Showing posts with label Infosota. Show all posts
Showing posts with label Infosota. Show all posts

Thursday, November 30, 2017

Mistä venäläisessä "Unohdettu sota"-dokumenttielokuvassa on kysymys?



Yllä näkyvä Venäjän valtion rahoittama dokumenttielokuva "Unohdettu sota", joka kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välisestä talvisodasta ja sen taustasta, on herättänyt Suomen Venäjä-vastaisissa medioissa keskustelua. Dokumenttielokuvaa herjataan hysteerisesti "valedokumentiksi" ja jonkinlaiseksi "hybridioperaatioksi". Siksi päätin itse katsoa filmin ja esittää siitä joitakin huomioita. Onko dokumenttielokuvassa virheellisiä väitteitä? Miten dokumenttielokuva asemoituu muiden venäläisten Suomea, erityisesti talvisotaa tai sota-aikaa käsittelevien dokumenttifilmien joukkoon? Mistä tässä dokumenttielokuvassa on loppujen lopuksi kysymys?

Filmin kesto on runsas 26 minuuttia, joten kovin mittavasta dokumenttielokuvasta ei ole kysymys. Se on katseltavissa ineternetissä ja on esitetty ainakin Pietarin televisiossa hiljattain. Ensiesitys oli jo kesällä. Elokuvan on tuottanut valtiollinen yhteiskunnallinen televisio OTR, joka tuottaa laadukkaita sisältöjä lähinnä internettiin. OTR on erilaisia riippumattomia, myös liberaalimpeja sisältöjä tuottava "kansalaiskanava". Tässä mielessä on hyvä ottaa huomioon, että kansalaismielipide Venäjällä ei kaikissa tapauksissa ole Suomen suhteen yhtä myönteinen kuin Venäjän hallituksen mielipide. Siksi filmi on myös mielenkiintoinen.

Elokuvan varsinaisena teemana on "Unohdettu sota", mutta sisällön perusteella sillä ei viitata vain talvisotaan 1939-1940, sillä elokuvassa käsitellään myös Suomen sisällissotaa 1918 ja Suomen natsi-Saksan liittolaisena käytyä sotaa 1941-1944. Elokuvassa siis esitetään eräänlainen yleiskuva ja yksi tulkinta, ehkä ajankohtaisin, Suomen ja Venäjän välisistä sodista. Tietysti jokainen sotahistoriaa käsittelevä dokumenttielokuva on tekijöidensä yksi tulkinta asiasta.

Positiivista tässä on se, että elokuvassa halutaan esittää tiiviissä muodossa yksi kiinteä tulkinta Suomen ja Neuvostoliiton sotaan johtaneiden suhteiden kehityksestä. Tietysti tällainen näkökulma on tärkeä. Toisaalta voidaan sanoa, että aina voidaan esittää myös vaihtoehtoisia tulkintoja. Dokumenttielokuvat, kirjat ja esitelmät tai artikkelit ovat aina tekijöidensä tulkintoja asioista. Jokaiseen ei pitäisi suhtautua kuolemanvakavasti, etenkin kun asiasta on olemassa niin Suomessa kuin Venäjälläkin paljon erilaista materiaalia ja keskustelua.

Venäjällä on parin viime vuosikymmenen aikana kinnitetty Suomen kanssa käytyihin sotiin jonkin verran huomiota. Dokumenttielokuvia on tehty useita. Niissä yleensä esitetään tapahtumat laajemmasta, koko vuosisadan perspektiivistä. Sotien taustat ja synty selitetään kansainvälisten poliittisten prosessien tuloksina. Tästä on kysymys tässäkin dokumenttielokuvassa.

Dokumentissa haastatellut asiantuntijat ovat Kansallisen turvallisuuden tieteellisen tutkimusinstituutin johtaja Aleksei Diashev, kirjailija Vadim Burlak ja kirjailija Andrei Sinelnikov. Heidän kommenttinsa vuorottelevat ohjelmassa. Dokumentissa siis ei ole haastateltu laajaa kirjoa suomalaisia ja venäläisiä eri instituutioiden historioitsijoita, mutta sen sijaan puheenvuoro on annettu vähän harvinaisemmille asiantuntijoille, joilla toki on mielenkiintoista sanottavaa. Dokumentissa kuuluu ikään kuin "kansan ääni".

Seuraavassa käyn läpi kronologisesti filmissä esitettyjä tulkintoja. Aivan alussa filmissä esitetään keskeinen kysymys: oliko talvisota Tarton rauhan seuraus vaiko välttämättömyys? Asia siis asetetaan kyseenalaiseksi heti alussa. Asiantuntija lausuu heti filmin alussa, että talvisotaa ei pidä eristää vaan se pitää tulkita kansainvälispoliittisessa kontekstissa. Suomi tai mikään muukaan valtio ei elänyt eristyksissä.

