Totuus Juha Molarin pidätyksestä ja kuulusteluista -- Задержание правозащитника Юха Молари в Финляндии -- политический заказ

Suomi on sotatilassa: poliisi hakee kotoaan NATO:n vastustajia, jotka viedään psykiatrien poliittisiin kuulusteluihin. Valtioneuvosto ilmoittaa perustaneensa uuden työryhmän siivotakseen internetin NATO-vastustajista. YLE ilmoittaa keräävänsä tietokantaa Putinin kannattajista Suomessa. Puolustusvoimien työntekijät vainoavat ja uhkailevat NATO:n vastustajia somessa ja muualla. Onko tämä Ilkka Remeksen kirjasta vaiko todellisuudesta? Valitetavasti todellisuudesta, sillä se on tarua ihmeellisempää. Alta selviää, miksi. 

Задержание правозащитника Юха Молари в Финляндии -- политический заказ. После того, как Финляндия сообщила о создании агенства по борьбе "с российской пропагандой" и заявила o том, что скоро 100 инструкторов ЦРУ приедут обучать финских чиновников, политиков и журналистов, чтобы подготовить страну для вступления в НАТО, антиамериканские активисты стали в Финляндии моментально жертвами политических репрессий. Об этом рассказывает политолог, правозащитник Йохан Бекман: "-- В Финляндии началось полномасштабное политическое преследование инакомыслящих. Известный пророссийский блогер, противник ювенальной юстиции, доктор теологических наук Юха Молари в воскресение 25.10. находился в выходной у себя дома, когда четверо полицейских без объяснения причин забрали его и доставили в участок. На следующий день, в понедельник, к нему пришли пятеро психиатров, которые начали допрос. Он должен был в течение 10 часов отвечать на вопросы о том, с какими политическими деятелями у него есть разногласия, думает ли он, что его преследуют политики, и т.д. Также он должен был ответить на вопросы об отношениях с известным антироссийским политическим деятелем, персоной-нон-грата в России и СНГ, Хейди Хаутала. Юха Молари -- активный сторонник России и критик НАТО. Все уверены, что его арест и преследование -- это политический заказ. В последнее время Молари крайне критически оценивал сближение Финляндии с НАТО. Он также активно критикует антироссийских и проамериканских финских офицеров. Это заказ и предупреждение для других. Продолжение следует. Есть уже информация о том, что углоловные дела возбуждены против многих антиамериканских активистов."

Teologian tohtori, entinen kirkkoherra ja aktiivinen bloggaaja Juha Molari pidätettiin ja vietiin poliisilaitokselle sunnuntai-iltana 25.10. vähän sen jälkeen, kun hän oli arvioinut blogissaan kriittisesti puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkijan Saara Jantusen Infosota-kirjaa. Juha Molarin kertomus kiinniotostaan ja psykiatrien suorittamista kuulusteluista todistaa, että kysymys on toisinajattelijaan kohdistuneesta poliittisesta vainosta. On selvää, että kuvatut toimenpiteet eivät voi liittyä esimerkiksi rikoksesta epäillyn kuulusteluun. Molari on aktiivinen Suomen NATO-jäsenyyden vastustaja ja Venäjän tukija. Tilanne kertoo karua kieltä siitä, mihin Venäjän tukeminen voi Suomessa johtaa. Kuuntele Molarin tuore haastattelu:

Ohessa kuvia Juha Molarin vammoista pidätyksen jälkeen:

Venäjän hallituksen lehti Rossiskaja Gazeta arvioi Saara Jantusta ja puolustusvoimia

Venäjän hallituksen pää-äänenkannattaja Rossiiskaja Gazeta on tänään arvioinut Suomessa käytävää keskustelua informaatiosodasta. Seuraavassa suomenkielinen yhteenveto kirjoituksesta. Lue alkuperäinen artikkeli tästä linkistä.

Rossiiskaja Gazetan Geopolitiikka-osiossa tänään julkaistun kirjoituksen pääotsikko kuuluu: Suomen puolustusvoimat kaappasi lehdistön. Alaotsikko: Suomi eristäytyy "rautaesiripulla" venäläisistä medioista. Jutun ingressissä sanotaan, että Suomi aikoo eristäytyä rautaesiripulla venäläisistä tiedotusvälineistä. Suomen hallitus on jo perustanut ryhmän, joka pohtii vastatoimia Venäjän median vaikutukselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Harvardin yliopiston Roosevelt-säätiö kouluttaa sata asiantuntijaa tähän työhön. Roosevelt-säätiön tehtävänä on Yhdysvaltain imagon suojeleminen.

Jutussa kerrotaan, että suomalaiset viranomaiset aikovat yhdessä amerikkalaisten kanssa opettaa suomalaiset siihen, että on olemassa vain yksi oikea amerikkalainen totuus. Kaikki muut mielipiteet pitää päättäväisesti torjua. Venäjän presidentti Vladimir Putin kiinnitti tähän ongelmaan huomiota äskeisesä Valdai-klubin puheessaan. Putin kertoi sodan ravistelevan globaalia informatiotilaa, kun yhtä ainoaa näkökulmaa ja tapahtumien tulkintaa tyrkytetään aggressiivisesti samalla, kun tietyt tosiasiat väärennetään tai jätetään huomiotta.

