Maanpetoksellisen disinformaation levittäjät

Suomen eduskunnan yhteydessä toimiva Ulkopoliittinen instituutti (UPI) julkisti äskettäin Helsingin Sanomissa sotilaspoliittien skenaarion. Sen mukaan Suomi ei kykene puolustamaan Ahvenanmaata Venäjän miehitykseltä. Skenaarion mukaan Venäjä kykenee vaivattomasti valtaamaan kaksi Ahvenanmaan saarta. Niistä käsin Venäjä pystyy skenaarion mukaan suvereenisti kontrolloimaan Viron, Ruotsin ja Suomen puolustusta.

Tämä skenaario oli julkaistu UPI:n vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin nimissä. Salonius-Pasternak on tunnettu NATO-lobbari, jonka kaikki julkisuudessa kirjoitetut ja sanotut lauseet on tähdätty Venäjän panetteluun ja NATO:n sekä Yhdysvaltain intressien edistämiseen Suomessa. Tämä koskee tietysti kaikkia muitakin UPI:n tutkijoita sekä eräitä muita Venäjä-asioiden kiintiökommentaattoreita, joiden aatteelinen perusta on sotaa lietsovassa russofobiassa.

UPI:n skenaario herätti heti laajaa huomiota, ärtymystä, pelästystä ja jonkinlaista paniikkiakin, sekä tietysti suuttumusta, olihan siinä johtavan asiantuntijan ja valtion viranomaisen ja virkamiehen toimesta todettu, että Suomella ei ole toimivaa maanpuolustusta. Lisäksi UPI:n skenaario antaa ymmärtää, että kyseisten viranomaisten hallussa on aiemmin tuntematonta tiedustelutietoa Venäjän todellisista aikeista.

Suomen ulkopolitiikan varsinaiset tekijät ja asiantuntijat tulkitsivat UPI:n skenaarion kuitenkin eräänlaiseksi häikäilemättömäksi provokaatioksi ja Suomen puolustusta koskevien tietojen osalta myös törkeän valheelliseksi.

UPI:n skenaarion vaarallisuudesta kertoo kuitenkin se, että sitä koskevaa keskusteluilmapiiriä alkoi selvästi hallita jännittyneisyys ja jonkinlainen pelko. Tässä mielessä skenaario voikin olla hyvin tarkkaan ja taidokkaasti suunniteltu sotilaallinen provokaatio, joka on suunnattu Suomen maanpuolustusta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa vastaan.

Mistä siis on kysymys?

UPI:n skenaariossa kirjoittaja antaa ymmärtää, että hänellä on hallussaan Suomen maanpuolustuksesta uutta ja oikeaa tietoa, joka poikkeaa aiemmin tiedossa olevasta. Näkemys on tärkeä, koska se on esitetty eduskunnan yhteydessä toimivan tutkimuslaitoksen ja sen vanhemman tutkijan, puolustuspolitiikan asiantuntijan, nimissä.

Kirjoituksessa käytetty termi "skenaario" viittaa tulevaisuuden kehityskulkujen analyysiin, jotka on siis ilmeisesti tehty mainitussa eduskunnan tutkimuslaitoksessa johtavan asiantuntijan tai asiantuntijoiden toimesta. Olennaista on huomata, että tekstissä puhutaan "skenaarioista" monikossa. On siis monia skenaarioita, mutta kaikkien niiden sisältönä on tekstin mukaan se, että Suomea uhkaa sotilaallinen isku ainoana Itämeren maana.

Tässä kirjoittaja siis antaa ymmärtää, että hänellä olisi hyvin syvällinen tieto ja ymmärrys Venäjän tavoitteista ja asejärjestelmistä ja peräti melko tarkka tietämys olemassa olevasta sotilaallisesta hyökkäyssuunnitelmasta, joka kohdistuu Venäjän taholta Suomeen, Viroon ja Ruotsiin.

UPI:n skenaariota hallitsee kirjoittamaton paniikki siitä, että jonkun muun kuin Venäjän ja Suomen pitäisi kiireellisesti ottaa haltuunsa kaksi Ahvenanmaan saarta.