Elokuvassa esitetään, että konflikti Suomen kanssa käynnistyi heti joulukuussa 1917, kun Suomi itsenäistyi. Tähän sisältyi filmin mukaan monta ongelmaa. Tässä kohdassa dokumentissa on eniten "kohua" herättänyt väite, kun juontaja sanoo Suomen itsenäistymiseen liittyen: "Läheskään kaikki suomalaiset eivät ilahtuneet tästä tapahtumien käänteestä [so. Suomen itsenäistyminen 1917], ylivoimainen enemmistö suomalaisista halusi olla Venäjän kanssa yhdessä myös jatkossa." Tämä suomennos on tosin omani, joku virallinen kääntäjä voisi tehdä tarkemman suomennoksen.

Sitaatissa ei siis sanota, että suomalaiset halusivat elää Venäjän osana. Sen sijaan todetaan, että haluttiin olla Venäjän kanssa yhdessä - siis rauhanomaisesti. Tämä tarkoittaa, että enemmistö suomalaisista olisi kannattanut rauhanomaista rinnakkaineloa, eivätkä läheskään kaikki kannattaneet itsenäistymishanketta, joka oli (dokumentin mukaan) ylhäältä saneltu. Suomen itsenäistymisen suurimmaksi ongelmaksi filmissä nähdään moneen kertaan todettu yhteisen uuden valtionrajan sijainti vaarallisesti vain noin 30 kilometrin päässä Leningradista. Joka tapauksessa suhteen muuttuminen Venäjään nähdään Suomen sisällissodan alkamisen syyksi: "Tällaiseen käänteeseen tyytymättömät tarttuivat aseisiin, ja Suomen sisällä syttyi verinen sisällissota."

Dokumentissa unohdetaan kertoa, että Suomen sisällissodan punainen osapuoli joutui joukkomurhan uhriksi, myös lapsia teloitettiin sumeilematta. Silloiset suomalaiset Venäjä-mieliset siis joutuivat varsinaisen kansanmurhan kohteeksi ja ilmeisesti valtionjohdossa pidettiin hyvänä, että Venäjä-mieliset kansalaiset eristetään ja useimissa tapauksissa murhataan. Ihan sama kampanja on nyt meneillään Suomessa YLE:n ja Helsingin Sanomien sekä Kokoomuksen johdolla, kun enemmistöä suomalaisista (viime vuosien kyselytutkimuksien mukaan 70-80% suomalaisista ei kannata jösenyyttä Natossa) leimataan Venäjän trolleiksi ja Venäjän hybridioperaatioiksi tai vaikuttaja-agenteiksi, heitä vastaan kaavaillaan jopa lainsäädäntöä.

Edelleen dokumentissa käsitellään Tarton rauha, jonka yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi nähdään strategisesti tärkeiden Petsamon ym. jääminen Suomelle, sekä Karjalan separatistien tukeminen Suomen toimesta. Suomi siis puuttui jatkuvasti sotilaallisesti syntyvän neuvostovaltion sisäisiin asioihin mm. tukemalla aseellista separatismia Karjalassa. Keskeiseksi asian käsittelyssä nousee Mannerheim-linjan rakentaminen ja siihen liittynyt suomalainen propaganda. Kerrotaan amerikkalaisten laskeneen Pentagonin tietokoneella, että Suomen alistamiseksi olisi riittänyt kaksi ydinpommia - toinen Manneheim-linjaan ja toinen Helsinkiin. Tosin ydinpommia ei tuolloin ollut vielä käytettävissä, ohjelmassa todetaan (mutta nyt on, voisi lisätä). Joka tapauksessa ohjelmassa mainitaan "suomalaisen fasismin valtava uhka" sekä kiinnitetään huomio Suomen ja natsi-Saksan tiivistyvään sotilaalliseen yhteistyöhön 1930-luvulla ja siihen, että Manneheim-linjaakin rakennettiin osin saksalaisten neuvontantajien avulla.

Fasismista todettakoon, että Euroopassa todellakin oli 1930-luvulla kolme merkittävää poliittisen fasismin keskusta - Saksa, Italia ja Suomi. Kaikissa näissä maissa kehittyi vaikutusvaltainen ja vaarallinen fasistinen poliittinen liikehdintä. Osaksi tästä syystä nämä kolme maata olivat toisessa maailmansodassa läheisiä liittolaisia ja Suomi peräti natsi-Saksan uskollisin ja tärkein liittolainen.

