Venäjällä sai tänään ensi-iltansa dokumenttielokuva "Tie Synnyinmaahan", jonka aiheena on Krimin pääsyyttäjä Natalia Poklonskaja. Hän kertoo toimittajille elämästään nyt ensi kertaa. Krimin vapautus on hänelle erityisen läheinen ja arvokas, koska Krimin Venäjään liittämisen päivä -- 18. maaliskuuta -- on myös Natalian syntymäpäivä. Viime vuonna hän juhli sitä onnellisena Krimin uutena pääsyyttäjänä -- tänä vuonna sitä juhlii koko Venäjä. Työhuoneessaan Simferopolissa Natalialla on seinällä suuri Marttyyritsaari Nikolai II:n kuva ja pöydällä saman keisarin pienempi potretti. "Ukrainaa ei enää ole", hän sanoo.
Natalia työskenteli syyttäjänä Kiovassa ja osallistui Antimaidan-liikkeeseen. Hän uhmasi Kiovan uusnatseja kulkemalla rohkeasti töihin Pyhän Georgios voittajan nauha takissaan. Laittoman vallankaappauksen jälkeen Natalia pakeni Krimille. Hän meni Krimin päämiehen Sergei Aksjonovin puheille ja tarjoutui auttamaan kansanäänestyksen järjestämisessä. Nataliasta tehtiin Krimin uusi päässyyttäjä, joka vannoi virkavalansa ja piti uusille alaisilleen päättäväisen puheen. "Krimille ei tule kaaosta", Natalia lupasi.
Kiovassa häntä vastaan nostettiin rikosjuttu maanpetoksesta. Natalia ei voi enää palata entisen Ukrainan alueelle ja yhteydet vahoihin ystäviin ja kollegoihin ovat katkenneet. Natalia on saanut myös uhkauksia ja kahdesti hänet on yritetty murhata pommilla. USA, EU ja Japani ovat rankaisseet Nataliaa sanktioilla. Ne eivät kuitenkaan merkitse hänelle mitään, koska tarvetta ulkomailla matkustamiseen ei ole. Natalia kertoo olevansa vain onnellinen siitä, että hänen työnsä on huomioitu ja palkittu länsivaltojen sanktioilla. Nuorempana Natalia haaveili pianistin urasta. Edelleen hän nauttii Chopinin tai Beethovenin soittamisesta. Natalian sedän jouduttua selvittämättömän henkirikoksen uhriksi hän kuitenkin päätti hylätä muusikon uransa ja ryhtyä juristiksi.
Natalia seuraa kauhuissaan Ukrainan armeijan ja länsivaltojen Donbassissa toimeenpanemaa siviilien kansanmurhaa. Hän ei voi ymmärtää, miten lännen tukemat viranomaiset ja upseerit voivat murhata pikkulapsia ja vanhuksia terroripommituksissa. Uudessa työssään Natalia asui viime vuoden maalis-huhtikuun työhuoneensa yhteydessä olevassa pienessä lepohuoneessa, joka on oikeastaan komero. Natalia kertoo myös yksityiselämästään: hän on nyt toista kertaa naimisissa. Ensimmäinen aviomies oli häntä 19 vuotta vanhempi ja he ovat jo eronneet kauan sitten. Yhteyttä ei enää pidetä. Uusi aviomies ei halua esiintyä julkisuudessa. Uudessa avioliitossaan Natalialla on pieni tytär. Kotona hän juo teetä ja antaa miehen määrätä. Epäonnistunut ensimmäinen avioliitto oli hänelle hyvä oppitunti.
Novorossijan vapautus on vielä kesken. Mutta Nataliaa katsellessa ja kuunnellessa tulee mieleen suomalainen runo, jonka aiheena oli suomalaisten fasistien vangitsema ukrainalainen partisaani Natalia.
Vaan silmäis sinen viha tummentaa
Natalia, kun muistat taas
On vieras hävittänyt armaan maas
Vain koirat raunioita samoaa, oi Ukraina!
Niin vitkaan siirtyy varjo ristikon
Natalia, oi kuuletko?
Soi yössä rakentajain laulut jo
He palaavat ja silloin vapaa on taas Ukraina!
Vielä entinen Ukraina vapautetaan natsi-amerikkalaisesta fasistijuntasta ja kansanmurhaan syylliset rikolliset viedään tuomiolle. Se päivä tulee pian.
Kuvat: NTV
Runot: Elvi Sinervo