Ilmeisesti vain Charly itse tietää, mitkä ovat ne Ahvenanmaan kaksi saarta, jotka hänen mielestään pitäisi ottaa Naton haltuun. Vain Charlylla on siis hallussaan tämä salattu tieto näistä kahdesta saaresta, joiden aiemmin salatun merkityksen hän on nyt avannut suuremmallekin yleisölle.

UPI:n skenaarion voi siis lukea viestinä Venäjälle siitä, että Ahvenanmaan saaret ovat vapaasti otettavissa, koska Suomi ei voi puolustaa niitä. Ennen kaikkea Venäjää ohjastetaan tässä siitä, että kahden Ahvenanmaan saaren valtaaminen antaisi hyvät välineet kontrolloida Suomea, Ruotsia ja Viroa sekä tietysti NATO:a.

Toisaalta UPI:n skenaarion voi myös lukea eräänlaiseksi hätähuudoksi eli paniikinomaiseksi kehotukseksi NATO:lle ja Yhdysvalloille ottaa haltuun ehkä juuri ne kaksi Ahvenanmaan saarta, jotta Venäjä ei ottaisi niitä haltuunsa ensiksi. Onhan kysymyksessä niinkin suuri asia kuin Viron puolustus, ja Viro on sentään Yhdysvaltain liittolainen ja NATO-maa.

Herää kysymys: onko Suomen puolustus todellakin niin heikko, että Ahvenanmaan saaret ovat otettavissa? Tätä mietitään tietysti niin Suomessa kuin Venäjälläkin ja etenkin NATO:ssa.

Joka tapauksessa UPI:n skenaarion ja sen julkistamisen tarkoitus on lietsoa asiaa koskevaa epätietoisuutta ja ennen muuta epäluottamusta Suomen puolustusta kohtaan. Kun näkemys on naamioitu tieteelliseksi -- eduskunnan yhteydessä toimivan tieteellisen tutkimuslaitoksen skenaarioksi -- voimme siirtyä arvioimaan asiaa rikoslain kannalta.

Jos pidämme UPI:n skenaariota maanpetoksellisena, sitä voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: joko siinä esitetty seknaario Suomen ja Ahvenanmaan olemattomasta maanpuolustuksesta on valhetta tai sitten se on totta. Molemmissa tapauksissa mainitun skenaarion julkistaminen voi olla rikos.

Jos UPI:n skenaarion tiedot Suomen ja Ahvenanmaan puolustuksen olemattomuudesta ja kahden Ahvenanmaan saaren valtaamisen antamista mahdollisuuksista ovat totta, kuten skenaariossa annetaan ymmärtää, ne väitteet vahingoittavat Suomen maanpuolustusta. Kyseeseen voisi siis tulla Suomen rikoslain tarkoittama vakoilu, joka tarkoittaa tiedon hankkimista ja myös julkistamista Suomen maanpuolustusta koskevasta asiasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle. Rikoslain mukaan vakoilua on myös tiedon julkistaminen.

UPI:n skenaariossa ei tietenkään kerrota, minkä kahden Ahvenanmaan saaren vaivattomalla valtaamisella voitaisiin kontrolloida Suomen, Ruotsin ja Viron maanpuolustusta, mutta asiaa voi varmasti kysyä Charlylta itseltään, ovathan hänen yhteystietonsa skenaarion yhteydessä kaikkien näkyvillä.

Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että UPI:n skenaario on disinformaatiota eli väite Suomen maanpuolustuksen olemattomuudesta on valheellinen eli perätön. Tämä vaihtoehto onkin paljon todennäköisempi. Vaikka UPI:n skenaariossa hyvin vakuuttavasti esitetään, että Suomella ei olisi mitään kykyä yksin puolustaa Ahvenanmaata Venäjän jo suunnitelmissa olevaa hyökkäystä vastaan, väitteen voi toki myös kiistää. Tässä tapauksessa kysymykseen voisi tulla rikoslain tarkoittama sotaan yllyttäminen, koska UPI:n skenaarion julkistamisessa on mahdollisesti syyllistytty kansainvälisen poliittisen kriisin aikana julkiseen Suomea sotilaallisesti uhkaavaan kehotukseen, joka -- kuten rikoslaissa sanotaan -- "järjestelmällisesti levittää ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen puolustuksesta".