Talvisodan alkamisesta dokumentissa todetaan selvästi moneen otteeseen, että Neuvostoliitto aloitti sen. Filmissä esimerkiksi sanotaan, että käskyt Suomen-vastaisesta sodasta olivat olemassa jo 3.11.1939. Ohjelmassa mainitaan myös Ranskan kaavailema vapaaehtoisten lähettäminen ja saksalaisten neuvonantajien Suomelle antama tuki. Sitten päästään ns. Mainilan laukauksiin, joita ei tähän päivään saakka ole tyhjentävästi selvitetty - niistä ei näet ole löytynyt mitään riidatonta evidenssiä arkistoista. Tunnelma rajalla oli tuohon aikaan todella kireä ja ampumavälikohtauksia oli usein, ei siis ole mitenkään poissuljettua, että Suomen puolelta olisi todella ammuttu Mainilaan.

Filmissä sanotaan, että suomalainen tykistö ampui Mainilaan 26.11.1939, ja siihen juontaja lisää, että kävi selväksi, että Suomi luotti Wehrmachtin apuun (jota se oli jo saanutkin 1930-luvulla), lisäksi Suomi halusi tällaisella informaatio-operaatiollaan esitellä itsensä kansainväliselle lehdistölle hyökkäyksen uhrina. Ohjelmassa haastateltu asiantuntija, kirjailija Sinelnikov, kuitenkin sanoo, että "me aloitimme", tarkoittaen siis talvisodan aloittamista. Toki Suomi oli provosoinut sotaa jo vuosikymmeniä, erityisesti antamalla sotilaallista tukea Karjalan separatisteille, sekä käyttäytymällä kaikin keinoin epäluotettavasti.

Tähän kohtaan, dokumentin loppupuolella, sisältyy mielenkiintoisin tulkinta, jossa tapahtumat yllättäen vedetäänkin tähän päivään. Kun ensin todetaan, että Suomi sai tukea Saksalta ja sen lisäksi Ruotsilta, Norjalta, Tanskalta, Italialta ja Iso-Britannialta, lisätään tähän asiantuntijan suulla, että "tänään kutsuisin tätä prosessia [Suomen saama sotilaallinen tuki em. valtioilta Venäjää vastaan] Naton laajenemiseksi itään ja meidän rajoillemme". Talvisota ja siihen liittynyt rajan siirtäminen todetaan tämän jälkeen eräänlaiseksi välttämättömäksi harjoitukseksi. Näin annetaan ymmärtää, että nykyinen rajan sijainti on oikea, koska se suojaa myös Natolta. Ohjelmassa esitetään vertaus Suomen ja Ukrainan välillä, tosin hyvin lyhyesti. Annetaan ymmärtää, että Krimin palautus oli strategisesti välttämätön, niinkuin se tietysti olikin. Tosin se tapahtui verettömästi ja tehtiin taitavasti. Sen sijaan talvisodan osalta nähdään myös virheitä. Silloin ei vielä ollut "virheitä miehiä".

Dokumentissa unohdetaan kertoa se, että Suomessa kaavaltiin talvisodan aikana Venäjän nukkehallituksen perustamisesta ja Trotskin tai Kerenskin kutsumista sen johtajaksi. Venäjän nukkehallitus ajateltiin sijoittaa esimerkisi vallattuun Repolaan. Trotskin tai Kerenskin kutsuminen tähän tehtävään tarkoittaa, että Suomen johto kaavaili jo talvisodan aikana koko neuvostovaltion horjuuttamista ja hävittämistä ja sisällissodan lietsomista Venäjälle. Suomessa kaavailtiin myös Venäjän kansanarmeijan perustamista ja sitä alettiin myös koota, tosin sodan loppuminen keskeytti hankkeen. Sen jälkeen sitä jatkettiin ns. Vlasovin armeijan muodossa, kun Suomi oli natsi-Saksan kuuliaisin ja läheisin liittolainen. Suomen hanke saada Trotski Venäjän nukkehallituksen johtoon oli varmaankin viimeinen niitti Stalinille, koska Trotski murhattiin Meksikossa pian talvisodan päättymisen jälkeen vuonna 1940. Häntä lyötiin hakulla päähän.

Suomalaisillekin tarkkailijoille on hyödyksi ymmärtää, että talvisotaa tai mitään muutakaan historian tapahtumaa pidä tutkia tai tarkastella ikään kuin maat olisivat olleet tyhjiössä. Monimutkaiset kansainväliset prosessit vaikuttivat tapahtumien kehittymiseen ja johtivat sotaan. Historioitsijoiden, elokuvantekijöiden, toimittajien ja muiden tehtävä on näiden prosessien penkominen. Tämä elokuva on vain yksi tulkinta, mutta hyödyllinen siinä mielessä, että se valaisee tavallisten venäläisten näkökulmia asiaan.

