ОБРАЩЕНИЕ ЙОХАНА БЕКМАНА К РОССИЙСКИМ И МОЛДАВСКИМ СМИ

Я очень благодарен демократическим силам Молдовы за ту поддержку, которую они оказали мне в виде сегодняшнего пикета возле представительства ЕС в Кишиневе. Также, я очень благодарен всем моим друзьям и коллегам в Молдавии и в других странах, особенно Игорю Николаевичу Додону, который из-за моей депортации и сам стал мишенью политической диверсии со стороны американских спецслужб. Мне выпала огромная честь побывать в вашей прекрасной стране, познакомиться с интересными и приятными людьми. К сожалению, вашей стране сейчас угрожает оккупация НАТО и США. Я очень рад, что сегодня возле представительства пикетировала именно молодежь в интересах демократии, свободы слова и свободы выражения. Молодежь – это будущее страны. К сожалению, в вашей стране сейчас находится агенты враждебных государств, США и стран НАТО, в целях подрыва демократии в вашей стране, запретить людям свободу слова и выражения, оккупировать Молдову войсками НАТО, несмотря на то, что большинство населения Молдавии сторонники Евразийской интеграции. Население Гагаузии и Приднестровья уже давно сообщили о желании сближении с Россией и присоединении к Таможенному или Евразийскому Союзам. Сейчас идет прямая военная угроза и блокада со стороны фашисткой хунты Киева, Молдавии, США и НАТО против Приднестровья. Главная ценность народа, в данной ситуации должна быть - демократия. Сейчас в Молдавии во власти проамериканская марионеточная группировка, которая не представляет интересы большинства народа. Они скорее всего подчиняются указами и приказами ЦРУ и НАТО. Я уверен, что честная воля молодежи Молдавии может окончательно освободить страну!

Musta eversti ja salaisen agentin verkkosukat: miten minusta tuli Moldovan tasavallan turvallisuudelle vaarallinen henkilö

Moldova on Ukrainan länsipuolella sijaitseva entinen neuvostotasavalta, joka tunnetaan hyvistä viineistään ja ihastuttavasta luonnostaan. Viime aikoina Moldova on yhä enemmän noussut geopolitiikan keskiöön ei vähiten sen vuoksi, että Moldovasta 1990 itsenäistynyt Prinestrovia (pitkulainen kaistale Moldovan ja Ukrainan välissä) sekä Moldovan eteläosan Gagausian autonominen alue ovat ilmaisseet halunsa liittoutua Venäjän kanssa ensin Tulliliiton ja sitten Euraasian Liiton kautta. Moldovassa 2009 tapahtuneen amerikkalaisjohtoisen vallankaappauksen tuloksena valtaan nousi amerikkalaismielinen nukkehallitus, joka haluaa viedä Moldovan väkisin, kansan enemmistön tahdon vastaisesti, Euroopan Unioniin ja Natoon. Moldovan turvallisuuspalvelu on kokonaan amerikkalaisten käsissä.

Moldovan amerikkalaismielinen nukkehallitus ja turvallisuuspalvelu eivät katso hyvällä Prinestrovian ja Gagausian separatistista mielialaa. Molemmissa puhutaan venäjää ja väestö tuntee voimakasta yhteenkuuluvuutta Venäjään. Prinestrovia ja Gagausia ovat myös mittauttaneet Venäjän kannatuksen kansanäänestyksissä: molemmissa enemmistö kannattaa Venäjään liittymistä.

Moldovan tilanne muistuttaa Ukrainaa: keskusvaltaa hoitaa heikko amerikkalasmielinen nukkehallitus, samalla kun alueet järjestävät kansanäänestyksiä ja haluavat liittyä suureen Venäjään. Kaikkialla häärii CIA:n ja EU:n asiamiehiä.

Olen käynyt Kisinaussa konferenssimatkoilla viime kuukausina useamman kerran, viimeksi esiinnyin samassa tilaisuudessa Dmitri Rogozinin kanssa, mutta tämä viimeisin reissu osoittautuikin unohtumattomaksi, koska se päättyi turvallisuuspoliisin pidätykseen ja karkotukseen. Nyt tavoitteeni oli osallistua konferensseihin, antaa haastatteluja ja tavata sekä Prinestrovian että Gagausian johto ja sopia edustustojen perustamisesta Eurooppaan. Tavoite onnistui, ehdin käydä sekä Prinestrovian pääkaupungissa Tiraspolissa että Gagausian pääkaupungissa Kamratissa. Osallistuin myös kiisteltyyn Moldavian federalisaatiota koskevaan konferenssiin, jonka pääjärjestäjä oli Igor Dodonin johtama sosialistipuolue. Annoin useita lausuntoja tiedotusvälineille, esiinnyin uutisissa ja television keskusteluohjelmissa. Katso tunnin mittainen esiintymiseni Moldovan valtakunnallisen TV21-kanavan haastatteluohjelmassa:

Moldovan federalisaatiota käsittelevä konferenssi järjestettiin Jolly Allon -hotellissa, jossa olen ollut monta kertaa aikasemminkin. Ilmeisesti olen Moldovassa suosittu, koska minut on kutsuttu sinne jo kuusi kertaa. Joka kerta on ollut myös loppumaton määrä televisiohaastatteluja ja muita esiintymisiä. Viimeksi muutama kuukausi sitten esiinnyin täällä Venäjän varapääministeri Dmitri Rogozinin kanssa Rodina-puolueen konferenssissa. Rogozin on myös Venäjän presidentin edustaja Prinestroviassa. Viimeksi kävin Kisinaussa länsimaista lastensuojelua koskevassa konferenssissa. Kisinaun keskustassa järjestetty tapahtuma oli iso, kuulijoita oli tuhatkunta. Tapahtuman ytimenä oli arvioida sitä, miten eurointegraatio tuhoaa perhearvot. Nyt muutama kuukausi myöhemmin tilanne oli paljon jännittyneempi, kun aiheena oli Moldovan federalisaatio. Omassa konferenssipuheenvuorossani toin esiin Ahvenanmaan tilanteen erikoisuudet ja myös suomenruotsalaisten aseman, joka on venäläisille aina kiinnostava aihe. Oikeastaan moldovalaisetkin ovat siis venäläisiä, onhan maa entinen neuvostotasavalta ja täällä venäläinen identiteetti ja Venäjään liittymistoiveet ovat tärkeitä. Toin myös esiin näkemykseni Kiovan fasistijuntan rikollisuudesta ja Ukrainan presidentinvaalien perustuslain vastaisuudesta. Katso konferenssipuheenvuoroni videolta: 

