Uusi konservatiivinen Suomi -- Timo Soini on Suomen tuleva presidentti

Suomennos Johan Bäckmanin kirjoituksesta Venäjän oikeistofoorumilla (http://top.rln.fm/new-conservatism-in-finland/)

Toimituksen ingressi: Juha Sipilä, Suomen uusi pääministeri. Sipilä lähti bisnespiireistä ja on entinen suurliikemies, joka verrattain vähän aikaa sitten meni politiikkaan. Hän aikoo kääntää Suomen suureen bisnesmuottiin eli hallita maata kuin suuryritystä. Hänen hallitusohjelmansa "kolme valasta" ovat: uusien työpaikkojen perustaminen, verojen lieventäminen ja menojen leikkaaminen. Tarkemmin Suomen politiikan sisäisistä prosesseista kirjoittaa suomalainen politiikan tutkija, valtiotieteiden tohtori Johan Bäckman. 

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa valtaan on noussut perussuomalainen puolue, joka ei ole aikaisemmin osallistunut hallitustyöskentelyyn. Suomen ulkoministeriksi saatiin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Venäläisvastaisen pääministeri Alexander Stubbin korvasi keskustalainen Juha Sipilä. 

Keitä ovat Juha Sipilä ja Timo Soini, ja keitä ovat perussuomalaiset? 

Timo Soini on Suomen todellinen johtaja. Hän on tunnettu ja karismaattinen poliitikko, joka on koko elämänsä ollut politiikassa. Uusi pääministeri Sipilä ei ole poliitikkona kokenut, hänet valittiin parlamenttiin vasta vuonna 2011. Näin ollen Soini johtaa karismallaan Suomea, ja jos terveys ja kohtalo sallivat, hänestä tulee Suomen seuraava presidentti. 

Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, jonka maalais-keskustalaiset populistit perustivat 1995. Mutta perussuomalaisten nationalismi ei vastusta Venäjää vaan ennen kaikkea suomenruotsalaisten etuoikeuksia ja islaminuskoisia maahanmuuttajia. Oltuaan vasta pari tuntia uudessa hallituksessa perussuomalaiset nostivat keskusteluun ruotsinkielisen varuskunnan sulkemisen ja pakkoruotsin poistamiskokeilun. 

On erikoista, että perussuomalaiset suhtautuvat Venäjään melko myötäsukaisesti. Tämän puolueen yksittäiset edustajat ovat peräti ehdottaneet liittymistä Venäjään tai Euraasian liittoon tai puolustusliiton solmimista Venäjän kanssa. Eräs perussuomalaisten kansanedustaja kirjoitti blogiinsa siitä, miten Venäjän imperiumissa Suomi oli itsenäisempi kuin Euroopan unionissa.

EU:hun ja NATO:oon perussuomalaiset suhtautuvat erittäin kielteisesti. Vaikkakin on olemassa näkemys siitä, että monet perussuomalaiset vain kätkevät NATO-mielisyyttään. Mutta kun 70--80 % suomalaisista ei tue Suomen NATO-jäsenyyttä, Suomi todennäköisimmin jää sotilasliiton ulkopuolelle. 

Perussuomalaiset ovat syvällisen konservatiivinen puolue. Harva tietää, että Suomen uusi ulkoministeri Timo Soini on katolilainen. Eikä mikä tahansa katolilainen, vaan henkilö, joka aina asettaa uskon ja kristilliset arvot etusijalle. Soini suhtautuu erittäin kielteisesti saman sukupuolen avioliittoja, abortteja ja avioliiton ulkopuolista sukupuolisuhteita kohtaan. 

Luterilaisesta Soinista tuli katolilainen sen jälkeen, kun Suomen luterilainen kirkko hyväksyi naispappeuden. Se oli vastoin Soinin vakaumusta. Timo Soinin omaelämäkerran mukaan hän kääntyi katolilaisuuteen vuonna 1985 matkallaan Irlannissa. Suomessa on vähän katolilaisia, vain noin 14 000, joten Soinin valinta on kiinnostava. Soini on naimisissa, hänen vaimonsa on lääkäri ja heillä on kaksi lasta. 