Sunday, October 8, 2017

Duginilta tulossa kirja suomalais-ugrilaisen sivilisaation historiasta (katkelmia)


Suomessakin useita kertoja vieraillut Venäjän merkittävimpiin poliittisiin ajattelijoihin ja tutkijoihin lukeutuva Aleksandr Dugin ilahduttaa suomalaisia uudella suomenkielisellä kirjallaan suomalais-ugrilaisen sivilisaation historiasta ja maailmankuvasta. Teos on syvällinen katsaus suomalais-ugrilaisiin kansoihin ja niiden olemukseen eilen ja tänään. Kirjassa on myös erityisesti suomalaiselle lukijalle laadittu laaja esipuhe. Kirjassaan Dugin tuo esille syvän arvostuksensa ja ihailunsa suomalaisperäistä kulttuuria ja myös politiikkaa kohtaan. Dugin pitää suomalaisuutta itsenäisenä ja kulttuurisesti merkittävänä Venäjän vuosisataisena kumppanina. Näin Dugin  kirjoittaa (katkelmia kirjasta):

"Suomalainen viisaus ilmenee tasapainossa. Se on avain suomalaiseen identiteettiin, jota on ylistetty moneen tapaan Kalevala-eepoksen runoissa: kun jokin vedättää oikealle, pitää ottaa askel vasempaan. Tämä on ekologista viisautta kansalta, joka on elänyt kauan maan päällä ja joka tahtoo elää ainakin yhtä kauan vastedes. Se mikä roihuaa hehkuvasti, palaa pian tuhkaksi. Se joka innostuu turhaan jostakin asiasta tai voimasta, taittuu helposti toisesta voimasta. Tahto korostaa suomalaisen identiteetin yhtä ainutta puolta, olipa se läntinen (valkosuomalainen) tai itäinen (euraasialainen, punasuomalainen) puoli, on vastoin Suomen perusolemusta. Suomi on juuri erityinen etnokulttuurinen ja sosiaalipoliittinen järjestelmä. Aito Suomi loitsii Väinämöisen tavoin vaikkapa liejun aseeksi ja aseen liejuksi. Kuuma jäähtyy ja kylmä kiehahtaa suomalaisessa taikaluonnossa. Itä muuttuu länneksi, ja länsi muuttuu idäksi täällä. Tämä on kaikista mahdollisista taianomaisimman rajaseudun – suomalaisen rajaseudun – salaisuus." - Aleksandr Dugin

"Tasapaino, balanssi, rauhallisuus ja pehmeä luopuminen suurista poliittista ambitioista ovat olleet muinaisen erämies- ja keräilijäkansan viisas valinta. Suomalaiset osasivat syvän hienolla tavalla piirtyä luontevasti pohjolan kylmään ja kiehtovaan maisemaan. Eurooppalais-euraasialaisen tasapainon suomalainen kokemus on ollut paitsi esimerkki rajaseudun sopusuhtaisesta maltillisesta järjestämisestä myös mahdollinen mallikuva koko mannerpuoleiselle Euroopalle, joka oli ollut ristiinnaulittu kahden supervallan, USA:n ja Neuvostoliiton väliin." - Aleksandr Dugin


Monday, May 22, 2017

Bäckman ehdottaa Suomen ja Venäjän välille "informaatiorauhansopimusta"

Suomen mediassa esitetään jatkuvasti perättömiä väitteitä Venäjän Suomea vastaan muka tekemistä hybridi-iskuista. Samaan aikaan Suomessa lietsotaan vihaa venäläisiä toimittajia ja heidän työnantajiaan vastaan. Europarlamentti hyväksyi jokin aika sitten julkilausuman, jossa venäläiset toimittajat rinnastetaan ISIS-terroristeihin. Suomen media kampanjoi aktiivisesti maassa asuvia Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisia vastaan, kuvaten heidät turvallisuusuhkaksi ja esittäen lakialoitteita kaksoiskansalaisten syrjimiseksi ja heidän oikeuksiensa rajoittamiseksi. Suomessa kuten muuallakin länsimaissa kirjoitellaan perättömiä väitteitä Venäjän aikeista sekaantua kaikkiin mahdollisiin vaaleihin, ja Suomessa kuten muuallakin lännessä NATO-vastaiset puolueet tai henkilöt leimataan Venäjän rahoittamiksi jne. Samaan aikaan myös Venäjän medioissa kirjoitetaan Suomen ja muiden länsimaiden medioiden russofobiasta. Erityisesti Venäjään kohdistuvien syytösten mittaluokka on valtava ja tilanteessa on vakava eskalaation uhka.

