Viikko sitten aloitin matkani Suomen Lapista kohti Krimin tasavaltaa Mustanmeren rannalla. Olin menossa sinne ainoana suomalaisena virallisena vaalitarkkailijana kansanäänestykseen, josta kohisi koko maailma.
Lähtiessäni matkalle en tiennyt, mitä tuleman pitää. Pääsenkö edes perille? Syttyykö sota? Toteutuuko kansanäänestys? Joudunko tulitaisteluun? Pidättääkö Kiovan fasistijuntta minut? Paistaako Krimillä aurinko?
Kyllä, Krimillä paistoi aurinko. Lämpöä oli melkein +20.
Muutaman päivän aikana ehdin nähdä melkein koko Krimin. Kiersin katsomassa Venäjän uusia tiluksia. Häkellyin Krimin kauneudesta, joka toi mieleen Aivazovskin maalaukset. Kaikki oli henkeäsalpaavaa.
Merkittävintä oli kuitenkin se uusi venäläinen henki, joka syntyi Krimillä. Hyvä ystäväni Aleksandr Dugin kutsuu sitä venäläiseksi kevääksi. Se on Yhdysvaltain yksinapaisen politiikan katkera loppu.
Krimin kansanäänestys oli yhtä henkeä salpaava kuin Aivazovskin maalaukset. Krimiläiset vaelsivat sankoin joukoin äänestämään kotiinpaluun puolesta erinomaisessa raikkaassa sadessäässä, rauhan ja iloisen odotuksen vallitessa.
Tapahtumaa todisti poikkeuksellisen suuri joukko ulkomaisia vaalitarkkailijoita: meitä oli yhteensä 70 henkilöä 23 maasta. Mukana oli kansanedustajia, meppejä, politiikan tutkijoita. Krimillä oli myös virallisen tiedon mukaan 1200 toimittajaa. Suomestakin oli useampi toimittaja. Kaikki näkivät, minkälaiseissa merkeissä vaalit sujuivat: krimiläiset äänestivät rauhallisen, odottavan riemun vallassa.
Äänestyspäivän iltana puhkesi riemu: kansa hurrasi ja Venäjän liput liehuivat kaikkialla. Ihmiset itkivät ja kiittivät Jumalaa.
Lensin Krimiltä takaisin Moskovaan, koska muuhun suuntaan sieltä ei juuri pääsekään. Moskovassa näin Putinin puheen televisiosta ja allekirjoituksen Venäjän federaation laajentamiseksi. Kaikki se muutti maailmanhistoriaa. Suur-Venäjä palasi miljardien ihmisten tajuntaan.
Venäjä käytti tässä viimein yllätysmomenttia, joka kohautti koko maailmaa. Kaikki sujui äärimmäisen tyylikkäästi: Putinin puhe Venäjän poliittiselle eliitille ja allekirjoitustilaisuus olivat visuaalisesti näyttävä tapahtuma Kremlin Pyhän Yrjön salissa.
Putinin puhe oli kirjallisestikin merkittävä ja ennen kuulumaton katsaus Venäjän ja Krimin historiaan. Se oli massiivinen puhe, joka muutti koko maailman ajattelua ja suuntaa. Venäjä palautti itsensä suurvallaksi ja miljardien ihmisten tietoisuuteen.
Putinin puhe oli kuitenkin hyvin rauhallinen ja sivistynyt. Hän perusteli kaiken kiihkottomasti myös kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Tämä oli osoitus Venäjän avoimmuudesta ja rehellisyydestä.
Se peittosi länsimaiden katkeran jankutuksen kansainvälisen oikeuden loukkaamisesta. Näille väitteille länsimaat eivät koskaan ole esittäneet mitään perusteluita.
Länsi vihaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, jota se ei ole koskaan noudattanut. Sen sijaan juristina Putin halusi tehdä kaiken kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Muistatteko, kun suomalainen demari Simo Pietiläinen salakuljetti alaikäisen Venäjän kansalaisen suomalaisen diplomaattiauton takakontissa Suomeen? Ennen salakuljetusta venäläiseltä äidiltä varastettua lasta pidettiin melkein kuukausi panttivankina Suomen Pietarin pääkonsulaatissa. Suomen hallitus kiristi Venäjää perumaan lapsen Venäjän kansalaisuuden.
Takakonttisalakuljetuksessa Suomi rikkoi noin kymmentä kansainvälistä sopimusta vastaan, lisäksi siinä rikottiin useita Suomen ja Venäjän lakeja ja tehtiin useita rikoksia.
Demarit palkitsivat Pietiläisen nostamalla hänet ehdokkaaksi vaaleihin. Suomella on siis aika vähän varaa muistuttaa kansainvälisestä oikeudesta, varsinkaan Erkki Tuomiojalla...
Palattuani Moskovaan osallistuin Rossija1-kanavan keskusteluohjelmaan. Mukana samassa ohjelmassa olivat mm. Krimin pääministeri Aksjonov ja Vladimir Zhirnovski sekä paljon arvostamani kirjailija Prohanov ja elokuvaohjaaja Bortko ym. Venäjällä Zhirinovski ja Aleksandr Dugin on nyt nostettu kansalliseen mediaan tärkeinä uuden suurvenäläisen hengen tulkkeina. Muistutin suorassa lähetyksessä länsimaiden russofobisesta hysteriasta, jonka tavoitteena oli sodanuhkalla estää krimilästä ihmistä käyttämästä kansainvälisen oikeuden mukaista äänioikeuttaan.
Moskovasta lensin Pietariin, mihin olin jo sopinut tv-haastattelut. Annoin peräti viisi tv-haastattelua Krimin tilanteesta, Suomen ja Venäjän suhteista ja talouspakotteista. Totesin että Suomen ja Venäjän suhteet ovat niin hyvät, että ne eivät voi huonota.
Suomessakin on jo huomattu, että Venäjän vastaiset pakotteet ovat Suomen vastaisia pakotteita.
Tultuani Suomeen palasin uuteen, parempaan, demokraattisempaan maailmaan. Mutta työ ei ole vielä tehty. Eurooppa on vielä vapautettava Kiovan fasistikoirista, jotka uhkaavat repiä Ukrainan venäläiset kappaleiksi.
Myös Suomessa toimivat Naton sotilaat ja vakoojat aiheuttavat uhkan Venäjän ja Suomen turvallisuudelle.
Kiovan fasistijuntta kiristää länsimailta rahaa samalla, kun se uhkaa Venäjää ydinaseilla. Jokainen Kiovan fasistijuntan kanssa yhteistyössä oleva on järjestäytyneen rikollisryhmän avustaja.
Venäjä on suvereeni, ylivoimainen ja täysin voittamaton.
Alas Kiovan fasistijuntta!