Timo Soinin kollega, uusi pääministeri Juha Sipilä on ainutlaatuinen eurooppalainen poliitikko: hän edustaa syvästi uskonnollista luterilaisen kirkon sisäistä liikettä, rauhansanalaisuutta, jolla on jopa oma sisäinen tervehdys: Jumalan terve! Rauhansanalaiset ovat hartaita uskovaisia, mutta suhtautuvat kuitenkin muihin kristittyihin avoimesti ja hyväntahtoisesti. 

Nyt on helppo ymmärtää, miksi Soini ja Sipilä löysivät heti toisensa eivätkä päästäneet suomenruotsalaisia ja vasemmistolaisia hallitukseen. Soini ja Sipilä asettavat kristilliset arvot etusijalle. 

Sipilä puolustaa perineisiä perhearvoja ja hänellä on neljä lasta. Alunperin lapsia oli viisi, mutta yksi kuoli äskettäin traagisesti epäonnistuneen leikkauksen tuloksena. Koulutukseltaan Sipilä on insinööri ja matkapuhelinteknologian sekä vaihtoehtoisen energiantuotannon asiantuntija. Sipilä lukee Raamattua usein ja rukoilee, tärkeät päätökset hän tekee yksinäisyydessä. Myytyään yrityksensä Sipilä alkoi rahoittaa Suomen ainoaa kristillistä radiokanavaa Radio Deitä, joka kuuluu koko Suomessa. 

Sipilää luonnehtii myös se, että hän kaveeraa Suomen ortodoksisen kirkon piispan Ambrosiuksen kanssa. Sipilä lensi itse omalla lentokoneellaan Ambrosiuksen kanssa Athos-vuoren luostariin vierailulle. Sipilä pitää lentämisestä. Hän on varmaankin maailman ainoa valtion päämies, joka on lentänyt itse Athokselle omalla lentokoneellaan. 

Nyt vain odotamme, milloin Suomen pääministeri lentää Moskovaan. 

Tällä tavoin Suomeen on muodostunut uusi kristillis-konservatiivinen valtapiiri. Sen erityispiirre on siinä, että kritsinusko ja kristilliset arvot ovat etusijalla Soinin ja Sipilän elämässä ja työssä. Juuri siksi heidän oli niin helppo luoda eräänlainen pakti uuden hallituksen muodostamiseksi. Siinä Sipilä on pääministeri ja Soinilla on tärkeä rooli hänen varamiehenään. Tästä hallituksesta on riisuttu kaikki kommunismi, liberalismi, ateismi ja suomenruotsalaisuus. Muuten, Sipilän ja Soinin pakti tuskin hyväksyy homoliittoja. Jo nyt on annettu ymmärtää, että eduskunnassa hyväksytty ja presidentin allekirjoittama laki ei välttämättä tulekaan voimaan. 

Suomen uusien konservatiivien arvot ovat lähellä Venäjän politiikan arvoja. Suomen ja Venäjän on nyt vain luovittava amerikkalaisen sanktiojärjestelmän karikkojen halki ja löydettävä uudet yhteistyön mekanismit.

JOHAN BÄCKMAN

Kirjoittaja on valitotieteiden tohtori, oikeussosiologian ja kriminologian dosentti sekä Venäjän strategisten tutkimusten instituutin edustaja Pohjois-Euroopan maissa.

Tämä on suomennos Johan Bäckmanin kirjoituksesta Venäjän oikeistofoorumilla, ks. http://top.rln.fm/new-conservatism-in-finland/ 

Keskustan vaalivoitto ja sanktiot, haastatteluni Den-tv:lle

Kuuntele Johan Bäckmanin esitelmä + keskustelu "Yhdysvaltain tavoitteet Venäjällä ja Suomessa"

Pidin Helsingissä 10.10.2014 infotilaisuuden toimittajille ja opiskelijoille (ks. kuva). Teemoina olivat Yhdysvaltain tavoitteet Venäjällä ja Suomessa, Suomen rooli Venäjä-vastaisessa informaatiosodassa jne. Ohessa esitelmäni kokonaisuudessaan äänitiedostona.