Tilanteen rauhoittamiseksi ja "informaatioeskalaation" liennyttämiseksi esitänkin Venäjän ja Suomen välille "informaatiorauhansopimusta" eli kahdenvälistä hallitusten välistä sopimusta informaatio- ja hybridiuhkien torjumiseksi. Sopimusluonnoksen sisältö on pääosin seuraava:

-osapuolet perustavat informaatiouhkien torjunnan asiantuntijatyöryhmät. Venäjän ja Suomen työryhmät kokoontuvat säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä ja ongelmista.

-osapuolet torjuvat aktiivisesti yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa leimaamista ja häirintää, erityisesti maassa asuviin kaksoiskanslaisiin kohdistuvaa vihapuhetta sekä pidättäytyvät lakialoitteista, jotka on tarkoitettu kaksoiskansalaisten oikeuksien rajoittamiseksi.

-osapuolet pidättäytyvät perusteetta syyttämästä toisiaan hybridioperaatioista tai informaatioiskuista. Yksi kriittinen lehtikirjoitus ei mitenkään täytä hybridi-iskun tunnusmerkkejä.

-osapuolet kehittävät lainsäädäntöä, joka rajoittaa epävirallisten "mustien listojen" julkaisemista määrätyllä tavalla poliittisesti suuntautuvista henkilöistä, esimerkkinä Ukrainan "Mirotvorets"-sivusto.

-osapuolet edistävät avoimmutta tiedonvälityksessä ja journalismissa, järjestävät lehdistötilaisuuksia, konferensseja, seminaareja, mukaan luettuina kahdenvälisiä, sekä kehittävät erityisesti kriisialueita koskevaa journalismia monipuolisemmaksi ja objektiivisemmaksi. Journalistien tulee etsiä uusia faktoja eri osapuolilta eikä julkaista etukäteen saneltua.

-osapuolet edistävät tiedonvälityksen avoimmuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kuten kulttuurissa, tieteessä, taiteessa, politiikassa ja journalismissa objektiivisen tiedonvälityksen ja hyvän naapuruuden vahvistamiseksi sekä kehittävät aktiivisesti journalistien kahdenvälisiä suhteita.


Пресс-релиз. Финский политолог Йохан Бекман предлагает российско-финский договор против информационных угроз в целях деэкскаляции ситуации в информационной сфере.
Комментарии политолога Йохана Бекмана:
"-- В Финляндии регулярно необоснованно говорят о якобы гибридных атаках со стороны России против Финляндии. Идет постоянная аггрессия против российских журналистов и их работодателей. Недавно европарламент принял резолюцию, где российских журналистов сравнили с террористами ИГИЛ. В Финляндии СМИ пишут активно о том, что жители Финляндии с двойным российско-финским гражданством якобы представляют угрозу национальной безопасности Финляндии, и в связи с этим есть даже законопроекты в целях их дискриминации. Постоянно пишут о том, что Россия якобы планирует вмешательство на выборах или финансирует какие-то политические силы в стране. Одновременно российские СМИ нередко пишут о русофобии в финских СМИ. Есть серьезная угроза экскалации ситуации. Обвинения в адрес России в западных СМИ и в заявлениях политиков уже достигли невероятных масштабов. Поэтому, чтобы успокоить ситуацию, предлагаю создать новые двусторонние правовые инструменты для разрядки положения."
"-- Предлагаю между Финляндией и Россией оформить двусторонний договор по противодействиям информационным угрозам. В рамках этого договора, стороны должны создать экспертные комиссии, которые встречались бы регулярно для обсуждения актуальных вопросов и проблем в целях деэкскаляции ситуации в информационной сфере."
"-- Стороны намерены отказаться от преследования и стигматизации людей с двойным гражданством, которых сейчас причисляют к агентам влияния и подвергают дискриминации в законопроектах. Также СМИ не имеют права вести пропаганду против людей с двойным гражданством."
"--Также предлагаю закрепить в договоре положение о том, что стороны должны избегать безосновательных интерпретаций и публикаций о том, что другая сторона якобы ведет информационные или гибридные войны против другой стороны. Также, стороны разрабатывали бы законодательство, запрещающее домогательства против конкретных людей в социальных сетях и в интеренете, и особенно, запрещающее публикование неформальных "черных списков" личностей определенной политической ориентации - в стиле украинского "Миротворца" - и оформили бы законодальтесьтво против создания подобных неформальных реестров."
"--Стороны также намерены активизировать гласность по вопросам информации и журнализма, организуют пресс-конференции, круглые столы, в том числе, двусторонние, также, стороны намерены развивать журналистику, где журналисты самостоятельно изучали бы и публиковали новые факты, а не заранее подготовленные материалы без конкретного исследования новых фактов, особенно, когда речь идет о горячих точках в Донбассе или в Сирии."
"-- Стороны также развивают гласность и сотрудничество в области культуры, науки, журналистики и политики, в целях укрепления добрососедских отношений на основе объективной информации, также, стороны активно развивают сотрудничество между российскими и финскими журналистами."
Дополнительная информация:
Йохан Бекман, +7966 016 58 32

Sunday, April 9, 2017

Alexander Dugin esitelmöi Helsingissä 11.4.