Suomi on muista Euroopan maista poiketen mennyt vieläkin pidemmälle aloittamalla toisinajattelijoiden vainoamisen, lehti kertoo. Suomen puolustusvoimat johtaa iskuja toisinajattelijoita kohtaan. Ensimmäinen laukaus tässä sodassa on jo ammuttu, kun viime viikolla esiteltiin Suomen puolustusvoimien työntekijän Saara Jantusen kirja Infosota, lehti kirjoittaa. Jantunen peräti lausuu kirjassaan puolustusvoimien suulla, että Suomi on irtisanoutunut Pariisin rauhansopimuksesta. Lehti myös ihmettelee, miten Jantunen voi venäjää taitamattomana arvioida Venäjän median sisältöjä.

Mikä Suomen puolustusvoimia sitten ärsyttää Venäjän median kirjoituksissa? lehti kysyy. Näköjään tieto siitä, että Suomi järjestemällisesti rikkoo Pariisin rauhansopimusta. Puolustusvoimien tutkijana esiintyvän Saara Jantusen väite siitä, että Suomen ei tarvitse noudattaa Pariisin rauhansopimusta, ei pidä paikkaansa, lehti toteaa. Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassaolevaa lainsäädäntöä, jota voidaan muuttaa vain YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä. Sopimusta pitää siis noudattaa, mutta Suomi ei sitä tee, lehti kirjoittaa. Suomi esimerkiksi osti saksalaisia Leopard-tankkeja, minkä Pariisin rauhansopimus ehdottomasti kieltää. Suomi rikkoi Pariisin rauhansopimusta Walesissa 2014 allekirjoittamalla sotilasliitto NATO:n kanssa salaisen yhteistyösopimuksen, jolla Suomi luovutetaan NATO:n käyttöön.

Suomalaisille revansistisesti ajatteleville sotilaille Pariisin rauhansopimus on kova pala, lehti kirjoittaa. Suomessa ei haluta muistaa, että maa oli Hitlerin liittolainen Suuren isänmaallisen sodan aikana ja että suomalaiset joukot osallistuivat Leningradin piiritykseen. Venäjän media muistuttaa Helsinkiä tästä historian sivusta, jonka Suomi kovasti yrittää unohtaa, lehti kirjoittaa.

Valtiovallallensa lojaalit Suomen tiedotusvälineet ovat ottaneet asiakseen tukea Suomen uutta ulkopolitiikkaa taistelussa toisinajattelijoita vastaan. Suomen johtavat lehdet välittävät Suomen puolustusvoimien tinkimättömän kannan asiaan. Tämä tarkoitaa, että Suomen tiedotusvälineistä on tullut Suomen armeijan propagandan ämyri.

Pian suomalaiset toimittajat kirjoittavat suoraan amerikkalaisten käskystä. Tuskin Suomeen saapuvilla amerikkalaisilla kouluttajilla onkaan mitään sitä vastaan.

Rossiiskaja Gazeta on Venäjän federaation hallituksen virallinen pää-äänenkannattaja. Sitä luetaan kaikkialla Venäjällä, myös kaikissa Venäjällä toimivissa ulkomaiden suurlähetystöissä ja Venäjän suurlähetystöissä kaikkialla maailmassa. 


Haluatko rehellistä tietoa Ukrainan kriisistä? Tilaa Matti Rossin Raunioista nousee Donbass, ainoa suomenkielinen tietokirja, joka kertoo Ukrainan kriisin tapahtumat ja niiden syyt rehellisesti. Kirjan voit tilata tästä linkistä.

Jussi Parviainen analysoi Sofi Oksasen ja Saara Jantusen ylimielisiä eleitä ja ilmeitä

Jussi Parviainen näkee Saara Jantusen ja Sofi Oksasen äärimmäisen ylimielisinä esiintyjinä, jotka halveksuvat suomalaista kansaa ja esiintyvät läntisen maailman "voittajina".

Moskova pohti pakolaiskriisiä ja monikulttuurisuutta

Tänään Venäjän presidentinhallinnon omassa Prezident-hotellissa Moskovassa pidettiin Moskovan kaupunginhallituksen kansainvälinen konferenssi "Unity in Diversity", jonka voisi suomentaa vaikkapa "Yhtenäisesti erilainen". Nyt pohdittiin maailman sivilisaatioiden tilannetta, pakolaiskriisiä ja monikulttuurisuutta. Omassa puheenvuorossani toin esiin, että länsimaissa käytettyä pseudotieteellistä ja politisoitua monikulttuurisuuskäsitettä ei voi verrata Venäjän monikansallisuuden ideaan. Venäjän monikansallisuus perustuu harmoniaan ja yhtenäisyyteen, länsimainen monikultuurisuus konfliktien lietsontaan, alistamiseen ja enemmistöjen syrjintään. Monikulttuurisuuskäsitettä pohtivat tilaisuudessa monet venäläiset ja länsimaiset asiantuntijat.

Kenraalieversti Leonid Ivashov luennoi maailman sivilisaatioiden tilanteesta. Hän erotteli kuusi sivilisaatiota, joista keskeisimmät ovat euraasialais-ortodoksinen, islamilainen ja länsimainen sivilisaatio. Länsimaisen sivilisaation erityispiitte on Ivashovin mukaan ulospäin suuntautunut aggressio. Ivashov esitteli myös sivilisaatioiden vuorovaikutuksen organisatorisen kehyksen, jonka runkona on BRICS, sen sisällä Shanghain yhteistyöjärjestö SCO ja ytimenä Euraasian Liitto.