Sarasvuon potkut ja Naton soturit

Sarasvuon potkujen jälkeen asiaa tuntevien Facebook-keskusteluissa pidettiin laajalti melkein varmana, että potkujen varsinaisena syynä oli minun esiintymiseni Sarasvuon ohjelmassa. Tuossa haastattelussahan Sarasvuo kysyi minulta näkemyksiäni Krimin tilanteesta.

Sarasvuon potkut olivat järkytys ja yllätys monelle. Ne tulivat kesken kauden, kun tekemättä oli vielä kuusi ohjelmaa. Selitykset katsojaluvuista yms. ontuivat. Tuskin sattumalta potkut osuivat samaan päivään, jolloin EU julkisti ensimmäiset Krimin tilanteesta johtuvat henkilöpakotteet.

Oliko Sarasvuon potkuilla siis poliittinen syy? Päätin kysyä asiaa Sarasvuolta itseltään.

Lähetin Jarille tekstiviestin, jossa luki: "Miten haastatteluni vaikutti ohjelmasi lopumiseen? Siitä spekuloidaan." Kysymykselläni halusin vahvistaa, oliko haastatteluni vaikuttanut ohjelman loppumiseen. Lisäksi toin esiin, että asiasta on paljon spekulaatiota. Sarasvuo vastasi kolmen minuutin kuluttua: "Epäilen, että ratkaisevasti. En kadu!" Ohessa kuva Sarasvun tekstiviestistä (kellonajat ovat Krimin - eli siis Moskovan - aikaa).

Sarasvuon mielestä minun haastatteluni suorassa lähetyksessä siis vaikutti hänen potkuihinsa ja koko ohjelman lopettamiseen kesken kauden "ratkaisevasti" eli oli potkujen ja ohjelman lopettamisen keskeinen ja tärkein syy. Sarasvuo on kokenut toimittaja ja kirjoittaja. Hän ei olisi voinut keksiä tuollaista vastausta omasta päästään tai arvioida asiaa minulle totuuden vastaisesti. Päin vastoin hän sanoi totuuden: minun haastatteluni oli ratkaiseva syy Sarasvuon potkuihin.

Tieto on erittäin merkittävä, koska se kertoo poliittisesta mediasensuurista Suomessa. Tämä tarkoittaa, että Sanoman medioissa vältetään avointa, moniarvoista ja rehellistä keskustelua Krimin tilanteesta. Tiedetään, että minä tunnen hyvin Venäjän kannan asiaan ja pystyn analysoimaan tilannetta siitä näkökulmasta. Lisäksi minulla on paljon asiaa koskevaa suoraa tietoa. Tämä ei kuitenkaan miellytä Sanoman johtoa, joka antoi Sarasvuolle potkut.

Tämä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta kun havaitsen, että pahaa aavistamattomiin suomalaisiin toimittajiin tai jopa toimituksiin kohdistuu kovaa painostusta sen jälkeen, kun he ovat haastatelleet minua tai julkaisseet näkemyksiäni. Tämäkin vahvistaa nyt selvinnyttä totuutta Sarasvuon potkuista.

Sarasvuon potkut on eräs viikon tärkeimpiä uutisia Venäjällä. Asia on tärkeä, koska Sarasvuon potkut yksinäänkin osoitavat, miten suorassa Naton ja Yhdysvaltain sotilaallisten intressien ohjauksessa länsimedia on. Sarasvuon yleisö on nyt kasvanut runsaasta sadasta tuhannesta arviolta 60-70 miljoonaan. Ainakin niin moni ihminen on nyt kuullut Sarasvuosta. Hänelle ollaankin tietojeni mukaan tarjoamassa Venäjältä töitä. Uskon että Jari haluaa jatkossakin tehdä laatujournalismia eikä Yhdysvaltain tai Naton sanelemaa sotapropagandaa.