Maailman merkittävimpiin geopoliittisiin ajattelijoihin lukeutuva venäläinen poliittinen filosofi Alexander Dugin esitelmöi tiistaina 11.4. Helsingissä. Tapahtumaan on kutsuttu merkittävä joukko toimittajia, diplomaatteja ja asiantuntijoita. Dugin puhuu moninapaisesta maailmasta ja Venäjän ja lännen suhteiden kehityssuunnista. Tilaisuuden järjestää dosentti Johan Bäckman, joka luennoi EU:n ja NATO:n informaatiovaikuttamisesta. Tilaisuus on kaikille avoin ja se järjestetään Kansallissalissa (osoite Aleksanterinkatu 44, 2. krs). Tilaisuus on englanninkielinen ja sen otsikkona on Russia-West Relations in Multipolar World. Lisätietoa, haastatteluvaraukset ja ilmoittautumiset: johanbek(at)inbox.ru


Lisätietoa Facebookissa:  https://www.facebook.com/events/217274698754558/

Friday, September 2, 2016

Kansantasavaltalainen vallankumousmies Janus Putkonen nimitettiin Donetskin kansantasavallan valtiollisen yleisradioyhtiön toimitusjohtajaksi

DNR:n yleisradion toimitusjohtaja Janus Putkonen järjesti tänään ensimmäisenä työtehtävänään tasavallan päämiehen kyselytunnin ulkomaisille toimittajille ja asiantuntijoille. Kuva tv-nauhoituksen tauolta Donetksissa tänään. 

Donetskin kansantasavallan (DNR) päämies Aleksandr Zaharchenko allekirjoitti eilen ukaasin, jolla perustettiin Donetskin kansantasavaltaan valtiollinen yleisradioyhtiö ja sen johtajaksi nimitettiin suomalaisen Janus Putkonen. Luottamustaan Zaharchenko korosti lahjoittamalla Putkoselle henkilökohtaisen aseensa, Makarov-pistoolin. Lisäksi Putkoselle annetaan DNR:n kansalaisuus ja passi, mikä kelpaa matkustusasiakirjaksi mm. Suomeeen. Uudella valtionyhtiöllä on sama nimi kuin Putkosen aiemmin johtamalla tietotoimistolla, eli DONi (lausutaan "donai"). DONi tuottaa mediasisältöjä nettiin, televisioon ja radioon 11 kielellä. DONi toimii sekä DNR:n alueella että sen rajojen ulkopuolella. Putkonen on jo pitkään käytännössä vastannut DNR:n omasta tiedottamisesta ulkomaille sekä ulkomaisten toimittajien akkreditoinnista DNR:ään eli DNR:n ulkoisesta kuvasta. Putkosen toiminta-alue on noin 10 miljoonan ihmisen Donbass sekä koko maailma.


Ohessa epävirallinen suomennos Zaharchenkon ukaasista:

DONETSKIN KANSANTASAVALTA
TASAVALLAN PÄÄMIES

UKAASI

Valtionyhtiön perustamisesta

Monipuolisen ja objektiivisen tiedon välittämiseksi Donetskin kansantasavallan poliittisesta, taloudellista, sosiaalisesta ja kulttuurisesta elämästä, myös ulkomailla, sekä Donetskin kansantasavallan kansalaisten yhteiskunnallisen itsetietoisuuden muodostamiseksi,

MÄÄRÄÄN, että

1) perustetaan valtionyhtiö "tietotoimisto DONi",
2) hyväksyn "tietotoimisto DONi":n peruskirjan,
3) nimitän valtionyhtiö "tietoimisto DONi":n toimitusjohtajaksi Janus Putkosen, 
4) velvoitan toimitusjohtajan suorittamaan välttämättömät toimet valtionyhtiön rekisteröimiseksi. 

Ukaasi astuu voimaan sen allekirjoittamishetkellä. 

Donetskin kansantasavallan Päämies

Zaharchenko A. V. 