Konferenssia seuraavana päivänä konferenssivieraat matkustivat maaseudulle maistelemaan viinejä, ihailemaan moldovalaista luontoa, ruokkimaan kaloja ja katsomaan joutsenia. Sekä tietysti nauttimaan erittäin hyvästä seurasta. En vain aavistanut, että viinienmaistelu minun osaltani jäisi tähän kertaan, ainakin jos se Moldovan turvallisuuspalvelusta riippuu. Hyvä ystäväni professori Tamara Guzenkova nappasi viinikellarissa leppoisan kuvan:

Konferenssin jälkeen valmistauduin tärkeimpään: tutkimusmatkoihin sekä itäisen Moldovan itsenäistyneeseen Prinestroviaan että eteläisen Moldovan autonomiseen Gagausiaan. Molempi alue haluaisi osaksi Venäjää, kun Moldovan nukkehallitus haluaisi viedä maan pikaisesti EU:hun ja Natoon. Oppaaksi saan Kisinaun entisen poliisipäällikön, joka tietää kaiken ja kutsuu itseään nimellä "musta eversti". Hänet syrjäytettiin 2009 vallankaappauksessa, koska häntä pidetään Venäjällä opiskelleena liian venäläismielisenä, joten nyt hän on eläkeläinen. "Musta eversti" ajaa mersullaan Moldovan halki, keskustelemme erilaisista asioista, kuten esimerkiksi siitä, miten tehokkasti Suomen poliisi osaa käyttää dna-rekisteriä rikosten tutkintaan. Musta eversti kertoo, miten hankalaa ja rasittavaa oli tutkia Moldovan 1990-luvun mafiasotien uhreja. Niistä piti kaivaa luodit ja kranaatinsirpaleet, ja kaikki piti kirjata ylös. Jumalaton ja piinallinen homma. Jo Prinestroviaan ajaessa Moldovan liikennepoliisi pysäyttelee meitä useampaankin kertaan. Pidän sitä omituisena, mutta vielä en täysin käsitä, että kyse on turvallisuuspoliisin operaatiosta. Pian saavulle Prinestrovian rajalle, siellä vierailustani jo tiedetään. Poseeraan Prinestrovian pääkaupungin Tiraspolin porteilla:

Prinestrovian pääkaupungissa Tiraspolissa olin käynyt kuusi vuotta aiemmin historia konferenssissa. Tällä kertaa Prinestrovian kauneus ja siisteys hätkähdytti: Moldovan kuoppaisiin teihin ja rähjäiseen tunnelmaan verrattuna Tiraspolin teiden ja peltojen siisteys, ihmisten rentous ja itsevarmuus muistuttavat Valko-Venäjää. Prinestrovia on Moskovan tukema alue, joka on käytännössä itsenäinen, mutta jota mikään valtio ei ole tunnustanut. Moskovan taloudellinen tuki tasavallalle on miljardin dollarin luokkaa vuodessa. Prinestrovia on oikeataan patrioottisimpia alueita entisen Neuvostoliiton alueella. Tiraspolin keskustassa komeilee valtava Marsalkka Suvorovin patsas:

Tapaan Prinestrovian ulkoministeriössä ulkoministeri Shornikovin apulaisineen ja käymme pitkän keskustelun. Sovimme Prinestrovian edustuston perustamisesta Helsinkiin. Tarkoituksena on etenkin välittää oikeaa tietoa Prinestrovian tilanteesta sekä edistää kauppasuhteita ja turismia. Edustustolle avataan kotisivut ja yhteystiedot. Keskustelumme aikana Shornikov kertoi seuraavaa: Prinestrovia joutui itsenäistymisensä yhteydessä 1992 Moldovan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Taistelut kestivät viisi kuukautta ja niiden yhteydessä kaatui yli 800 ihmistä, joista noin puolet siviilejä. Tilanne oli silloin samanlainen kuin Ukrainassa nyt, Shornikov vertaa. ”Tunnemme olevamme osa Venäjää”, Shornikov kuvailee minulle tasavallan ilmapiiriä. Ukrainan tilanne on vaikutanut Prinestroviaan erittäin kielteisesti. Kaupankäynti ja siihen liittyvä rajaliikenne on vähentynyt. Moldovassa mielialat ovat yleensäkin Euraasiaan liittymisen puolella. Käytännössä euraasialaismielisyys tarkoittaa venäläismielisyyttä. Moldovan euraasialaista liikettä johtaa hyvä ystäväni Igor Tuljanzev, joka hätkähdytti Moldovassa järjestämällä sinne voitonpäiväksi 10 metriä leveän ja 100 metriä pitkän Pyhän Yrjön voitonnauhan, jota väkijoukko kantoi Kisinaun keskustassa. Moldovan väestöstä noin 40-60% kyselystä riippuen kannattaa liittoutumista euraasian Tulliliittoon, jonka kannatus kasvaa vuosittain. Eräänlainen nyrkkisääntö on, että Moldovassa tällä hetkellä noin 2/3 kannattaa Tulliliittoa ja 1/3 Euroopan Unionia. Mielenkiintoisimmat tiedot koskevat Prinestrovian Tasavallassa järjestettyjä kansanäänestyksiä. Prinestrovian asukkaat ovat kovia äänestämään. Vuonna 1990 järjestetyssä kansanäänestyksessä noin 96 % äänestäneistä kannatti Prinestrovian Tasavallan perustamista. Vuonna 1991 Prinestrovia osallistui ylesineuvostoliittolaiseen kansanäänestykseen, jossa enemmistö äänestäneistä kannatti Neuvostoliiton säilyttämistä. Moldova ei osallistunut kansanäänestykseen. Vuonna 1995 äänestettiin venäläisten joukkojen läsnäolosta. Enemmistö Prinestrovian asukkaista kannatti venäläisten sotilaiden läsnäoloa. Vuonna 2003 järjestettiin kansanäänestys maanomistuksesta, mutta alhaisen äänestysprosentin vuoksi tulosta ei hyväksytty (äänestysprosentti oli noin 40, eli sama kuin Suomen eurovaaleissa). Vuonna 2005 äänestettiin perustuslaista, ja 2006 järjestettiin kuuluisa kansanäänestys, jossa 97,2 % äänestäneistä ilmaisi halunsa liittyä Venäjään (94,6 % vastusti Moldovaan liittämistä) – äänestysprosentti oli 78. Venäjän tuki Prinestrovialle on vuosittain miljardin dollarin luokkaa. Asukkaita Prinestrovian kansalaisia on puolisen miljoonaa, heistä 200 000 myös Venäjän kansalaisia, 100 000 Ukrainan ja noin 300 000 Moldovan kansalaisia. Suurimmalla osalla aikuisväestöä on myös Venäjän passi, mikä on luonnollista, onhan enemmistö asukkaista halukkaita liittymään Venäjään. Talousvaikeuksien vuoksi Prinestrovia sulki 2011 edustustonsa Moskovassa ja Kiovassa. Prinestrovian asema eroaa Gagausiasta siinä, että Gagausia julistautui itsenäiseksi ensimmäisenä Neuvostoliitossa vuonna 1990, mutta 1994 Gagausia luopui itsenäisyydestä ja tyytyi autonomisen alueen asemaan. Tällä hetkellä Prinestrovia on Ukrainan, Moldovan ja Euroopan unionin käytännössä piirittämä alue. Ongelmat alkoivat Ukrainan oranssivallankumouksesta 2004, Shornikov sanoo. ”Kiova haluaa tuhota meidät”, Shornikov sanoo. ”Tunnemme olevamme osa Venäjää”, hän sanoo. Ukrainan media provosoi koko ajan väittämällä, että Prinestrovia uhkaa muka sodalla tai että Prinestrovian venäläissotilaat horjuuttavat Odessaa. Tapaamisen lopuksi otimme Shornikovin kanssa yhteiskuvan:

Prinestrovian jälkeen suuntasin matkani Gagausiaan, Moldovan toiseen merkittävään alueeseen, jonka on ilmoittanut halunsa liittyä Venäjään. Gagausian autonominen alue on laakeaa maaseutua Moldovan eteläosissa. Pitkät tiet halkovat silmänkantamattomiin ulottuvia peltoaukeita. Näky on henkeäsalpaavan kaunis ja muistuttaa sisiteydellään ja järjestyksellään Prinestroviaa tai Valko-Venäjää. Ennen matkaani Gagausiaan tapaan presidentti Formuzalin Moldovan keskustan tyylikkäässä Jolly Alon -hotellissa. Formuzal on paitsi Gagausian päämies, "Bashkan" eli presidentti, myös Moldovan hallituksen jäsen. Formuzal on nuori, pitkä ja tyylikäs entinen neuvostoupseeri, joka on palvellut vähän kaikkialla suuressa neuvostomaassa, myös Baltiassa. Suomesta hän on erityisen kiinnostunut Ahvenanmaasta ja sen autonomiasta. Formuzal valistaa minua myös siitä, että Astrid Thorsin isoisä on ollut perustamassa Ahvenanmaan autonomiaa. Formuzal on erityisen kiinnostunut Ahvenanmaasta ja toivoo, että Ahvenanmaan kokemukset tukisivat Gagausiaa. Formuzal ehdottaakin, että Ahvenanmaa lähettäisi Gagausiaan delegaation, minkä jälkeen voitaisiin tehdä vastavierailu. Formuzal kertoo tekevänsä joka päivä töitä aamukuudesta puoleenyöhön. Gagausiassa on kolme virallista kieltä (gagausia, moldova ja venäjä), 160 000 asukasta ja pääkaupungin Kamratin oma yliopisto. Presidentin mukaan siellä on myös puolensataa koulua ja yhtä monta lastentarhaa. Gagausian kuuluisassa kansanäänestyksessä helmikuussa 2014 Venäjä-johtoista Tulliliittoa kannatti 98,5 % äänestäneistä. Euroopan unionia kannatti vain 1,5 %. Suurin pelko on Romanian ekspansio ja aggressiivinen ulkopolitiikka, romanialaiset eivät oikeastaan edes hyväksy moldovan kieltä omaksi kieleksi, vaan pitävät sitä romanian kielen murteena. Moldovan viineistä suurin osa tehdään Gagausiassa. Sovimme Formuzalin kanssa Gagausian edustuston perustamisesta Helsinkiin. Edustustolle tulee kotisivut ja yhteystiedot. Tavoite on edistää Gagausian oikeaa tuntemusta ja edistää kulttuuri- ja kauppasuhteita. Tärkein asia taitaisi olla juuri Gagausian ja Ahvenanmaan suhteiden kehittäminen. Formuzal on erittäin innostunut Ahvenanmaasta ja näkee sen kokemuksen hyvin rakentavana Gagausian kannalta. Myös tapaamani Prinestrovian entinen ulkoministeri kertoo käyneensä Ahvenanmaalla tutustumassa sikäläisiin toimintamalleihin ja lakeihin. Kokemus oli hyvä, ja ahvenanmaalaiset tekivät myös vastavierailun, mutta siitä on jo aikaa. Otimme Gagausian presidentin Formuzalin kanssa yhteiskuvan:

Aamuvarhaisella autonkuljettajani ja oppaani, "musta eversti", Kisinaun entinen poliisipäällikkö, kaasuttaa Mersullaan halki silmänkantamattomiin ulottuvien vihreiden viiniviljelmien ja peltojen kohti etelää. Pian näkyviin tulevat valtavat punaiset kirjaimet, jotka kertovat meidän saapuneen Gagausiaan ja sen pääkaupunkiin Kamratiin. Siellä meitä odottaa minulle jo tuttu presidentti Formuzal, joka on kutsunut minut puhumaan eurointegraatiota käsittelevään konferenssiin. Ohessa kuva Gagausian porteilta, vasemmalla Moldovan, oikealla Gagausian lippu:

Astun Kamratin yliopiston juhlasaliin ja melkein heti minut kutsutaan puhumaan. Paikallinen lehdistö seuraa puheeenvuoroani kiinnostuneena, siitä ilmestyy pian myös video Gagausian autonomian virallisille sivuille. Kerron myös edustuston perustamisesta ja valistan yleisöä eurointegraation haitoista. Totean kuitenkin, että kunnoitan Moldovan ja Gagausian suvereniteettia enkä ala neuvomaan. Ohessa kuva ja video puheestani Kamratin yliopistolla:

 

Konferenssin jälkeen annan haastattelun Moldovan televisiolle, sitten Formuzal kutsuu minut vielä työhuoneeseensa kahville. Siellä tapaan liettualaisen, puolalaisen ja unkarilaisen diplomaatin. Sitten alamme "mustan everstin" kanssa kiirehtiä kohti Kisinauta, mutta matkan kommellukset osoittautuvat hämmästyttäviksi.

Ensimmäistä kertaa panen merkille että jotakin on vialla, kun liikennepoliisi pysäyttää meidät kaksi kertaa lyhyin väliajoin. Konferenssista mukaan poimimamme Gagausiaan erikoistunut tiedeakatemian professori ja toimittaja alkavat hermostua. Pian tulee kolmaskin poliisiauto Kisinaun suunnasta. Meidät pysätetään uudelleen tienlaitaan noin 50 kilometrin päässä Kisinausta. Passini takavarikoidaan poliisiautoon ja tiedustelen syytä. Minulle kerrotaan, että ulkomaalaisvirasto haluaa viedä minut poliisilaitokselle Kisinauhun. Ajamme poliisiauton perässä kohti Kisinauta, pian myös taaksemme ilmaantuu poliisiauto. Ajamme poliisiautojen välissä tarkassa valvonnassa. Noin 30 kilometrin päässä Kisinausta huomaamme, että perässämme on myös siviilipoliisiauto. Pian ympärillämme on enemmänkin epäilyttäviä autoja ja poliisiautoja. Noin 20 kilometrin päässä Kisinausta poliisiautot pysäyttävät meidät tienlaitaan ja ympärillemme kokoontuu yhteensä seitsemän autoa. Ehdin ottaa yhden kuvan tilanteesta, oikealla oleva salainen agentti valkoisessa t-paidassa on operaation johtaja:

Nousen ulos autosta ja kysyn, mitä on tekeillä. Turvallisuuspalvelun nuori mies, joka johtaa operaatiota, esittää virkamerkkinsä ja sanoo hyvin selvästi asiansa: turvallisuuspalvelun päätöksellä minun oleskeluni Moldovassa ei ole toivottua ja minut karkotetaan lentokentän kautta maasta, koska olen "Moldovan valtiolliselle turvallisuudelle vaarallinen henkilö". Tyypillä on päässään agenttityyppiset aurinkolasit. Minulle esitetään leimattu päätös karkotuksesta, jossa viitataan ulkomaalaislakiin no. 200 ja sen pykälään no. 55. Kyse on siis poliittisesta päätöksestä, joka liittyy esiintymisiini Moldovan konferensseissa ja tiedotusvälineissä. Sitä paitsi olen Moldovassa melko suosittu esiintyjä, koska minut on kutsuttu sinne konferensseihin jo kuusi kertaa ja joka kerralla minua on haastateltu runsaasti myös medioihin. Ymmärrän että Moldovan amerikkalaismielinen hallinto haluaa nyt panna lopun näille esiintymisille. Ympärilläni häärii turvallisuuspalvelun miehiä, poliiseja ja maahamuuttoviranomaisia. Yksi heistä räpsii minusta kuvia isolla mustalla kamerallaan. Nyt minut myös pyydetään poliisiautoon lentokentälle kuljetusta varten. Tiedustelen mitä hotellissa oleville tavaroilleni tapahtuu. Minulle sanotaan, että en saa palata hotelliin, vaan tavarat tuodaan minulle lentokentälle. Ymmärrän hyvin selvästi, että on turha panna vastaan. En ala pohtimaan, miten ympäri huonetta olevat vaatteet, kirjat, paperit ja muut tavarani kerätään pöydiltä, kaapeista, kylpyhuoneesta ja lattioilta. Poliisiautossa pääsen sentään etupenkille. Takapenkillä istuu operaation johtaja ja hänen vieressään hemaiseva verkkosukkiin pukeutunut nuori nainen. Tiedustelen naiselta, onko hänkin turvallisuuspalvelusta. Operaation johtajan mukaan nainen on mukana siltä varalta, että alkaisin hermoilla. Siinä tapauksessa minut rauhoitettaisiin siten, että nainen ottaisi minua kädestä kiinni, operaation johtaja selittää. Hän myös lisää, että naisella on sitä paitsi musta vyö karatessa. Huomaan kuitenkin, että nainen on myös juristi, koska hän lakaa ladella erilaisia lakipykäliä ulkomuistista. Operaation johtaja sanoo, että saan viiden vuoden maahantulokiellon ja oikeastaan enemmänkin. Ymmärrän että heillä on kiire saada minut ulos maasta. Kysyn että miten pystyn elämään ilman erinomaisia moldovalaisia viinejä niinkin pitkään. Turvallisuuspalvelun mies lupaa lähettää niitä minulle. Lentoasemalla minut viedään paikalliselle poliisiasemalle toiseen kerrokseen. Siellä allekirjoitan karkotuspäätöksen ja merkitsen samalla lukeneeni sen. Päätöksessä ei ole muuta kuin viittaus lakipykäliin. Sitten pitäisi ostaa lentolippu. Haluan suoraan Moskovaan ja sopiva lentokin lähtee todella pian. Ostan lipun ja menemme tulliin, missä seuraa henkilöntarkastus ja tavaroiden penkominen. En tarkkaan tiedä mitä niistä etsitään, mutta erityisen kiinnostuneita ollaan kaikista henkilötodistuksistani. Ehkäpä tässä epäillään, että käyttäisin useampiakin henkilöllisyyksiä. Turvallisuuspalvelut ovat myös kiinnostuneita suomenkielisistä muistiinpanolappusista, joita he tutkivat tarkasti. En tiedä mitä niistä etsitään, koska teksteistä ei olla kiinnostuneita, sen sijaan niistä etsitään ikään kuin jotain muuta. Kun loput tavarani viimein saapuvat, paiskaan saattajien kanssa kättä ja siirryn passintarkastuksen läpi lähtöportille. Puhelin alkaa nyt soida, minulle soittavat niin suomalaiset kuin venäläisetkin toimittajat ja moldovalaiset poliitikot. Istun Moskovan koneeseen.