Tilaisuus jatkoi paneelikeskusteluissa, joista yhden teemana oli "Informaatiotila -- taistelukenttä vaiko kansainvälisten suhteiden tehokkaan harmonisoinnin mekanismi". Professori Ljudmila Adilova oli huolissaan Venäjä-kuvasta ja ehdotti perustettavaksi erityistä virastoa, jonka osastot ympäri maailmaa tutkivat ja kehittävät Venäjä-kuvaa.

Väliajalla ehdin antaa haastattelun Moskovan kansainvälisen ihmisoikeustoimiston ajankohtaisportaalille. Kävimme maailmantilannetta läpi. Huomautin että kymmenet venäläiset kirjailijat kokoontuvat parhaillaan Helsingissä. Totesin että venäläinen kirjallisuus koskettaa ihmiskunnan alitajuntaa. Siksi venäläiset kirjailijat eivät voi olla vain Venäjän, vaan koko ihmiskunnan omaisuutta.   

Tapasin myös Russkaja narodnaja linija (RNL) -uutissivuston päätoimittajan Anatoli Stepanovin. RNL on julkaissut useita haastatteluitani, joten oli mukava keskustella päätoimittajan kanssa.

Konferenssiin osallistunut amerikkalainen osoittautui Novorossijan kannattajaksi. Hänen mukaansa Novorossijan lippu on otettu heiltä. Sain jenkiltä lahjaksi etelävaltioiden lipun ja lupasin viedä hänet Novorossijaan.

Lapsikiistat, Ukrainan kriisi ja perussuomalaiset Venäjän mediassa

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu Suomen venäjänopettajat ry:n Aspekti-lehdessä 1/2015. 

Kuvassa Venäjällä myytävä lelu "Kohteliaat nuorukaiset".

Ювенальная юстиция -- suomalainen lastensuojelu venäläisen yhteiskunnan ja valtion uhkana, sekä muita käsitteellisiä erikoisuuksia

Lapsikiistat, Ukrainan kriisi ja perussuomalaiset ovat Suomen ja Venäjän medioissa kestoaiheita. Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosentti Johan Bäckman kertoo niihin liityvistä terminologista pulmista.

Venäläisten lasten huostaanotot Suomessa ovat Venäjän mediassa iso teema. Ongelmana on, ettei venäjän kielessä eikä laissa tunneta "huostaanoton" käsitettä. Oikeastaan koko ajatus siitä, että lapset voidaan eristää vanhemmistaan pitkäksikin aikaa ilman oikeuden päätöstä (ns. "kiireellinen sijoitus"), on venäläiselle täysin käsittämätön. Siksi Venäjän mediassa ilmiötä kuvaillaan vaihtelevin verbein изъят, изымать, отбирать, отнять, забрать jne. Suomi siis "takavarikoi" tai "hakee" lapsia. Venäjän hallituksen sanomalehden Rossiikaja Gazetan eräs otsikko "Финские власти снова изъяли российского ребенка" onkin hyvin tyypillinen. Yleisesti ottaen suomalaista ja myös norjalaista lastensuojelua pidetään Venäjällä täysin mielivaltaisena, eivätkä terminologiatkaan kohtaa.

Venäjällä ei varsinaisesti tunneta omien lasten "huoltajuuden" käsitettä. Suomen viranomaiset kääntävät huoltajuuden usein termillä опекунства, joka Venäjällä viittaa ottolapsiin. Venäjällä saattaakin helposti syntyä käsitys, että Suomessa omatkin lapset ovat vieraita, jotka voidaan helposti ottaa pois. Toisaalta Suomessa ei tunneta venäläistä vanhempainoikeuksien käsitettä родительские права, joiden menettäminen (лишение родительских прав) käytännössä vastaa suomalaista huostaanottoa. Ero on kuitenkin siitä, että Venäjällä vanhempainoikeuksien menettäminen on pysyvä, kun Suomessa huostaanotto on lain mukaan väliaikainen, vaikkakin käytännössä useimmiten pysyvä. Asiaa sekoittaa sekin, että Suomessa huostaanotto ei välttämättä vaikuta huoltajuuteen. Huoltajuutta ei siis viedä, vaikka lapsi viedään.

Voidaan siis sanoa, että venäläisestä näkökulmasta Suomessa lapset on tavallaan "huostaanotettu" jo syntymässä, kun vanhempainoikeuksia ei ole. Vanhemmat ovat siis vain lastensa "huoltajia", aivan kuin omat lapset olisivat vain väliaikaisia ottolapsia, jotka voidaan eristää koska tahansa vanhemmistaan ilman oikeuden päätöstä. Siltä se ainakin näyttää, ja sehän tässä onkin olennaista. On aika turha selittää, miten lapsen "kiireellinen sijoitus" ilman oikeuden päätöstä eroaa varsinaisesti "huostaanotosta".

