Saturday, March 3, 2012

Johan Bäckman tarkkailemassa Venäjän presidentinvaaleja, osa 3

Olen Suomen virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana Venäjän presidentinvaalissa 2012. Venäjällä on noin 700 ulkomaista vaalitarkkailijaa, jotka jalkautuvat tänään ja huomenna Venäjän 50:lle alueelle. Olen tavannut tarkkailijoita Belgiasta, Italiasta, Yhdysvalloista, Isosta Britanniasta sekä tietysti Suomesta.

Kimmo Sasi ei minun tietääkseni ole täällä kansainvälisenä vaalitarkkailijana, vaikka Suomen lehdissä toisin väitetään. En ole huomannut Sasia kansainvälisten vaalitarkkailijoiden tilaisuuksissa eikä hänen nimensä esiinny missään. Mainittakoon, että joulukuun duumanvaaleissa Kimmo Kiljunen väitti olleensa täällä vaalitarkkailijana, mutta myöhemmin ilmeni, että hänellä ei ollut kansainvälisen vaalitarkkailijan statusta. Suomalaisia tarkkailu Venäjän vaaleissa on kiinnostanut niukasti, koska Suomen median kirjoittelu Venäjän vaaleista on ollut äärimmäisen vihamielistä ja vääristelevää.  Suomalaisille poliitikoille olisi epäedullista sanoa Venäjän vaaleista jotakin sellaista, joka poikkeaisi Suomen median jo ennalta levittämistä vihamielisistä asenteista (vaalit on esimerkiksi täysin perusteetta leimattu väärennetyiksi jo kauan ennen kuin vaaleja on ehditty edes pitää).

Ehdokkaiden henkilötiedot

Keskusvaalilautakunta on julkaissut ehdokkaiden henkilötietoja koskevan esitteen. Esitteessä on selostus ehdokkaiden elämäkertatiedoista ja selostus varallisuudesta. Samat tiedot ovat vaalihuoneiden seinillä suurina julisteina. Esitteissä on ehdokkaista paljon mielenkiintoista tietoa. Tiesittekö esimerkiksi:

Kuka ehdokkaista on sosiologian professori? 
Kuka ehdokkaista palveli neuvostoarmeijan tiedustelu-upseerina Saksassa 1960-luvulla? 
Kenellä ehdokkaista on viisi korkeakoulututkintoa? 
Kenen ehdokkaan sotilasarvo on kersantti?
Kenellä ehdokkaista on kahdeksan lapsenlasta?
Kenellä ehdokkaista on 28 pankkitiliä?

Katso virallinen juliste ehdokkaiden henkilötiedoista:


Tässä hieman lyhennettynä äänestäjille annetut ehdokkaiden henkilötiedot:

Presidenttiehdokas Zhirinovski Vladimir Volfovich

Syntyi 25.4.1946 Alma-Atassa, asuinpaikka Moskova, valmistunut turkin kielen ja Turkin asiantuntijaksi 1970, kansanedustaja. Harjoittelijana 1969-1970 Neuvostoliiton radiossa ja televisiossa ja ulkomaankauppakomiteassa, asepalvelus Kaukasiassa 1970-1972, Neuvostoliiton Rauhanpuolustajien länsi-Euroopan osastolla 1972-1975. Perusti 1989 Neuvostoliiton liberaalidemokraattisen puolueen. Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja alkaen 31.8.1990. Moskovan valtionyliopiston sosiologian professori, reservin eversti. Naimisissa, kaksi poikaa ja kaksi lapsenlasta.

Zhirinovskin omaisuus: tulot viimeisen 4 vuoden aikana (duuma, yliopisto, eläke, arvopaperit, omaisuuden myynti, lottovoitot, kirjallinen työ): 22,1 miljoonaa ruplaa; pankkitileillä oleva omaisuus: viidellä tilillä 747 100 ruplaa 67 kopeekkaa. Auto: GAZ 21-I vm 1960. Zhirinovskin hallinnassa on 436,3 neliön asunto.

Zhirinovskin puoliso: Lebedeva Galina Aleksandrovna. Tulot viimeisen 4 vuoden aikana: 46,6 miljoonaa ruplaa. Kiinteistöt: 10 tonttia, 3 taloa, 3 asuntoa, 8 (kahdeksan) datsaa, 1 auto Mercedes S 350 vm. 2007. Kiinteistöistä on tarkat tiedot. Osakkeita yhtiöistä Sputnik, Raritet, Raritet-Jug, Raritet-M.

