Suomen itsenäisyyden myöntämispaperissa on muuten erilaisia virheitä, joten epäilen sitä paperia muutenkin pätemättömäksi. Tähänkin asiaan varmaan palataan.
K: Ukrainan perustuslain mukaan Krimi on kuitenkin erottamaton osa Ukrainaa, ja Krimin autonominen tasavalta päättää toimivaltaansa kuuluvista asioista Ukrainan perustuslain sallimissa rajoissa. Ukrainan perustuslain mukaan kaikista maan kansanäänestyksistä päättää Ukrainan parlamentti tai presidentti toimivaltansa rajoissa. Jos kyse on ehdotuksesta Ukrainan alueen muuttamiseksi, asia ratkaistaan yksinomaan valtakunnan tason kansanäänestyksessä eli all-Ukrainian referendumilla. Ukrainan perustuslain mukaan Krimillä on oikeus päättää vain alueellisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Tämän valossahan Krimin järjestämää alueellista kansanäänestystä liittymisestä Venäjään on pidettävä Ukrainan perustuslain vastaisena.
V: Oma näkemykseni on se, että Ukrainaa ei ole tällä hetkellä valtiona enää olemassa. Väite perustuslain vastaisuudesta voidaan tutkia ainoastaan Ukrainan perustuslakituomiostuimessa, mutta se on nyt halvaantunut fasistijuntan uhkailun ja painostuksen vuoksi. Käytännössä perustulakituomioistuin ei voi toimia, joten Ukrainan perustuslakia ei voi tulkita. Ukraina ei ollut parlamentaarinen vaan presidenttivaltainen demokratia. Väkivaltaisten mielenosoitusten tuloksena presidentti Janukovitsh tuli paljon vastaan ja allekirjoitti oposition ja länsivaltojen kanssa 21.2.2014 sopimuksen, jossa hän käytännössä luopui asemastaan. Hän suostui palauttamaan vanhan perustuslain, nostamaan opposition hallitukseen jne. Samalla sovittiin mielenosoituksien purkamisesta. Tosiasiassahan mielenosoitus oli jo suurelta osin väkivaltainen vallankaapaus, jossa useat hallintorakennukset, kuten Kiovan kaupungintalo, olivat siirtyneet aseistautuneiden vallankaappaajien haltuun. Mutta 21.2. sopimuksen seurauksena aseistautuneet joukot hyökkäsivät Kiovan avainkohteisiin ja Janukovitsh yritettiin murhata. Janukovitshille jäi siis kaksi vaihtoehtoa: oma henki tai pako. Hänen poistuttua maasta myös Ukrainan valtio käytännössä lakkasi olemasta. Toisin sanoan Ukrainan valtio on edelleen Janukovitsh, joka on Ukrainan laillinen presidentti. Hän ottaa asiaan vielä kantaa. Vallan kaapannutta fasistijunttaa ei voi pitää laillisena hallituksena, kai sen jokainen ymmärtää. Ukrainan instituutiot eivät ole toimivaltaisia vielä meneillään olevan väkivaltaisen vallankaappauksen takia. Tilanne normalisoituu vasta, kun fasistijuntta on poistettu. Sekin aika vielä koittaa.
Fasistijuntta on myös vaatinut Ukrainan palauttamista ydinasevallaksi. Kaikki täma uhkaa vakavasti Venäjän ja venäläisten turvallisuutta. On selvää, että venäjä ei voi missään oloissa hyväksyä fasistijunttaa. Fasistijuntan poliittinen ydin, niin sanottu Oikeistosektori, on myös vaatinut rotupuhdasta Ukrainaa ja Venäjän hävittämistä. Oikeistosekotri on avoimen kansallissosialistinen natsiporukka. Sen rinnalla perussuomalaiset muistuttavat stalinisteja. Oikeustosektori on myös aseistautunut.
Yhdysvallat on syyllinen Ukrainan tilanteeseen, samaten Euroopan unioni, joka tuki vallankaappaajia julistamalla ratkaisevalla hetkellä Jakukovitsihin vastaisia pakotteita. Näin siis Europan unioni tuki vallankaappaajia, eli nykyinen fasistijuntta on aika lailla Europan unionin luomus. Yhdysvallat loukkaa kansainvälistä oikeutta sekaantumalla jatkuvasti Ukrainan asioihin, se on YK:n peruskirjan loukkaus, ja loukkaa myös muutamia muita kansainvälisiä sopimuksia. Krimin kansanäänestys on Krimin sisäinen asia ja krimiläisten oma oikeus.