Moskovassa astun ulos Domodedovon terminaalista ja vedän keuhkot täyteen vapaan maailman ilmaa. Täällä tuoksuu venäläinen kevät.

Alas Kiovan fasistijuntta!
Alas Erkko!

Lisäys:

Moldovan sisäasiainministeriö syyttää tuoreessa tiedotteessaan minua Moldovan valtiollisen turvallisuuden heikentämisestä, yhteiskunnan hajottamisesta ja yhteiskunnan poliittiseen jakautumiseen yllyttämisestä. Tiedotteessa olevien lyhyiden perusteluiden mukaan "Bäckman on toiminnallaan heikentänyt Moldovan valtiollista turvallisuutta ja pyrkinyt yhteiskunnan epävakauttamiseen ja hajottamiseen. Bäckmanin radikaalit julkiset lausunnot ovat aiheuttanet vakavaa vahinkoa yhteiskunnalliseen tasapainoon. Bäckmanin luento Komratin yliopistossa yllytti yhteiskunnan jakautumiseen etnisesti ja poliittisesti".

Oma vastaukseni tähän: Moldovan turvallisuuspalvelu on Yhdysvaltain ohjauksessa. Moldovaa hallitsee Washingtonin ohjaama nukkehallitus, joka luulee pakottavansa Moldovan EU:hun ja Natoon kansan tahdon vastaisesti. Kyse on Yhdysvaltain sotilaallisesta aggressiosta Moldovaa ja sen kansaa vastaan. Enin osa moldovalaisista puhuu venäjää, tuntee itsensa venäläisiksi ja kokee yhteenkuuluvuutta Venäjään. Prinestrovia ja Gagausia ovat demokraattisissa prosesseissa ilmaisseet halunsa olla itsenäisiä ja lähentyä Venäjää ja liittyä Tulliliitton tai Euraasian Liittoon. Gagausiassa siviilit ovat joutuneet Naton sotilaiden hyokkaysuhkan alle, Prinestrovia on joutunut EU:n, Ukrainan fasistijuntan ja Moldovan aggressiiviseen piiritykseen. Vaadin Moldovan pikaista vapauttamista ja demokratisointia.

Lisäksi tänään noin sata ihmistä osoitti mieltä Moldovan EU-edustustoa vastaan karkotukseni johdosta, katso myös video mielenosoituksesta: http://tsn.md/news/politica/item/2928-gde-hvalennye-evrostandartyss

Lisäys no. 2:

Moldovan lehdistössä on kummasteltu karkotusta, koska esimerkiksi Kamratin yliopiston luentoani luonnehdittiin neutraaliksi. Siitä oli ihmisten mieleen jäänyt lähinnä viittaukseni perussuomalaisten kansanedustajan Reijo Tossavaisen näkemykseen siitä, että Suomi oli Venäjän imperiumin yhteydessä itsenäisempi kuin Euroopan unionissa. Karkotettiinko minut siis Tossavaisen takia? Oliko tuossa se lause, jota Amerikka ei halua kuulla? Onko Tossavainen nyt keskiössä taistelussa uudesta maailmanjärjestyksestä?

Gagausian presidentti Formuzal kummasteli karkotustani Facebookissa ja ihmetteli, miten tämä edistää eurointegraatiota koskevaa vuoropuhelua:

Me olemme Donbassin vapauttajat! Alas Kiovan fasistijuntta!