Venäjän veropalvelu on lisännyt informaatiokaavakeeseen tiedon siitä, että Zhirinovskin vaimo omistaa myös Sovintertreid-yhtiön osakkeita.

Presidenttiehdokas Zjuganov Gennadi Andreevich

Syntyi 26.6.1944 Mymrinon kylässä Hotynetskin piirissä Orlovin alueella opettajaperheeseen, asuinpaikka Moskova. Matemaatikka Orlovin pedagogisesta yliopistosta, on opettanut koulussa matematiikkaa ja filosofiaa. 1960-luvulla komensi neuvostoarmeijan erikoistiedusteluosastoa Saksassa. Puoluevirkailija, Venäjän kommunistipuolueen puheenjohtaja vuodesta 1993. Kokenut kansanedustaja ja paikallispoliitikko. Filosofian tohtori, kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita. Saanut Sholohovin kansainvälisen palkinnon. Naimisissa, tytär ja poika, 8 lapsenlasta.

Zjuganovin varallisuus: tulot 7,7 milj. ruplaa viimeisen 4 vuoden aikana, 1 asunto, 4 tilillä 3,6 miljoonaa ruplaa, 1 datsa.

Zjuganovin puolison Nadezhda Vasilevna Zjuganovan tulot viimeisen 4 vuoden aikana: eläke 349 885 ruplaa 97 kopeekkaa. 1 asunto, neljällä pankkitilillä yht. 738 846 ruplaa 32 kopekkaa.

Presidenttiehdokas Mironov Sergei Mihailovich

Syntyi 14.2.1953 Pushkinissa Leningradissa. Asuu Moskovassa. Asepalvelus desanttijoukoissa 1971-1973, kersantti. Mironovilla on viisi korkeakoulututkintoa: tekninen, taloustieteellinen, juridinen, filosofinen ja hallintotieteellinen. Geologi 1978-1986 Venäjällä, vuodesta 1986 Mongoliassa. Johti rakennusyhtiö "Vozrozhdenie Sankt-Peterburga" 1994-1995, Pietarin kaupunginvaltuustossa (lakiasäätävä kokous) 1994-2001, senaattori alkaen 13.6.2001, senaatin puhemies 2001-2011. Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen puheenjohtaja. Naimisissa, poika ja tytär.

Varallisuus: tulot neljän vuoden aikana 9,2 milj. ruplaa. Kiinteistöt: 1 asunto, 1 mönkijä, 1 perävaunu, kahdella pankkitilillä rahaa 1,4 milj. ruplaa. Hallinnassa on 138,7 neliön asunto Moskovassa.

Puoliso Mironova Irina Jurjevna, tulot 4 vuoden ajalta 3,1 milj. ruplaa, 1 tontti, 2 asuntoa, 1 Audi, 1 mönkijä, yhdellä tilillä rahaa 609 640 ruplaa 00 kopeekkaa, hallinnassa sama asunto kuin miehellään.

Presidenttiehdokas Prohorov Mihail Dmitrievich

Syntyi 3.5.1965 Moskovassa virkamiesperheeseen. Asuinpaikka: Krasnojarski krai Siperiassa. Valmistunut ekonomiksi Moskovassa. Asepalvelus suoritettu (tästä ei enempää tietoa). Pankkiura, sitten johtajana Norislki Nikelissä, josta tuli maailman suurin nikkelintuottaja. Mihal Prohorovin hyväntekeväisyyssäätiön perustaja. Venäjän ampumahiihtäjäliiton puheenjohtaja, mukana monissa firmoissa. Harrastukset: koripallo, kickboxing, surffaus. Ei ole naimisissa.

Prohorovin tulot viimeisen 4 vuoden aikana: 115 miljardia 253 miljoonaa 119 tuhatta 846 ruplaa 38 kopeekkaa. Kiinteistöt: 1 tontti, 1 talo, 3 asuntoa, 4 autotallia. 28 pankkitiliä, joilla rahaa 5,5 miljardia ruplaa.