Miksi Sanoman tiedotusvälineet rankaisevat poliittista syistä toimittajaansa potkuilla ja samalla uhkailevat muita toimittajia?

Sanoman medioissa Krimin asiaa käsitellään yksipuolisesti Venäjä-vastaisesta näkökulmasta ja pyritään myös lietsomaan suomalaiset Venäjä-vastaiseen sotapsykoosiin Nato-kannatuksen kasvattamiseksi. Näkemykseni siitä, että Kiovassa vallan kaappasi perustuslain vastainen fasistijuntta ja Venäjän toteuttaa koko Eurooppaa vakauttavaa rauhanturvaoperaatiota, on näkemys, jota Sanoma ei halua suomalaisten tietoon, koska Sanoman tärkein tavoite on sodanlietsonta Venäjää vastaan ja Venäjän vetäminen sotaan. Olihan jo talvisota Helsingin Sanomien sotakiihotuksen ja ulkoministeri Erkon aikaansaama "Erkon sota". Sama kopla oli aikanaan saanut aikaiseksi myös Borikovin murhan.

Kohtalon ivaa oli ainoastaan siinä, että viimeinen Erkko kuoli samana päivänä kun Krim vapautettiin. Ehtikö hän kuulla siitä, on epäselvää.

Sarasvuon poliittisista syistä annetut potkut toimivat myös varoituksena muille suomalaisille toimittajille. Tietysti jokainen ainakin Sanoman palveluksessa oleva toimittaja nyt ymmärtää, mitä Krimin tilanteesta saa kirjoittaa ja mitä ei. Avointa keskustelua ei missään tapauksessa sallita ja Venäjän toimille ei missään tapauksessa saa antaa mitään oikeutusta.

On selvää, että Sanoman medioilla ei ole olemassaolon oikeutusta tässä maassa. Krimin kriisin myötä Sanoma on siirtynyt avoimeen sotapropagandaan. Sillä on vain yksi päämäärä: Suomen kytkeminen Natoon. Tätä tarkoitusta varten suomalaiset yritetään lietsoa sotapsykoosiin vääristelemällä kaikki Venäjän toimet Suomea uhkaaviksi.

Sanoman toimittajat eivät ole toimittajia vaan Naton sotilaita ja vakoojia. Sanoman toiminta muodostaa sotilaallisen uhkan Venäjälle, ja tähän uhkaan on reagoitava. Sanoman kaikki yritystoiminta Venäjällä on lakkautettava ja sen Venäjällä oleva omaisuus on takavarikoitava, mukaan luettuna Sanoman palveluksessa olevien toimittajien Venäjällä oleva omaisuus, kuten kiinteistöt ja pankkitilit.

Matkustuskieltoja tuskin tarvitaan, koska monella Sanoman toimittajalla on sellainen ennestäänkin. Heidät on jo aikaisemminkin nähty Venäjän turvallisuudelle vaarallisina henkilöinä. Jos heidät päästetään Venäjälle, vain sen vuoksi, että heidän kontaktinsa ja toimintansa selvitetään.

Sanoman työntekijät eivät ole siviilejä vaan Naton sotilaita, jotka toteuttavat Venäjän turvallisuutta vaarantavaa sotilaallista operaatiota Suomen viemiseksi Natoon.

Olen tänään antanut venäläiselle kansalliselle tv-kanavalle asiaa koskevan haastattelun. Olen todennut haastattelussa, että Sanoma osakeyhtiö, erityisesti Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat, ovat nyt siirtyneet suoraan sotapropagandaan, joka uhkaa Venäjän ja venäläisten turvallisuutta. Sanoman toimittajat eivät ole toimittajia vaan Naton sotilaita ja vakoojia sekä Kiovan fasistijuntan kätyreitä.