 

Hyvä ystäväni Aleksandr Dugin kirjoittaa:

Venäjän on vapautettava Donbass, se on välttämättömyys Venäjän olemassaololle. Putin synnytti Suur-Venäjän pysäyttämällä hajoamisen 2000, vapauttamalla Ossetian, Abhasian ja Krimin. Putin nosti Suur-Venäjän lentoon. Krim oli lentoonlähtö, nyt on nostettava korkeutta, on vapautettava Novorossija. Historia ei ole tasapainoilua, historia on prosessi. Venäjän saapuminen Donetskin ja Luganskin Tasavaltoihin ei ole ihmelääke, se on vain seuraava vaihe, välttämätön juuri tänään. Siinä nostetaan korkeutta, lento jatkuu. Lähetämme joukot Novorossijaan ja vapautamme sen Poroshenkon natsimurhaajilta. Itse ongelmaan on monta näkökulmaa, mutta vain yksi ratkaisu. Venäjän saapuminen on uusi askel dramaattisessa taistelussa yksinapaista maailmaa ja amerikkalaisen hegemonian kuolinkouristuksia vastaan. Nyt on korkea aika nostaa korkeutta. Jos joku vastustaa lentoonlähtöä, paniikinlietsojat on parempi heittää yli laidan. Mitä nopeammin rotat juoksevat laivasta, sitä suurempi mahdollisuus laivalla on pelastua. Jokainen sekunti, minuutti odotusta maksaa ihmishenkiä. Me voimme pelastaa lapsia, vanhuksia, naisia. Yksi sana: Putin, lähetä joukot!

Alas Kiova fasistijuntta!
Alas Erkko!



 

Euraasian Liitto (EL) perustetaan tänä kesänä

Euraasian liittosopimus allekirjoitetaan Moskovassa vajaan kuukauden kuluttua, 24.6.2014. Euraasian Liitto (EL) aloittaa toimintansa tammikuun ensimmäisenä päivänä 2015 Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazahstanin talousliittona, jonka perustana on nyt olemassaoleva Tulliliitto. EL on globaali toimija, se solmii vapaakauppasopimuksen Vietnamin kanssa, vapaakauppasopimusneuvotteluja käydään myös Israelin ja Uuden Seelannin kanssa. Jo ennen presidentinvaaleja Putin määritteli EL:n perustamisen tiekartan suuressa ohjelma-artikkelissaan Izvestija-lehdessä. Varsinainen EL:n idena isä on Kazahstanin presidentti Nazarbajev, joka esitti ajatuksen Moskovan valtionyliopiston luennollaan jo 20 vuotta sitten 1994. EL:n komission puheenjohtaja Viktor Borisovich Hristenko on esittänyt EL:n perustamisen suuntalinjoja laajassa Rossija24-kanavan haastattelussa. EL ei perustu mihinkään ideologiaan vaan vapauteen. EL ei perusta yhteistä kansalaisuutta, valuuttaa eikä alistu ylikansallisten elinten määräysvaltaan. EL on vapaiden taloudellisten mahdollisuuksien liitto.

Ukrainan laittomat vaalit

Ukrainassa vallan kaapannut aseistatunut juntta on eilen järjestänyt laittomat presidentinvaalit. Monella paikkakunnalla äänestysprosentti on ollut yhden prosentin luokkaa. Amerikan Yhdysvaltain tukema kopla järjesti helmikuussa Kiovassa aseellisen vallankaappauksen, jonka seurauksena istuva presidentti Janukovich pakeni maasta. Häntä ei vieläkään ole syrjäytetty, sen sijaan laittomissa vaaleissa on valittu uusi nukkehallitsija Poroshenko. Venäjän presidentti Putin oli oikeassa sanoessaan äskettäin, että perustuslainvastaiset presidentinvaalit vain lisäävät Kiovan ongelmia. Putinin mukaan Janukovich on edelleen Ukrainan ainoa laillinen hallitsija. Hänet voidaan syrjäyttää vain perustuslain mukaisessa järjestyksessä eli kansanäänestyksellä, mitä ei tietenkään pidetty. Juntta on nyt saanut uuden rasitteen, epämääräisen marionettipresidentin. Kiovalla ei juurikaan ole kansan tukea, koska itäiseen Ukrainaan on jo muodostettu Novorossijan Tasavalta, joka koostuu äskettäin itsenäistyneistä Donetskin ja Luganskin tasavalloista. Krimin niemimaa on jo palautettu Venäjän yhteyteen. Ukraina on hajonnut, menneeseen ei enää ole paluuta. Onneksi suurin osa itäistä Ukrainaa on nyt vapautettu. On aika riisua aseista Kiovan juntan hallitsemat "Ukrainan asevoimat" ja miliisit.

Dugin Helsingissä: Venäjä on ihmiskunnan puhemies ja ihmiskunnan vapauden etujoukko

Moskovan valtionyliopiston professori, Venäjän merkittävimpiin poliittiisiin ajettelijoihin kuuluva Aleksander Dugin on tänään aloittanut vierailunsa Helsingissä. Häntä ovat haastatelleet kaikki merkittävimmät suomalaiset, ruotsalaiset ja virolaiset tiedotusvälineet. Jugendsalissa Helsingissä häntä kuuntelee satapäinen yleisö venäläisiä, suomalaisia, eri maalaisia toimittajia ja diplomaatteja. Dugin katsoo, että Venäjä on ihmiskunnan puhemies. Venäjä on myös ihmiskunnan vapauden etujoukko tänään. Venäjä on siirtymässä emotionaalisesta patriotismista intellektuaaliseen patriotismiin. Suomalainen identiteetti on oikeastaan euraasialainen, mutta Suomi on yhdistänyt länsimaisen ja euraasialaisen identiteetin ainutlaatuisella tavalla. Lähentymällä Venäjään Suomi voisi kehittää suhteitaan muihin suomalais-ugrilaisiin kansoihin paremmin. Dugin kannattaa myös Karjalan ja karjalaisuuden tukemista. Suomalaiset osaavat harmonisoida vastakohtia, Dugin sanoo. Suomalaisten oma suomalainen idea on olla siltana eri siviliaatioiden välillä. Tässä Suomi voi olla esimerkkinä koko maailmalle. Puhe ihmisoikeuksista tai markkinataloudesta on rasismia, koska siinä yritetään viedä länsimaisen sivilisaation ihmisoikeus- tai markkinakäsitys kolonalisoimalla muita sivilisaatioita. Suomen puolueeton status on hyvä malli. Tarvitsemme suomalaisen Suomen, emme venäläistä emmekä Nato-Suomea, Dugin sanoi. Euraasialaisuus Suomessa on vasta alkamassa, Dugin sanoo. Se kiinnostaa teitä, hän lisää. Omaa asemaansa Dugin kommentoi sanomalla, että hän on Venäjän poliittisella kartalla "keskustalainen" eikä suinkaan äärilinjojen edustaja. Hän myös kertoi olevansa ortodoksinen vanhauskoinen. Uskonto esimerkiksi estää häntä käyttämästä solmiota.