K: Kuka / mikä taho on käytännössä kutsunut sinut ja mahdollisesti muut tarkkailijat Krimille?
V: Vaalitarkailijoiden akkreditoinnista huolehtii yleensä keskusvaalilautakunta. Näin on varmasti nytkin. Olen saanut useita yhteydenottoja hyviltä venäläisiltä ystäviltäni, koska olen ollut aikaisemminkin vaalitarkkailijana. Tällä hetkellä olen kokoamassa Suomesta ja ulkomailta isompaa delegaatiota, mutta en ole lähetellyt kirjeitä mihinkään. Kokoamani delegaation jäsenet eivät muuten vielä edes tiedä olevansa vaalitarkkailijoita, koska en ole informoinut heitä vielä.
K: Teidätkö mitään vaalitarkkailijoiden värväystoiminnasta, jota Krimin kansanäänestyksen nimissä on tehty muun muassa Suomessa (esimerkiksi Suomessa asuville ukrainalais- ja venäläislähtöisille henkilöille on toimitettu värväyskirjeitä)?
V: Olen lukenut siitä lehdistä. Kysymyksessä ovat ilmeisesti tiedustelut halukkuudesta tulla vaalitarkkailijaksi, mutta en tiedä siitä enempää. Minä olen koonnut koti- ja ulkomaisen vaalitarkkailijadelegaation, mutta he eivät tiedä siitä vielä itse. Ilmoitan heille, kun heidät on akkreditoitu.
Outoa että tällaista väitettyä värväyskirjettä ei ole julkaistu missään. En usko tällaisten kirjeiden olemasaoloon, ennen kuin näen sellaisen. Tietysti kansanäänestys on järjestetty niin nopeasti, että suurta joukkoa vaalitarkkailijita on hankala löytää nopealla aikataululla.
K: Kuka ihmisiä värvää?
V: Vaalitarkkailijoiden akkreditoinnista vastaa ylensä keskusvaalilautakunta ja varmaankin tässä tapauksessa Krimin tasavallan johto.
K: Värvätäänkö ihmisiä myös muualta kuin Suomesta?
V: Yritän itse myötävaikuttaa mahdollisimman monipuoliseen kansainväliseen vaalitarkkailijadelegaatioon, joten olen ollut yhteydessä ulkomaille. Mutta kokonaisuutena vaalitarikkailijoiden kutsumisesta vastaa siis Krimin hallitus ja sinne perustettu keskusvaalilautakunta, joka akkreditoi tarkkailijat.
K: Vertauksen vuoksi, mitä mieltä olisitte siitä, jos esimerkiksi Karjalassa järjestettäisi kansanäänestys liittymisestä Suomeen? Olisiko tällainen mahdollista?
V: En tunne mitään sellaista historiallista Karjalaa, jonka liittäminen Suomeen olisi jotenkin oikeudellisesti perusteltu. Karjalan Tasavalta esimerkiksi ei ole koskaan kuulunut Suomeen. Jos puhutaan esimerkiksi Viipurista, se on vanha ruotsalaisten perustama linnoitus. Suomelle se on kuulunut vain mitättömän lyhyen ajan pitkästä historiastaan. Matti Klingekin on kirjoittanut muistaakseni, että Viipurihan oli savolainen kaupunki. Ei siellä ole mitään Karjalaa. Yleensäkin Suomessa maantiedon tuntemus on aika heikkoa näissä Karjalan asioissa ja varsinkin kansainvälisen oikeuden suhteen. Esimerkiksi tämän Kosovon osalta on nyt podettu pahaa muistinmenetystä.
Mutta kaiken kaikkiaan olen ilahtunut siitä, että Venäjän demografisen kehityksen ongelmiin saadaan nyt parannus. Ilmeisesti Venäjän väestö kasvaa yhdessä yössä peräti 2,5 miljoonalla ihmisellä.