http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kirkolla-on-ristinsä/522331
Espoon piispa Mikko Heikka on jo viime keväänä päättänyt erottaa Molarin nimenomaan tämän "väärien" historiatulkintojen ja väitetyn "Venäjä-myönteisyyden" tähden. Erottamishanke lähti liikkeelle revansistisen Karjalan "palautusta" ajavan ProKarelian tekemästä kantelusta. Juha oli kommentoinut ProKareliaa esimerkiksi "vihan lahkoksi", mutta tällaista kieltä ei pappi saisi kuulemma käyttää. Piispa Mikko Heikka haluaisi siis kokonaan poistaa jotkut sanat pappien kielenkäytöstä.
Minun mielestäni Molari on kuitenkin puhunut ProKareliasta asiallisen kriittisesti, ProKarelian omaa propagandaa vastaavasti, ja myös kirkon kantaa kunnioittaen, katsokaa vaikka itse videot Molarin ProKarelia-aiheisesta esitelmästä:
Piispa Heikka ja hänen kumileimasimensa, Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, ovat kehitelleet kaikenlaista Juhan pään menoksi. Olennaista on se, että virallisten ja avointen päätösten sijaan tuomiokapituli julistaa kaikki asiat ensin salaiseksi, mutta laittaa heti perään itse eetteriin perättömiä valheita sisältäviä lehdistötiedotteita, joiden mukaan Juha olisi syyllistynyt kaikenlaiseen moitittavaan. Viimeisen lehdistötiedotteen mukaan Juhan ja hänen seurakuntansa välillä vallitsisi epäluottamus, vaikka kukaan seurakunnasta ei ole Juhasta valittanut. Aiemmin tuomiokapituli ilmoitti lehdistötiedotteella, että Juha olisi mielenosoituksessa syyllistynyt johonkin asiattomaan tai moitittavaan käyttäytymiseen, vaikkei Juha ole mihinkään mielenosoitukseen edes osallistunut.
Juha Molarin kohtelu täyttää poliittisen vainon tunnusmerkit. Asia on jo miljoonien ihmisten tiedossa, sillä Venäjän tiedotusvälineet ovat tietysti kiinnostuneet suomalaisten piispojen russofobiasta ja ulkopolitiikkaan sekaantumisesta.
Piispa Mikko Heikka määräsi Molarin erottamisen käytännön toteuttajaksi tutkinta-asiames Jorma Backin, yli 70-vuotiaan kokoomuslaisen eläkeläisen, joka itsekin on Karjalan evakko. Backin teksti on kammottavaa luettavaa ja Molari saa siitä aiheen varmasti useampaankin tutkintapyyntöön poliisille. Back mm. herjaa Molaria jakomieliseksi ja vainoharhaiseksi narsistiksi. Kaikki on ilmeisesti luterilaisessa kirkossamme sallittua silloin, kun käydään sotaa Venäjää ja venäläisiä vastaan.
Jorma Back väittää Juha Molarin osallistuneen maaliskuussa niin sanottuun Naši-mielenosoitukseen Sanomatalossa ja pitää tätä perusteena Juhan irtisanomiselle heti. On totta että Juha on ollut tarkkailemassa venäläisten nuorisoliikkeiden toimintaa, mutta käyttänyt tätä lähinnä omaan tiedonkeruuseen. Varsinaisiin mielenosoituksiin hän on pitänyt etäisyyttä. Kun Molari itse kiistää osallistumisensa mielenosoituksiin eikä hänen osallistumisestaan ole edes näyttöä, Back pitää kuitenkin tarpeellisena Molarin erottamista, koska hän kuitenkin tukee mielenosoittajia näkemyksillään.
Back myös moittii Juhaa siitä, että hänen historiantulkintansa eivät vastaa "virallista" suomalaista historiakäsitystä. Tämäkin on siis peruste Juhan erottamiselle, koska kyse olisi papin epäasiallisesta käytöksestä.
Tosiasiassa Juha Molari on Suomen virallisen ulkopolitiikan kannalla. Juha Molari ei kannata Karjalan palautusta, kuten ei kannata Suomen virallinen valtionjohtokaan, joka ei viimeisen melkein 20 vuoden aikana ole tehnyt mitään Karjalan palautuksen edistämiseksi. Juha Molari pitää sotasyyllisten tuomioita oikeina, kuten pitää myös valtiojohtommekin, joka ei ole edes yrittänyt ryhtyä mihinkään toimiin sotarikollistemme tuomioiden kumoamiseksi.