Donetskin kaupungissa

No. 288

31.8.2016






Wednesday, October 28, 2015

Totuus Juha Molarin pidätyksestä ja kuulusteluista -- Задержание правозащитника Юха Молари в Финляндии -- политический заказ

Suomi on sotatilassa: poliisi hakee kotoaan NATO:n vastustajia, jotka viedään psykiatrien poliittisiin kuulusteluihin. Valtioneuvosto ilmoittaa perustaneensa uuden työryhmän siivotakseen internetin NATO-vastustajista. YLE ilmoittaa keräävänsä tietokantaa Putinin kannattajista Suomessa. Puolustusvoimien työntekijät vainoavat ja uhkailevat NATO:n vastustajia somessa ja muualla. Onko tämä Ilkka Remeksen kirjasta vaiko todellisuudesta? Valitetavasti todellisuudesta, sillä se on tarua ihmeellisempää. Alta selviää, miksi. 

Задержание правозащитника Юха Молари в Финляндии -- политический заказ. После того, как Финляндия сообщила о создании агенства по борьбе "с российской пропагандой" и заявила o том, что скоро 100 инструкторов ЦРУ приедут обучать финских чиновников, политиков и журналистов, чтобы подготовить страну для вступления в НАТО, антиамериканские активисты стали в Финляндии моментально жертвами политических репрессий. Об этом рассказывает политолог, правозащитник Йохан Бекман: "-- В Финляндии началось полномасштабное политическое преследование инакомыслящих. Известный пророссийский блогер, противник ювенальной юстиции, доктор теологических наук Юха Молари в воскресение 25.10. находился в выходной у себя дома, когда четверо полицейских без объяснения причин забрали его и доставили в участок. На следующий день, в понедельник, к нему пришли пятеро психиатров, которые начали допрос. Он должен был в течение 10 часов отвечать на вопросы о том, с какими политическими деятелями у него есть разногласия, думает ли он, что его преследуют политики, и т.д. Также он должен был ответить на вопросы об отношениях с известным антироссийским политическим деятелем, персоной-нон-грата в России и СНГ, Хейди Хаутала. Юха Молари -- активный сторонник России и критик НАТО. Все уверены, что его арест и преследование -- это политический заказ. В последнее время Молари крайне критически оценивал сближение Финляндии с НАТО. Он также активно критикует антироссийских и проамериканских финских офицеров. Это заказ и предупреждение для других. Продолжение следует. Есть уже информация о том, что углоловные дела возбуждены против многих антиамериканских активистов."

Teologian tohtori, entinen kirkkoherra ja aktiivinen bloggaaja Juha Molari pidätettiin ja vietiin poliisilaitokselle sunnuntai-iltana 25.10. vähän sen jälkeen, kun hän oli arvioinut blogissaan kriittisesti puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkijan Saara Jantusen Infosota-kirjaa. Juha Molarin kertomus kiinniotostaan ja psykiatrien suorittamista kuulusteluista todistaa, että kysymys on toisinajattelijaan kohdistuneesta poliittisesta vainosta. On selvää, että kuvatut toimenpiteet eivät voi liittyä esimerkiksi rikoksesta epäillyn kuulusteluun. Molari on aktiivinen Suomen NATO-jäsenyyden vastustaja ja Venäjän tukija. Tilanne kertoo karua kieltä siitä, mihin Venäjän tukeminen voi Suomessa johtaa. Kuuntele Molarin tuore haastattelu:


Ohessa kuvia Juha Molarin vammoista pidätyksen jälkeen:



Monday, October 26, 2015

Venäjän hallituksen lehti Rossiskaja Gazeta arvioi Saara Jantusta ja puolustusvoimia

Venäjän hallituksen pää-äänenkannattaja Rossiiskaja Gazeta on tänään arvioinut Suomessa käytävää keskustelua informaatiosodasta. Seuraavassa suomenkielinen yhteenveto kirjoituksesta. Lue alkuperäinen artikkeli tästä linkistä.

Rossiiskaja Gazetan Geopolitiikka-osiossa tänään julkaistun kirjoituksen pääotsikko kuuluu: Suomen puolustusvoimat kaappasi lehdistön. Alaotsikko: Suomi eristäytyy "rautaesiripulla" venäläisistä medioista. Jutun ingressissä sanotaan, että Suomi aikoo eristäytyä rautaesiripulla venäläisistä tiedotusvälineistä. Suomen hallitus on jo perustanut ryhmän, joka pohtii vastatoimia Venäjän median vaikutukselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Harvardin yliopiston Roosevelt-säätiö kouluttaa sata asiantuntijaa tähän työhön. Roosevelt-säätiön tehtävänä on Yhdysvaltain imagon suojeleminen.