 

 

 

Voitonjuhlat Krimillä



Alas Kiovan fasistijuntta!

Paluuni Krimille alkoi Moskovasta, missä annoin tuttuun tapaan lukuisia haastatteluja tiedotusvälineille. Esimerkiksi maanantaina puhuin ensin tunnin Moskovan radion suorassa lähetyksessä, sitten kiiruhdin kommentoimaan EU-sanktioita suorana tv-uutisissa ja illalla menin vielä television keskusteluohjelmaan. Kaikkialla venäläinen eetteri suorastaan pursuaa keskustelua siitä, mitä Ukrainalle pitäisi tehdä.

Kantani ei ole muuttunut: fasistijuntta on kaadettava, nyt vapautetuista Donetskin ja Luganskin Tasavalloista muodostetaan Uus-Venäjän Tasavalta (Novorossija), joka liitetään Venäjän federaatioon. Sen perässä myös Moldova pilkotaan: jo itsenäistynyt Transnistria otetaan Venäjään, samaten etelä-Moldovan Gagausia. Transkarpaatitkin on hyvä ottaa Venäjään jos kansa niin haluaa. Unkarille annetaan lupa ainakin investoida Transkarpaateille.

Moskovasta ilmalaiva vie minut takaisin Krimille, tällä kertaa voitonjuhliin. Siellä juhlitaan Krimin fasistimiehityksestä vapauttamisen 70-vuotisjuhlaa ja tietysti Krimin paluuta takaisin oikealle paikalleen Venäjän yhteyteen, kotisatamaan, kuten Putin sanoi.

Krimillä tunnelma on nyt niin korkealla, että siellä joka päivä on voitonpäivä. Krimin vapauttamiseen liittyy sanoinkuvaamattomia onnen ja riemun tunteita. Niin Moskovassa kuin Krimilläkin ihmiset hymyilevät koko ajan. Ilmassa loistava riemu on täysin ainutlaatuinen. Tuo venäläisen kevään riemu alkoi Krimin kansanäänestyksen jälkeen Kremlin Pyhän Yrjön salissa, kun Putin allekirjoitti Krimin littämissopimuksen. Ihmiset huusivat Venäjä, Venäjä! syleilivät toisiaan, hymyilivät ja nauroivat, valuttivat muutaman onnen kyyneleen. Venäjän kansan ja demokratian viholliset, fasistit, oli lyöty ainakin Krimillä ilman verenvuodatusta. Se oli maailmanhistoriallinen uroteko!

Russofobit ja Venäjä kateelliset panettelijat, Sanoman toimittajat ja muu roskaväki, puhisevat katkerina koloissaan. Etenkin kun Sanoma osakeyhtiö, tuo patologista venäläisvihaa löyhkäävä kasa, on täydellisessä konkurssitilassa.

Sanktioilla ei ole mitään vaikutusta, ne vain lisäävät venäläisten riemua.

Nyt on syytä olla hyvällä tuulella. Mutta vielä ei ole aihetta laiskotteluun. On vapautettava vielä loputkin Ukrainaa. Sanomatalossa on vielä Sanoman toimittajia. Mutta ei enää kauaa.

Ilmalaivan laskeuduttua Simferipoliin saan jälleen kokea venäläisen Krimin kauneuden ja ilmaston sanoinkuvaamattoman ihanuuden. Vain Aivazovski on niitä jotenkin kyennyt kuvaamaan. Mutta kukaan ei pysty kuvaamaan sanoin sitä ihanuutta, kun Krimin venäläinen tuuli hyväile pehmeästi ihoa, valo häikäisee katseen, raikas ilma täyttää keuhkot ja mieli virkistyy. Tällainen on venäläinen kevät!

Sevastopolissa järjestetään voitojuhlat, jonne on lennätetty Moskovasa kenraaleita ja historioitsijoita ja ulkomailta asiantuntijoita. Meille on laadittu tiivis juhlaohjelma, jossa ei ole juuri hengähdystaukoa. Pakkaan mukaan uimahousut, mutta uimaan en ehdi.

Mutta se haittaa, koska se vain tarkoittaa, että Krimille on palattava takaisin. Aion tulla tänne pian takaisi suomalaisten ystävieni kanssa, suunnittelemalleni purjehdusretkelle ja Forosin poliittiselle nuorisoleirille, jota vetää hyvä ystäväni Sergei Markov. Mukaan haluavat, ottakaa minuun yhteyttä, osoite on exiron@gmail.com. Alas Kiovan fasistijuntta!

Krimin kaduilla ja toreilla valitsee rauhallinen, riemukas, onnellinen ja odottava tunnelma. Vielä on melko hiljaista, koska venäläiset ovat vielä töissä ja turistisesonki ei ole vielä alkanut. "Täällä on pehmeämpi ilma kuin Nizzassa", matkakumppanini toteaa.

Hersonesin muinaisen kreikkalaiskaupungin rauniot muistuttavat Krimin historiasta. Krimin alkuperäinen nimi oli Tauria, ja siitä muistuttaa myös Pietarin Taurian palatsi, jossa muuten sijaitsee IVY:n päämaja sekä MIR-televisiokanava. Nimitys Krim on oikeastaan turkkilaista alkuperää.