Venäjällä on myös herännyt mielenkiinto länsimaisen lastensuojelun aatemaailmaan yleensä. Käytössä on mielenkiintoinen populaarikäsite ювенальная юстиция, jonka angloamerikkalainen juuri Juvenile Justice viittaa myös nuorisorikollisuuden torjuntaan. Venäläinen ювенальная юстиция sen sijaan pitää sisällään erilaisia vaarallisiksi koettuja, länsimaiseen arvomaailmaan ja lainsäädäntöön liittyviä asioita, erityisesti lasten huostaanotot, mutta myös lapsille vahingollinen homopropaganda, koulujen sukupuolikasvatus ja abortit. Niihin suhtaudutaan erittäin kielteisesti erityisesti Venään ortodoksikirkon ja monien kansalaisjärjestöjen piirissä. Myös Venäjän valtion ja valtamedian suhtautuminen on erittäin varauksellista.

Käytössä on myös termi ювенальные технологии, joka viittaa edellä mainittuja asioita edistäviin toimintamalleihin. Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov onkin myrskyn silmässä, kun länsimaisen lastensuojelun vaikutuksia ja sopivuutta Venäjälle arvioidaan. Moskovski Komsomoletsin otsikko "Астахов собирает армию против ювенальных технологий" onkin kuvaava. Yleisesti ottaen länsimaistyppinen lastensuojelu ja aatemaailma yleensä kuvataan perheitä vainoavana systeeminä. Kuten tunnettu bardi Svetlana Kopylova laulaa: "Кружит-кружит хищной птицею -- Ювенальная юстиция!" Lastensuojelu on siis perheitä vainoava "korppikotka", käytössä on myös havainnollinen vertaus "Damokleen miekka" (Дамоклов меч).

Venäjän media, viranomaiset ja tutkijat käsittelevätkin suomalaista lastensuojelua usein tosiasioiden valossa ja sen mukaan, miten huostaanottojen uhrit ovat sen kokeneet. Suomen media ja viranomaiset arvioivat tilannetta puhtaasti lainsäädännön näkökulmasta unohtaen, että tulkinta ja seuraukset ovat eri asia kuin kirjoitettu laki, etenkin kun termonologiat eivät kohtaa.

Venäjän median ja viranomaisten kannanotot ovat innostaneet myös monia suomalaisia kritisoimaan lastensuojelua, mistä Lokakuun Liikkeen toiminta ja sivusto ovat hyvä esimerkki. Suomen media, viranomaiset ja tutkijat ovat kieltäytyneet kaikesta asiaan liittyvästä avoimesta ja kriittisestä keskustelusta. Suomi on myös kieltäytynyt osallistumasta Venäjän ehdottamaan kahdenväliseen asiantuntijaryhmään.

"Истинные финны"

Venäjällä ehdottomasti kiinnostavin suomalainen puolue on perussuomalaiset. Mutta mitä se olisi venäjäksi? Puolueella ei ole omaa venäjänkielistä virallista nimeä. Englanniksi he olivat pitkään True Finns, kunnes julistautuivat olevansa pelkästään The Finns.

Kommentoidessani perussuomalaisten asioita Venäjän medioille jouduin keksimään puolueelle hyvin rimmaavan venäläisen nimen: Истинные финны. Nykyisin se on jo muutaman vuoden ollut käytössä kaikkialla missä perussuomalaisista puhutaan. Termiä on vaikea suomentaa, mutta uskoisin sen vastaavan perussuomalaisten omaa englanninkielistä ajatusta The Finns. Sitä ennen puoluetta oli venäläisissä medioissa kutsuttu vaihtelevilla ja melko valjuilla nimityksillä, kuten Коренные, Исконные, Настоящие tai Подлинные финны.

"Истинные финны" ei tietenkään ole tarkka venäjännös, mutta sitä voi hyvinkin pitää kotouttavana käännöksenä. Venäläinen kuulija ja lukija käsittää hyvin, mistä perussuomalaisissa on kysymys. Puoluehan nimenomaan pitää itseään aitojen suomalaisten arvojen puolustajana ja on sitä paitsi erittäin suosittu ja nyt hallituksessakin.

Tietenkin "Истинные финны" on käännöksenä rohkea. Se antaa kuvan hyvin päättäväisestä poliittisesta liikkeestä, joka pyrkii kaikessa syvimpään totuuteen ja edustaa nimenomaan eräänlaista suomalaisuuden etuvartiota. Näin yhdellä käännöksellä voi olla suuri merkitys, etenkin kun perussuomalaiset on Venäjällä jatkuvan ja syvällisen mielenkiinnon kohteena.

Hankalampi tapaus on suomalainen oikeistojärjestö Suomen Sisu, jonka poliittinen painoarvo on viime aikoina kasvanut. Sisu-käsitettä on yleensäkin vaikea kääntää venäjäksi. Ehkä joku keksii paremman käännöksen, mutta itse olen käyttänyt versioita Сила Финляндии tai Финская Сила. Vielä hankalampi on löytää tarkka käännös "Suomalaisuuden liitolle", tuolle vanhimmalle patrioottijärjestöllemme. Sen kääntäminen venäjäksi taitaakin olla melkoinen pähkinä. Финский Союз on ehkä lähellä, mutta kovin täsmällinen käännös ei ole.

Fasistijuntta!

Ukrainan kriisi toi suomalaiseenkin keskusteluun joukon uusia käsitteitä. Kiovan vallanvaihdos helmikuussa 2014, Krimin liittäminen Venäjään ja Itä-Ukrainan alueiden irtaantuminen keskusvallasta toivat Venäjällä julkisuuteen paljon uusia termejä ja käsitteitä.