Presidenttiehdokas Putin Vladimir Vladimirovich

Syntyi Leningradissa 7.10.1952, asuu Moskovassa. Valmistui 1975 Leningradin valtionyliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Työskenteli Venäjän turvallisuuselimissä, 1985-1990 Itä-Saksassa. Vuodesta 1990 Leningradin valtionyliopiston rehtorin avustaja kansainvälisissä asioissa, Leningradin kaupunginneuvoston puheenjohtajan neuvonantaja. Kesäkuusta 1991 Pietarin kaupungin ulkoasiainsuhteiden komitean puheenjohtaja. Elokuusta 1996 presidentinhallinnossa, maaliskuusta 1997 apulaispäällikkönä, heinäkuusta 1998 Venäjän turvallisuuspalvelun päällikkö, samaan aikaan maaliskuusta 1999 Venäjän turvallisuusneuvoston puheenjohtaja. Pääministeri elokuusta 1999, vt. presidentti alkaen 31.12.1999. Presidentti 7.5.2000 alkaen. Valittiin toiselle kaudelle presidentiksi 14.3.2004. Uudelleen pääministeri alkaen 8.5.2008. Taloustieteiden tohtori, osaa saksaa ja englantia. Naimisissa, kaksi tytärtä.

Putinin tulot viimeisen 4 vuoden ajalta (presidentinhallinto, hallitus, tilit, sotilaseläke, arvopaperit): 17,7 milj. ruplaa. 1 tontti, 1 asunto, 1 autotalli, 3 autoa (Gaz M21 vm 1960, Gaz M-21P vm 1965, Lada 21214 vm 2009, SKIF-auton perävaunu vm 1987). Putinilla on 10 pankkitiliä, joilla rahaa 5,7 milj. ruplaa sekä 23 kpl Bank Sankt-Peterburg -pankin osakkeita. Putinin hallinnassa on Moskovassa 153,7 neliön hallituksen asunto ja Pietarissa autotalli.

Putinin puolison Ljudmila Aleksandrovna Putinan tulot neljän vuoden aikana: 146 783 ruplaa, neljällä tilillä on 8,4 miljoonaa ruplaa.

Friday, March 2, 2012

Johan Bäckman tarkkailemassa Venäjän presidentinvaaleja, osa 2


Vaalitarkkailun tulokset alueittain: http://ieom.ru/ 
Vaalihuoneiden nettikamerat: http://webvybory2012.ru/ 
Keskusvaalilautakunta: http://cikrf.ru/ 

Olen Suomen virallinen vaalitarkkailija Venäjän presidentinvaaleissa 2012. Tämä on raporttini toisesta tarkkailupäivästä Moskovassa, perjantaista 2.3.2012. Venäjän presidentinvaalit pidetään kahden päivän kuluttua, sunnuntaina 4.3.2012. Silloin siirrytään tarkkailemaan vaalihuoneita Moskovan ulkopuolelle. 

Vaalitarkkailu sai vauhtia jo eilen torstai-iltana, kun Venäjän valtakunnallinen tv-kanava NTV lähetti ison reportaasin Venäjä-vastaisesta terrorismista. Ohjelmassa kerrottiin laajasti ja perusteellisesti, miten Suomen kehitysministeri Heidi Hautala on mukana koordinoimassa islamistiterroristien toimintaa. Todennäköisesti reportaasi merkitsee Hautalan poliittista loppua ainakin ulkoministeriön palveluksessa. Lue raportti täältä:  http://antifasistit.blogspot.com/2012/03/venajan-ntv-televisiokanava-heidi.html

Perjantai-aamun lehdistötilaisuus kansainvälisessa lehdistökeskuksessa

Aamulla kansainväliset vaalitarkkailijat kokoontuivat kansainväliseen lehdistökeskukseen Moskovan keskustaan. Annoin heti kättelyssä haastattelun Venäjän television ykköskanavalle ja Venäjän ääni -radiokanavalle. Molemmat olivat kiinnostuneita siitä, mitä vaalitarkkailija tekee. Vastasin, että vaalitarkkailijan tehtävänä on tarkkailla kaikkea vaaleihin liittyvää, vaalipäivän lisäksi venäläisen ja ulkomaisen median toimintaa. Eniten hämmästystäni on herättänyt länsimedian törkeä Venäjä-vastainen kiihotus (vaalit leimataan väärennetyiksi jo ennen kuin niitä on edes pidetty) sekä amerikkalaisten säätiöiden ja viranomaisten yritys lietsoa Venäjällä epäjärjestystä ja sabotoida Venäjän vaaleja. 