Joka tapauksessa UPI:n skenaarion tarkoituksenahan on vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen siten, että luottamus Suomen puolustukseen horjuu, Venäjän pelko kasvaa ja halukkuus liittoutua NATO:on vahvistuu.

Kysymyksessä on siis enemmän kuin vain "tutkijan mielipide" -- päin vastoin, kysymyksessä mitä ilmeisimmin on Suomen sotilaallista turvallisuutta vaarantava disinformaatio. Sitä levittävät tunnetusti amerikkalais- ja NATO-mielinen Sanoma-konserni ja Ulkopoliittinen instituutti (UPI), joiden toiminnan pääsisältö tuntuu siis olevan Venäjää ja Suomen puolustusta panettelevan maanpetoksellisen disinformaation levittäminen.

Mutta tässä vielä hyvä kysymys: Jos Suomi ja Ahvenanmaan saaret ovat vaarassa, miksi asia pitää ilmoittaa julkisesti? Miksi UPI ei esimerkiksi olisi tyytynyt luottamukselliseen raporttiin, jotta Suomen puolustuksen suuria puutteita ei paljastettaisi koko maailmalle? Miksi UPI on halunnut skenaariossaan ilmoittaa koko maailmalle, että Suomi ei kykene puolustamaan aluettaan?

Venäjähän otti haltuunsa Krimin tilanteessa, jossa USA ja NATO olisivat muussa tapauksessa tehneet sen hyvin pian. Tästä alkoi myös kansainvälinen poliittinen kriisi. Haluaako UPI nyt, että USA ja NATO ottaisivat Ahvenanmaan haltuunsa ennen kuin Venäjä (UPI:n mukaan) tekee sen?

Iloinen naurava rupla

Eilen illalla Moskovassa katselin auton ikkunasta ruplan kursseja. Yhdessä vaihtopisteessä kurssi oli 100, toisessa 80 ja risat, jossakin 75. Kaikki nämä eri kurssit näin noin vartin aikana Moskovan keskustassa. Illalla radiouutuiset kertoivat, että keskuspankin kurssi oli nyt 73. Rupla oli siis vahvistunut eikä heikentynyt.

Putinin kolmituntinen lehdistötilaisuus kertoi ennen kaikkea siitä, että presidenttijohtoisessa demokratiassa myös suurin vastuu on presidentillä. Siksi Putin kävi huolellisesti perustellen läpi kaikki tärkeimmät sisä- ja ulkopoliittiset asiat. Mukana olivat myös kaikkein tiukoimmat kysymykset, joihin Putin vastasi laajasti.

Moskovassa on nyt valtavasti hyväntuulisia, tyytyväisinä myhäileviä ihmisiä. Melkein jokaisen säästöt ovat tuplaantuneet, koska venäläiset perinteisesti pitävät suurimman osan säästöistä ulkomaan valuutassa. Ihmiset vaivoin peittelevät riemuaan, kun uutterasti säästetyt varat riittävätkin nyt vaikkapa tuplasti suunniteltua parempaan uuteen autoon.

Tietenkin jotkut hinnat ovat nousseet, mutta kohtuudella. Kauppiaat ovat hyväntuulisia, ensinnäkin siksi, koska hintoja voi hyvällä omallatunnolla jonkin verran nostaa, ja toiseksi siksi, että yhtä hyvällä omallatunnolla hintoja ei tarvitse enää laskea, vaikka rupla nyt vahvistuu.

Venäjän media kertoo ruplan "keinumisesta" (kolybanije), Suomen media liioitellen "heittelehtimisestä" tai "romahduksesta".

Kohteliaat venäläiset eivät kuitenkaan halua loukata rusofobiaa sairastavien länsimaiden herkkiä tunteita. Siksi puhutaan salaperäisesti hymyillen "talouskriisistä", jotta ei loukattaisi sanktioidensa kanssa tohkeissaan olevia länsimaita, jotka ovat nyt olevinaan tyytyväisiä tilanteeseen.