Krimillä nähdyt tunnuksettomat mutta hyvin varustetut sotilaat saivan Venäjällä sympaattisen nimityksen вежливые люди, jonka kotouttava suomennos olisi "kohteliaat nuorukaiset". Myös toinen suosittu käsite зеленые человечки suomentuisi parhaiten "vihreät ukkelit". Valitettavasti Suomessa ei noudatettu venäläisen terminologian sympatisoivaa linjaa.

Oma lukunsa on Kiovan helmikuun vallanvaihdokseen liittyvät tulkinnat ja nimitykset. Itäisen Ukrainan venäläisalueilla alettiin puhua "Kiovan juntasta" (хунта), mutta varsin jyrkkä käsite ei ollut Venäjän valtamedioiden käytössä. Siellä puhuttiin neutraalisti Kiovan vallanpitäjistä (киевские власти). Juntta-nimitys on radikaali, mutta vieläkin jyrkemmäksi sen saa lisäämällä siihen fasismin.

Ukrainan äärioikeistolaista liikehdintää kritisoineet Itä-Ukrainan venäläisalueet alkoivatkin puhua "fasistijuntasta" (фашисткая хунта). Tätäkin voi vielä täydentää korostamalla USA:n vaikutusta Kiovan politiikkaan. Itä-ukrainalainen aktivisti Viktoria Shilova esittelikin termin "natsiamerikkalainen juntta" (нацистско-американская хунта). Sillä voi kätevästi painottaa Ukrainan oikeistolaisten ääriliikkeiden USA:lta saamaa tukea.

Krimin Venäjään liittämisen jälkeen huhtikuussa 2014 Donbassin alueella syntyi kaksi uutta valtiota, kun Donetskin kansantasavalta ja Luganskin kansantasavalta ilmoittivat itsenäisyyksistään ja järjestivät kansanäänestykset. Uusista tasavalloista käytetään Venäjän medioissa yleisesti hyvin tunnistettavia lyhenteitä ДНР ja ЛНР. Venäjän valtamedia käyttää usein termiä "itsenäisiksi julistautuneet DNR ja LNR" (самопровозглашенные ДНР и ЛНР). 

Oma lukunsa on Новороссия, joka tarkoittaa Ukrainan itäisiä venäläisiä osia. Новороссия on periaatteessa kattokäsite ja liittotasavalta, joka pitää sisällään Krimin ohella uudet tasavallat (DNR ja LNR). Siihen voidaan lukea myös Ukrainaan rajautuva Moldovasta jo 1992 yksipuolisesti itsenäistynyt Transnistria (Приднестровье), jota onkin kutsuttu vapautetun Novorossijan "ensimmäiseksi palaseksi". Новороссия on kuitenkin vielä pelkkä unelma, koska virallisesti se ei ole vielä ilmoittanut itsenäisyydestään.

Käsitteenä Новороссия on kuitenkin vanhempi kuin Suomi. Historiallisesti Новороссия tarkoittaa 1700-luvun jälkipuoliskolla venäläis-turkkilaisten sotien tuloksena Venäjään liitettyjä alueita. Новороссия nimettiin ajan muodin mukaisesti (vrt. esim. samoihin aikoihin perustetut Uusi-Seelanti, New England, New Orleans tai Nouvelle-Calédonie). Suomen kieleen Новороссия ei ole vielä kääntynyt, sillä osuvan suomennoksen (Uusi-Venäjä) sijaan meilläkin mediassa harvakseltaan käytetty termi on Novorossija.

Novorossija-käsite viittaa enemmän uuteen poliittiseen ajatteluun ja patrioottiseen henkeen. Se liittyy arabikevättä mukailevaan venäläisen kevään (Русская весна) käsitteeseen, joka tarkoittaa juuri Krimin ja itäisen Ukrainan venäläistä kansannousua. Novorossija on ollut kansalaisyhteiskunnan käyttämä poliittinen termi, joka ei ole Venäjän valtamediassa juurikaan esillä. Sen sijaan ennen Krimin palauttamista Venäjän valtamedia käytti Kiovasta etäisyyttä hakevista termiä "federalismin kannattajat" (сторонники федерализма).

Kuten sanassa sanotaan, alussa oli sana. Yksittäisellä sanalla ja sen käännöksillä voi olla kauaskantoisia ja laajoja poliittisia ja käytännöllisiä merkityksiä.

JOHAN BÄCKMAN

Kirjoittaja on oikeussosiologian dosentti Helsingin yliopistossa.

Kuuntele esitelmäni Venäjä, maailmantilanne ja historiapolitiikka

Esitelmäni Tarton rauha ry:n tilaisuudessa tänään Helsingissä on kuultavissa oheisista linkeistä. Mukana myös tilaisuuden hieno musiikkiesitys Karjalaisten laulu.

Suomen tulevaisuus ratkaistaan Krimillä

Ruusujen kukintaa Jaltan rantabulevardilla lokakuun alussa 2015. 