Jutussa kerrotaan, että suomalaiset viranomaiset aikovat yhdessä amerikkalaisten kanssa opettaa suomalaiset siihen, että on olemassa vain yksi oikea amerikkalainen totuus. Kaikki muut mielipiteet pitää päättäväisesti torjua. Venäjän presidentti Vladimir Putin kiinnitti tähän ongelmaan huomiota äskeisesä Valdai-klubin puheessaan. Putin kertoi sodan ravistelevan globaalia informatiotilaa, kun yhtä ainoaa näkökulmaa ja tapahtumien tulkintaa tyrkytetään aggressiivisesti samalla, kun tietyt tosiasiat väärennetään tai jätetään huomiotta.

Suomi on muista Euroopan maista poiketen mennyt vieläkin pidemmälle aloittamalla toisinajattelijoiden vainoamisen, lehti kertoo. Suomen puolustusvoimat johtaa iskuja toisinajattelijoita kohtaan. Ensimmäinen laukaus tässä sodassa on jo ammuttu, kun viime viikolla esiteltiin Suomen puolustusvoimien työntekijän Saara Jantusen kirja Infosota, lehti kirjoittaa. Jantunen peräti lausuu kirjassaan puolustusvoimien suulla, että Suomi on irtisanoutunut Pariisin rauhansopimuksesta. Lehti myös ihmettelee, miten Jantunen voi venäjää taitamattomana arvioida Venäjän median sisältöjä.

Mikä Suomen puolustusvoimia sitten ärsyttää Venäjän median kirjoituksissa? lehti kysyy. Näköjään tieto siitä, että Suomi järjestemällisesti rikkoo Pariisin rauhansopimusta. Puolustusvoimien tutkijana esiintyvän Saara Jantusen väite siitä, että Suomen ei tarvitse noudattaa Pariisin rauhansopimusta, ei pidä paikkaansa, lehti toteaa. Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassaolevaa lainsäädäntöä, jota voidaan muuttaa vain YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä. Sopimusta pitää siis noudattaa, mutta Suomi ei sitä tee, lehti kirjoittaa. Suomi esimerkiksi osti saksalaisia Leopard-tankkeja, minkä Pariisin rauhansopimus ehdottomasti kieltää. Suomi rikkoi Pariisin rauhansopimusta Walesissa 2014 allekirjoittamalla sotilasliitto NATO:n kanssa salaisen yhteistyösopimuksen, jolla Suomi luovutetaan NATO:n käyttöön.

Suomalaisille revansistisesti ajatteleville sotilaille Pariisin rauhansopimus on kova pala, lehti kirjoittaa. Suomessa ei haluta muistaa, että maa oli Hitlerin liittolainen Suuren isänmaallisen sodan aikana ja että suomalaiset joukot osallistuivat Leningradin piiritykseen. Venäjän media muistuttaa Helsinkiä tästä historian sivusta, jonka Suomi kovasti yrittää unohtaa, lehti kirjoittaa.

Valtiovallallensa lojaalit Suomen tiedotusvälineet ovat ottaneet asiakseen tukea Suomen uutta ulkopolitiikkaa taistelussa toisinajattelijoita vastaan. Suomen johtavat lehdet välittävät Suomen puolustusvoimien tinkimättömän kannan asiaan. Tämä tarkoitaa, että Suomen tiedotusvälineistä on tullut Suomen armeijan propagandan ämyri.

Pian suomalaiset toimittajat kirjoittavat suoraan amerikkalaisten käskystä. Tuskin Suomeen saapuvilla amerikkalaisilla kouluttajilla onkaan mitään sitä vastaan.


Rossiiskaja Gazeta on Venäjän federaation hallituksen virallinen pää-äänenkannattaja. Sitä luetaan kaikkialla Venäjällä, myös kaikissa Venäjällä toimivissa ulkomaiden suurlähetystöissä ja Venäjän suurlähetystöissä kaikkialla maailmassa. 


Haluatko rehellistä tietoa Ukrainan kriisistä? Tilaa Matti Rossin Raunioista nousee Donbass, ainoa suomenkielinen tietokirja, joka kertoo Ukrainan kriisin tapahtumat ja niiden syyt rehellisesti. Kirjan voit tilata tästä linkistä.

Saturday, October 24, 2015

Jussi Parviainen analysoi Sofi Oksasen ja Saara Jantusen ylimielisiä eleitä ja ilmeitä

Jussi Parviainen näkee Saara Jantusen ja Sofi Oksasen äärimmäisen ylimielisinä esiintyjinä, jotka halveksuvat suomalaista kansaa ja esiintyvät läntisen maailman "voittajina".