Museossa tutustun muinaisvenäläiseen rahaan, hopeaharkkoon, jota kutsuttiin grivnaksi. Siitä pilkottuja hopeapaloja kutsuttiin vastaavasti ruplaksi (verbistä rubit, pilkkoa). Siitä on tullut myös venäläisen nykyvaluutan nimi rupla. Oikeastaan se siis tarkoittaa samaa kuin pilke.

Krimillä hinnat ovat jo ruplissa, mutta kaikialla voi myös maksaa Ukrainan valuutassa. Hotelli ruokalistan päälle on jo ehditty liimata hinnat ruplissa. Joka kulmassa on Krimin valtionpankin uutuuttaan kiiltävä konttori, jonne väkeä lappaa sisään. Minulle kerrotaan, että tilin avaaminen Krimin valtonpankkiin kestää noin viisi minuuttia ja maksaa kolmesataa ruplaa. Aikataulumme on niin tiukka, että en ehdi avaamaan tiliä, mutta toivon, että jokainen suomalainen avaa Krimin valtionpankkiin tilin ja tallettaa sinne rahaa. Se raha ei mene kaatuvaan, konkurssikypsään ja velkaiseen eurotalouteen, se raha menee euraasian tulevaisuuteen. Tätä kaikkien keskinkertaisuuksien isä Olli Rehn ei ole koskaan ymmärtänyt.

Autoissa on hauskasti kolmenlaisia rekisterikilpiä: ukrainalaisia, venäläisiä ja vanhoja neuvostolaisia. Liikennepoliisit eivät pane pahakseen vanhoista neuvostoajan kilvistä. Krimi elää ikään kuin samaan aikaan historiansa eri vaiheita.

Sevastopolin keskustassa partioivilla poliiseilla on jo päällään uutuudenhohtavat venäläiset tummansiniset poliisiunivormut. Paljon puhuttuja vihreäpukuisia erikoisjoukkojen sotilaita, niin sanottuja "kohteliaita nuorukaisia" (vezhlivyje ljudi), ei näy missään.

Katso ottamani kuva Sevastopolin tienvarsiplakaatissa, jossa on teksti "Voitto on meidän" sekä kuva "kohteliaasta nuorukaisesta" eli Venäjän erikoisjoukkojen sotilaasta ja Suuren isänmaallisen sodan voittajaveteraanista:

Kaikkialla näkee etenkin iloista nuorisoa. Matkakumppanini haastattelema nuori nainen sanoo: Ilman muuta haluan Venäjän kansalaisuuden. Vain Venäjä voi tarjota minulle tulevaisuuden. Keskustelen viiden paikallisen yliopisto-opiskelijan kanssa. Kysyn ovatko he jo ottaneet Venäjän kansalaisuuden. Tottakai, heti! he vastaavat. Ilman muuta! Totta kai haluamme kuulua Venäjään! Sitä paitsi, Putinin määräyksellä krimiläiset nuoret hyväksytään yliopistoihin ilman pääsykoetta. En ole milloinkaan nähnyt näin onnellisia, avoimia, riemukkaita kasvoja.

Varsinainen voitonjuhla alkaa torstaina. Moskovasta on lennätetty viisi kenraalia, joukko johtavia historian tutkijota ja ulkomaalaisia tarkkailijoita. Tutustun ranskalaiseen professoriin ja jenkkiin, joka omistaa New Yorkissa 10 ravintolaa. Keskustelemme ravintolabisneksestä ja Yhdysvaltain ulkopolitiikasta. Kysyn mitä mieltä jenkki on Victoria Nulandista. Kuka ihmeen Nuland? hän kysyy. Jenkki myös huomauttaa, että Obama tekee vain sen mitä rahoittajat käskee. Ranskalaisen professorin kanssa keskustelemme Mistral-kaupoista ja Marin Le Penin Venäjä-asenteesta. Ranskalainen ei ole kuullut, että Le Pen haluaisi Ranskan eroavan Natosta. Mistä olette sellaista kuullut? ranskalainen kysyy. Suomen radiosta, vastaan.

 

Varhain aamulla tehtävänäni on pitää Sevastopolin koulussa nro 43 rauhantunti (urok mira) yhdessä kenraalieversti Nikolai Serzevin kanssa:

Meidät ottavat vastaan rehtori, opettajat ja hyvin valmentautunut neljäs luokka. Pojilla on tumma puku ja solmio, tytöillä mekko ja rusetti. Kerron lapsille olevani Suomesta ja kysyn: Tiedättekö missä Suomi on? Suomi on Venäjällä! lapset huutavat kilpaa. Ei lapset, Suomi ei ole Venäjällä, Suomi on kyllä joskus ollut osa Venäjän imperiumia, selitän. Asia tuntuu kuitenkin olevan lapsille melko yhdentekevä - sama se heille, onko Suomi osa Venäjää vaiko ei. Kerron lapsille, että Krimin palauttaminen Venäjän yhteyteen on maailmanhistoriallisesti merkittävä tapahtuma, josta koko maailma puhuu ja he ovat todella onnekkaita, kun ovat saaneet elää tämän hetken. Selitän lapsille mitä diplomatia on. Esimerkiksi Venäjällä on länsimaista parhaat suhteet juuri Suomeen, koska suomalaiset ja venäläiset diplomaatit ovat tehneet niin paljon töitä hyvien suhteiden rakentamiseksi, vaikka mekin sodimme 70 vuotta sitten. Lapset ovat nähneet, miten Ukrainassa on vallassa fasistijuntta ja ihmisiä ammutaan kadulla. Taistelu fasismia vastaan ei ole päättynyt, mutta voitto on meidän! Sitten lapset käyvät kukin vuorollaa kertomassa isovanhempiensa tarinan. Minun isoisäni on Neuvostoliiton Sankari! Minun isoäitini on Sosialistisen Työn Sankari! Kun lähdemme koululta, rehtori kuiskaa meille: Fasismi ei milloinkaan leviä Krimille kun lapsemme ovat näin patrioottisia!

Jatkuu...