Krimillä on ratkaistu monta asiaa. Jaltan konferenssissa ratkaistiin maapallon tulevaisuus. Krimin sodassa ratkaistiin Suomen ja Ahvenanmaan tulevaisuus. Moni Suomeen liittyvä kysymys ratkaistaan edelleen Krimillä. Mutta ensimmäisenä huomio kiinnittyy Krimin ihastuttavaan luontoon ja ilmastoon. Hotellissani asuu kuvausryhmä. Krim on suosittu kuvauspaikka, koska täällä on helpoin ja edullisin kuvata Moskovaa, Pariisia tai Lontoota. Myös kaikki maisemat ja ilmastovyöhykkeet vuoristoista tropiikkiin ovat kameran ulottuvilla. Krimin ihastuttavan pehmeä ja raikas ilma hivelee ja tervehdyttää. Kaikkialla parveilee onnellisen näköisiä venäläisiä, sekä paikallisia että turisteja. Vielä lokakuun lopussa lämpöä on +30, merivesi on ihanasti hitusen jo viilentynyt. Rannalla törmään kieltotauluun, jossa huomautetaan kiroilun häiritsevän kanssaihmisten lomailua. Krim anneksoitiin laittomasti Ukrainaan 1991, onneksi se on nyt palautettu Venäjälle kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti. Kukaan ei edes yritä kiistää sitä, että krimiläisten ylivoimainen enemmistö kannattaa Venäjään liittymistä. Äskettäin myös Angela Merkel muistutti Krimin jäävän Venäjälle. Katso otoksiani Jaltan rannoilta.





Tapaan aamukahdeksalta Jaltan kaupunginjohtajan Vasili Kosarevin, joka kertoo turistien määrän nouseevan viiteen miljoonaan vuoden loppuun mennessä. Simferopolin lentoaseman uudet terminaalit hoitavat yli 100 lentoa vuorokaudessa. Niistä puolet tehdään Moskovaan. Pietarista ja Moskovasta pääsee Krimille nyt todella halvalla, lennot ovat muutaman kympin luokkaa euroissa. Edullinen ruplan kurssi lisää turismin houkuttelevuutta. Rannan tuntumassa olevan huoneiston vuokra maksaa runsaat 10 euroa päivässä. Kaikkialla myydään kiinteistöjä, ilmapiiri on erittäin otollinen sijoituksille. Tarjolla on kaikenlaisia asuntoja, ja kiinteistörekisteri on hiljattain uusittu. Keskustelemme suomalaisen turismin elvyttämisestä. Tavoitteena on viisumivapaus, suomalais-krimiläinen konferenssi ja kansanedustajien tutustumismatka. Päätämme järjestää samana päivänä lehdistötilaisuuden klo 12 seuranamme joukko paikallisia toimittajia ja käymme läpi joukon teemoja sanktioista ja länsimaiden asenteesta Novorossijan ja Donetskin kansantasavallan tilanteeseen. Nostan esiin ehdotuksen Krimin viisumivapaudesta. Krimille lomailemaan saapuvat suomalaiset voisivat jatkaa viisumivapaata matkaansa Pietarista Simferopoliin. Kuin vastauksena huutooni Venäjän mediat kertovat, että seuraavana päivänä myös Karjalan Tasavalta esittää viisumivapautta. Viisumivapaudessa on se hyvä puoli, että se on Venäjän eikä Suomen päätettävissä oleva asia.

Tapaaminen Jaltan kaupunginjohtajan Valeri Kosarevin kanssa huipentui lehdistötilaisuuteen krimiläisille toimittajille. Pääteemana oli suomalaisen turismin elvyttäminen ja viisumivapaus. 

Tapaan Krimin vähemmistösuhteiden ja repressoitujen kansojen järjestelyasioiden osastopäällikön Enver Ametovin, joka kertoo paljonpuhutusta Krimin tataarien tilanteesta. Krimin tataarit karkotettiin 1944 ja he palasivat jälkeläisineen 1980-luvun lopulla. Ukraina ei välittänyt tataarien ongelmista eikä tehnyt heidän eteensä mitään. Krimin palautuksen jälkeen Venäjä järjesti heti ensimmäisenä karkotuksesta palanneiden rehabilitaation eli poliittisten tuomioiden perumiset ja sosiaalietuudet, kuten ilmainen joukkoliikenne, eläkkeen korotus, asumiskulut (puolet sähköstä, vedestä ja kaasusta) sekä oikeus lunastaa maata. Monet tataarit asuvat ns. omavaltaisesti asuttamillaan tonteilla (ns. samozahvaty), joiden laillistaminen ja modernisointi on meneillään. Tataarit eivät yleensä viihdy kerrostaloissa. Krimillä tataarin kielestä on myös tehty virallinen kieli, mikä näkyy kaikkialla. Krimin tataarien asemaa ei mitenkään helpota se, että USA yrittää kaikin keinoin vaikeuttaa heidän asemaansa valhepropagandalla, jota myös Suomen valtamedia tietysti lakkaamatta levittää. Erityisesti RKP ja suomenruotsalaiset propagandistit ovat erikoistuneet tataareja koskevien valheiden levittämiseen.

Tapaaminen Krimin vähemmistöjen ja repressoitujen kansojen järjestelyasioiden osastopäällikön Enver Ametovin kanssa. 