Näin ollen kirkkoherra Juha Molari siis noudattaa valtionkirkkomme pappina hyväksi koettua Suomen virallista linjaa suhteessa eräisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin. Herääkin kysymys siitä, miksi piispa Mikko Heikka ei noudata tätä linjaa, ja miksi hän on määrännyt Juha Molaria herjaamaan avoimen revansistisesti ja vihamielisesti Venäjään suhtautuvat evakon, jonka puolueelliset sympatiat ProKareliaa kohtaan ovat kaikkien nähtävissä? Miksi Espoon hiippakunnan tuomiokapituli noudattaa revansistista linjaa?
Jorma Back (kok) ottaa myös kantaa ProKareliaa lähellä olevan asianajaja Kari Silvennoisen tekemään tutkintapyyntön Juha Molarista. Silvennoinen syytti Molaria kunnianloukkauksesta, muttei yksilöinyt, mitä Molari olisi sanonut. Poliisi ja syyttäjä eivät lähteneet tutkimaan asiaa. Tästä Jorma Back sai aiheen vaatia Molarin erottamista, koska päätös jättää asia tutkimatta ei kuulemma tarkoita vielä sitä, että Molari olisi syytön rikokseen.
Tutkinta-asiamies Backilla ei ole mitään käsitystä oikeusvaltion perusarvoista, kuten syyttömyysolettamasta. Sama tietämättömyys vallitsee Backin tavassa kommentoida Juha Molarin näkemystä sotasyyllisistä. Backin mielestä Juhan pitäisi ottaa huomioon, että sotasyylliset tuomittiin suomalaiselle oikeuskäsitykselle vieraan taannehtivan oikeudenkäytön nojalla. Tässäkin Back erehtyy pahasti, sillä nykyinenkin eurooppalainen oikeuskäytäntö antaa mahdollisuuden taannehtivaan oikeudenkäyttöön nimenomaan sotarikosten tapauksessa.
Molarin kohtelu vastaa puhtaasti stalinistista oikeudenkäyttöä: kun syyllinen on keksitty, täytyy vain löytää tapaukseen sopiva lainkohta. Tuomiokapituli nuijii asiat läpi kuin stalinistinen troikka, ja ulos laitetaan heti herjaava ja valheellinen lehdistötiedote. Jorma Backin esityksessä tosin viitataan väärään lainkohtaan Molarin erottamisen perusteena eikä edes tiedetä Molarin virka-asemaa. Kaikki on sallittua, kun piispat vainoavat lähimmäistään.
On täysin selvää, että asia on ajanut valtionkirkkomme pahaan kriisiin. Juha Molarin syrjintä ei ole vähäinen yksittäistapaus, vaan globaalissa mediassa valtavasti huomiota saanut skandaali. Jokainen terve kristitty tajuaa, että luterilaiset piispamme sairastavat jotakin vielä tarkemmin määrittelemätöntä sairautta, eräänlaista demokratian ja sananvapauden hylkimisreaktiota.
Niin ja mikä sitten on ProKarelia? 1990-luvun alussa piispa Erkki Kansanaho ilmoitti julkisuudessa näyttävästi, että fasistisena järjestönä kielletty, pahamaineinen Akateeminen Karjala-Seura pitäisi perustaa uudelleen nimellä "ProKarelia". Näin myös tapahtui. Nokkamieheksi valittiin Heikki A. Reenpää, Akateemisen Karjala-Seuran jäsen, joka 1943 vapaaehtoisena osallistui fasistien kanssa Leningradin elämäntien katkaisuoperaatioon Laatokalla, siis miljoonien ihmisten murhayritykseen. (Jostakin syystä ProKarelian sivuilla väitetään, ettei Suomi mitenkään osallistunut Laatokan elämäntien katkaisuun, vaikka nokkamies itse oli siellä asialla!)
Sysimusta fasismi kukoistaa. Juha Molarin kohtelu on kammottavaa katseltavaa. On selvä, että piispat eivät voi tästä selvitä voittajina. Asia on herättänyt niin paljon huomiota, että esimerkiksi valtakunnansyyttäjänvirasto syyllistyy virkavirheeseen, mikäli se ei oma-aloitteisesti ala selvitellä Molarin kohtelua.