Aamulla kuuntelin hyväntuulisten moskovalaisten radiokeskustelua. Tyytyväistä naureskelua, vitsailua, kikatusta, hyrinää ja kehräystä kesti ainakin pari tuntia. Yksi hauska kysymys tarttui korviini, kun toimittaja tiedusteli vieraalta: Kenen kanssa meinaatte jakaa tuplaantuneet säästönne? Vieras vastasi: Aion jakaa ihmisten kanssa vain hyvän tuuleni!

Keskustelun ironia paljasti senkin, että vastuulliset venäläiset, joiden säästöt ovat tuplaantuneet, tietysti auttavat sukulaisiaan ja tuttaviaan.

Eilen ehdin kuuntelemaan ja seuraamaan Putinin lehdistotilaisuutta jonkin verran. Olin yllättynyt siitä, että Suomen russofobiset mediat antavat Putinin puheesta paljon väärää tietoa, jotka on taitavasti manipuloitu erilaisiin virheellisiin suomennoksiin. Melkein jokainen Putinin lausunto oli suomennettu ovelasti väärin. Erityisesti väärää tietoa levittävät YLE ja Sanoma-konserni.

Huolestuttavaa tämä on siksi, että suomalaiset poliitikot ovat suomalaisen median disinformation varassa. Siksi Suomen ulkopolitiikan tekijöille pitäisi jakaa Putinin puheesta valantehneen kielenkääntäjän oikeaksi todistetut suomennokset.

Muutoin oli ikävä katsella, minkälaiseen russofobiseen sotapsykoosin media suomalaisia ajaa. Aamu-tv:ssä eilisen tapahtumia pui kolme tunnettua suomalaista russofobia, joiden ammattina on Venäjän ja sen johdon panettelu. Tilaisuus muistutti aivan psykiatrin istuntoa tai ryhmäterapiaa, jossa russofobiaa sairastavat kertoivat harhaluuloistaan ja hallusinaatioistaan.

Moskovassa tapaamani suomalainen liikemies kuitenkin harmitteli ruplan vahvistumista. Miksi? Koska hänelle ruplan romahdus merkitsee onnen päiviä, edullisia tuotantokustannuksia.

Sana rupla tulee venäjän kielen sanasta rubl, joka tulee venäjän kielen verbistä rubit, pilkkoa. Ruplat pilkottiin aikanaan hopeaharkoista, joita kutsuttiin grivnoiksi. Tänään Ukrainan valuuttaa kutsutaan grivnaksi.

Mutta älkää ihmeessä kertoko kenellekään, miten hyvällä tuulella venäläiset ovat. Mikään muu ei raivostuta länsimaista patologista russofobia enempää kuin hyväntuulinen venäläinen.

P.S.
Liittyen näihin Mistral-kauppoihin. Venäjähän tilasi Ranskalta 2 Mistral-helikopteritukialusta. Nyt USA painostaa Ranskaa, joka ei uskalla toimittaa niitä. Venäjä ilmoittaa, että niille kelpaa sekin, että kauppa puretaan ja kauppasumma maksetaan takaisin. Ruplan nykykurssilla kauppasumma tuo Venäjän kassaan enemmän kuin tuplasti sen, mitä Mistraleista aikanaan maksettiin. Lisäksi päälle tulevat sopimussakot, jotka euromääräisinä satavat nekin Venäjän laariin yli kaksinkertaisina. Nyt siis Venäjän kassaan sataa rahaa 4-5 Mistralin edestä! Hyvin menee! Ei ihme että Moskovassa on niin hyväntuulisia ihmisiä.

P.S. II

Joku kyseli pankkilainojen vaikutuksista venäläisten taloustilanteeseen. Niillä ei ole suurempaa vaikutusta, koska esimerkiksi asuntolainat ovat todella harvinaisia Suomeen verrattuna eivätkä nekään ole läheskään aika valuuttamääräisiä.