Tapaan Krimin hallituksen tiedotusministeri Dmitri Polonskin, joka vastaa myös sisäpolitiikasta ja toimii varapääministerinä. Polonski palasi juuri Puolasta, missä hän osallistui Varsovan ihmisoikeusasioiden ETYJ-konferenssiin. Polonski oli järkyttynyt ETYJ-raportin Krimiä koskevista valheista ja ETYJ-vähemmistövaltuutettu Astrid Thorsin käytöksestä. Polonskia oli mm. yritetty estää puhumasta Thorsin isännöimässsä konferenssi-istunnossa ja kaiken kukkuraksi Ukrainan edustaja kaatoi Dmitrin päälle kuumaa kahvia. Julmasta kohtelusta huolimatta Dmitri on iskussa. Selvitän Polonskille Thorsin taustaa: Suomi on monoetninen maa, jossa kaikki muut kansallisuudet on alistettu suomenruotsalaisuudelle. Suomenruotsalaista rasismia ja natsismia edustaa ruotsalainen kansanpuolue RKP, jonka ainoa tehtävä on suomenruotsalaisen yläluokan etuisuuksien ylläpitäminen suomalaisten ja venäläisten kustannuksella. Nykyisin RKP pyrkii miehittämään ihmisoikeusvirat ja tekee kaikkensa venäläisten ihmisoikeuksien polkemiseksi niin Suomessa kuin maailmalla, mistä Thorsin touhut mm. Krimillä ovat erinomainen esimerkki. Mikään ei raivostuta suomenruotsalaista natsia enempää kuin venäläisen ihmisen sananvapaus ja äänioikeus. Valtaosalla suomalaisesta russofobiasta on juurensa suomenruotsalaisessa natsismissa, RKP yrittää monopolisoida myös ulkomaantoimitukset ja russofobian levittämisen. Suomalaisista äärioikeistolaisista upseereista pahimpia ovat taustaltaan suomenruotsalaiset, jotka saattavat jopa julkisesti julistaa Venäjän hävittämisen välttämättömyyttä. Valitettavan moni Venäjästä ja Ukrainasta likaisia valheitaan kirjoittava suomalainen "toimittaja" onkin suomenruotsalainen natsi. Onneksi Donetskin kansantasavalta antoi suomalaisen patriootin Janus Putkosen aloitteesta äskettäin porttikiellon YLE:n ulkomaantoimittajana esiintyneelle suomenruotsalaiselle russofobille, joka vaivoin peitteli kiihkokansallista RKP-taustaansa. Asiasta on annettu YLE:lle myös nootti eli varoitus. Keskustelemme lisäksi viisumivapauden toteuttamisesta ja suomalais-krimiläisten suhteiden kehittämisestä. Sovimme tapaavamme pian uudelleen.

Krimin tiedotusministeri Dmitri Polonski on hyvä ystäväni. Ohessa kuva hänen työhuoneestaan. 

Saan kutsun Venäjä Tänään -radioaseman Simferopolin toimitukseen, joka haastattelee minua kahden toimittajan voimalla peräti tunnin aiheina niin Suomen ja länsimaiden asenneilmaston kehitys kuin Syyrian matkani, Suomen sekä länsimaiden pakolaiskriisi ja muut tulevaisuudennäkymät. Simferopolin Venäjä Tänään sijaitsee kaupungin korkeimmalla paikalla, antennit näkyvät kauas.

Illalla onkin aika rentoutua Jaltan hienossa Tshehov-teatterissa. Ehdin käydä teatterissa parikin kertaa. Ohjelmassa on niin komediaa kuin Venäjän valtion akateemisen kamariorkesterin konsertti, jota johtaa oboisti Aleksei Utkin. Orkesteri soittaa Musorgskin Näyttelykuvat jousiorkesterisovituksena, Bachia, Vivaldia, Beethovenia, Piazzollaa ja elokuvamusiikkia. Yleisö on haltioissaan. Tämä on mahdollista vain vapaalla Krimillä. Venäläisen kevään henki tuntuu kaikkialla.

Jaltan Tshehov-teatterin lämpiö on tyylikkäästi uusittu Venäjään palautumisen myötä. 

Henkeäsalpaavan kauniissa Livodian palatsissa osallistun kansainväliseen Rauhanfoorumiin ja vastaanotan Rauhantekijän Kultaisen Tähden kunniamerkin. Sen saa myös Novorossijan perustaja, Ukrainan parlamentin edustaja Oleg Tsarev. Keskustelemme DNR:n tilanteesta ja vaaleista, jotka on Minskin sopimusten nojalla siirretty seuraavaan vuoteen. Ukraina jatkaa edelleen kansanmurhapolitiikkaansa pommittamalla Donbassin siviilikohteita ja rikkomalla tulitaukoa. Livodian pieni italialaistyylinen palatsi on paikka, missä Stalin, Churchill ja Roosevelt tapasivat 1945 niin sanotussa Jaltan konferenssissa.

Novorossijan perustaja Oleg Tsarev vastaanotti kanssani Rauhantekijän Kultaisen Tähden kunniamerkin Livodian palatsissa järjestetyssä kansainvälisessä Rauhanfoorumissa. 

Sanomattakin on selvää, ettei Krimillä ole minkäänlaisia jälkiä "miehityksestä" tai "anneksiosta". Useimmat Krimin poliisit ja turvallisuusviranomaiset ovat siirtyneet ilman ongelmia Venäjän palvelukseen. Krimiläiset elävät samanlaista venäläistä elämäänsä kuten aikaisemminkin. Ukrainan aikana niemimaalla ei tapahtunut mitään edistystä, teiden kunnossapito jäi rempalleen, Jaltan rantakaavaa pilattiin liian korkeilla uusrakennuksilla ja uimarantoja muutettiin maksullisiksi niin, että ilmaisille rannoille tuli valtava tungos. Nyt Krim on demokratisoitu ja palautettu kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti oikealle omistajalleen eli Venäjän kansalle. Sanktiot aiheuttavat tietysti pientä harmia, esimerkiksi visa-kortit eivät toimi automaateissa, mutta siihenkin joku on kehittänyt estot ohittavan käteisen nostopalvelun. Master-kortit toimivat. Kännykkäverkon kuuluvuus on parantunut selvästi ja nyt se toimii melkein normaalisti.

Krim kutsuu suomalaisia, säätiedotuksen mukaan aurinkoa riittää loppuvuodeksi. Monet asuvat Krimillä pitempään. Ohjelmassa on ainakin suomalais-krimiläinen foorumi eli konferenssi, kansanedustajien matka, viisumivapaus ja turismin kehittäminen. Pysykää kuulolla!

Kanervan kanssa Moskovassa

Lounaalla Ilkka Kanervan (vas.) ja Venäjän duuman varapuhemiehen Sergei Zeleznjakin kanssa Moskovassa. Sergei oli ensimmäisiä, jotka pääsivät USA:n pakotelistalle Krimin palauttamisen jälkeen. Keskustelumme Kanervan kanssa osoitti, että meillä on yhteinen mielenkiinnon kohde: Venäjä. 

Moskovassa järjestettiin tänään kansainvälinen parlamenttikonferenssi, joka vuosittain kokoaa yhteen kansanedustajat, kansalaisjärjestöt ja toimittajat kaikista maanosista pohtimaan parlamentaarisen yhteistyön mahdollisuuksia. Konferenssin puheenjohtaja on Venäjän duuman puhemies Sergei Naryshkin. Vielä viime vuonna konferenssiin osallistui kohtuullisen iso suomalaisdelegaatio Paula Lehtomäestä Seppo Tiitiseen, mutta tänä vuonna Moskovaan ei ollut vaivautunut yhtään varsinaista kansanedustajaa. Poikkeuksena tietysti Ilkka Kanerva, joka kuitenkin esiintyi lähinnä ETYJ-presidentin roolissa ja konferenssin pääistunnossa tyylikkäästi puheenjohtaja Naryshkinin vieressä. Käytännössä eduskunta siis loisti poissaolollaan, mikä on erittäin huono asia. Kanerva sai kiistämättä hienon työvoiton pitämällä vaikuttavan puheen jo pääistunnossa ja vielä toisen puheen turvallisuutta koskevassa teemaistunnossa. Kanervan pääpuhe toi mieleen Vladimir Putinin äskeisen puheen YK:ssa. Myös Kanerva viittasi kansainvälisen oikeuden sääntöihin ja yhteistyön merkitykseen. Tosin mitenkään "suomettunut" Kanerva ei ollut, koska hän muisti tietysti nostaa esiin Krimin "anneksion", mihin Naryshkin heti lohkaisi Kanervan erehtyneen vuodesta -- Krimin anneksio nimittäin tapahtui jo 1991! Naryshkin myös kutsui Kanervan paikan päälle Krimille keskustelemaan ihmisten kanssa ja tutustumaan tilanteeseen. Kanerva toi kyllä selvästi esille Suomen linjan Krimin ja Ukrainan tilanteeseen, mutta hänen kritiikkinsä oli kuitenkin aika vaisua ja huomaamatonta. Konferenssissa kuultiin joukko puheenvuoroja kaikista maanosista, käsiteltävinä olivat niin Euraasian, Lähi-Idän, Kaukoidän kuin Amerikkojenkin asiat. Kantavana teemana oli parlamenttien välisen yhteistyön vaatimus ja kehittäminen. Paikalla oli useita Ranskan ja Italian edustajia, jotka esittivät voimakkaan Venäjä-myönteisiä puheenvuoroja. Kanervaa ja Suomea näpäyteltiin useammassakin puheenvuorossa liittyen Venäjän ETYJ-valtuuskunnan matkan estämiseen viime kesänä. Se tietysti vahingoitti parlamentaarisen yhteistyön henkeä ja oli konferenssissa esillä varoittavana esimerkkinä. Yhteistyötä Venäjän kanssa pidettiin tärkeänä asiana. Kuten tilaisuudessa esiin nostettu venäläinen sanalasku sanoo: Yksin pääset nopeasti, mutta yhdessä pääset pitkälle. Teemaistunnon puheessaan Kanerva toi esiin huolensa Venäjä-kiinnostuksen vähentämisestä ja ehdottikin nuorille kansanedustajille uusia kansainvälisiä yhteistyömuotoja. Lounaskeskustelumme Kanervan kanssa oli sävyltään ilahtunut. Kumpikaan ei odottanut törmäävänsä toisiinsa. Kävi selväksi, että meillä on yhteinen mielenkiinnon kohde: Venäjä. Alla olevissa kuvissa tilaisuuden puheenjohtaja Naryshkin puhuu ja antaa haastatteluja. Ajankohtaiset teemat Ukrainan kriisistä ja Syyrian pommituksista olivat tietysti esillä ja entisestäänkin korostivat parlamenttien välisen yhteistyön vaatimusta.

Kuriositeettina tilaisuuden eteisessä jaettu länsimaisen lastensuojelun vastainen esite. Siinä lastensuojelu esitetään dollari kaulassa lapsia sieppaavana korppikotkana.