Lehdistötilaisuudessa meille puhui Venäjän keskusvaalilautakunnan jäsen Tatjana Voronova (ks. http://www.cikrf.ru/about/board/bio/voronova.html ). Venäjän keskusvaalilautakunnassa on vain 15 (viisitoista) jäsentä, puheenjohtajana pietarilainen entinen zhirinovskilaisen LDPR-puolueen kansanedustaja Vladimir Churov, joka on kirjoittanut Mannerheimin elämäkerran. Nyt Churov vastaa Venäjän vaalien järjestämisestä. Churov on huomiotaherättävä, harmaapartainen hieman Leo Tolstoita muistuttava hahmo, vaikkakin iältään varsin nuori.

Keskusvaalilautakunnan jäsen Tatjana Voronova, joka näyttää hoitavan suuren osan operatiivisesta johtamisesta, on entinen Yhtenäisen Venäjän siperialainen kansanedustaja, keskusvaalilautakuntaan hänet nimitettiin noin vuosi sitten. Voronova valisti aamun lehdistötilaisuudessa kansainvälisiä vaalitarkkailijoita sanomalla, että heillä on samat oikeudet kuin kansallisilla vaalitarkkailijoilla. Irlantilainen vaalitarkkailija kysyi Voronovalta ehdokkaiden saaman media-ajan tasapuolisuudesta. Voronovan mukaan keskusvaalilautakunnassa käytiin tästä kysymyksestä eilen useiden tuntien mittainen keskustelu. Voronovan mukaan Venäjän vaaleissa on viisi ehdokasta, joista neljä on tällä hetkellä merkittävissä poliittisissa viroissa. Monet ehdokkaista ovat nyt samaan aikaan valtiollisessa virassa, poliittisen puolueen johdossa sekä presidenttiehdokkaana. Media-aikaa ei siis voi rajata vain yhteen tehtävään. Vironovan mukaan todisteita ehdokkaiden syrjinnästä ei ole. 

On tietenkin totta, että Putin on saanut paljon media-aikaa. Mutta eilen katsoessani Venäjän televisiota hätkähdin uuvuttavan pitkästä mutta tyylikkäästä vaalimainoksesta, jota luulin ensin Putinin mainokseksi, koska lukuisat venäläiset merkkihenkilöt ylistivät siinä omaa ehdokastaan, mutta se olikin kommunistien ehdokkaan Gennadi Zjuganovin mainos. Sen jälkeen tuli yhtä vaikuttava Mihail Prohorovin mainos. Eli kyllä kaikki ehdokkaat saavat media-aikaa, sitä paitsi he ovat muutenkin tunnettuja. (Illalla seurasin televisiosta Prohorovin ja Sergei Mironovin pitkää väittelyä, jonka välissä näytettiin Putinin lyhyitä vaalimainoksia.)

Kansainvälinen vaalitarkkailija Jon Hellevig kommentoi Voronovan puheenvuoroa sanomalla, että esimerkiksi Suomessa pienien puolueiden ehdokkailla on joka tapauksessa täysi mahdottomuus päästä mediassa esille. Lisäksi Suomessa vaalijampanjointi jatkuu jopa vaalipäivänä ja vaalipäivän lehdissä julkaistaan viimeiset mielipidekyselyn tulokset vaalipäivän aamuna, mikä Venäjällä olisi ehdottomasti kielletty. Puhumattakaan siitä, että Suomessa äänestetään lyijykynällä, mitä Venäjällä pidettäisiin automaattisesti ei ainoastaan vaalivilppinä, vaan myös rikoksena!

Voronovan jälkeen puhunut Venäjän keskusvaalilautakunnan ulkoasioiden päällikkö antoi muutamia tilastotietoja: Venäjän presidentinvaaliin 2012 on akkreditoitu yli 700 kansainvälistä (ulkomaalaista)  vaalitarkkailijaa, jotka työskentelevät 50 eri alueella. Venäjällä on yhteensä 83 federaation subjektia eli virallisesti määriteltyä aluetta (vähän kuten kunnat Suomessa). Vaalihuoneita presidentinvaalissa on 95 000, joissa työskentelee 300 000 (kolmesataa tuhatta) venäläistä vaalitarkkailijaa. Jokaisessa vaalihuoneessa on siis pysyvästi useita tarkkailijoita. Melkein kaikkiin vaalihuoneisiin on asennettu jokaiseen kaksi (2) nettikameraa. 

Itävaltalainen vaalitarkkailija tiedusteli, miten nämä vaalit eroavat aikaisemmasta. Voronovan mukaan ehdokkaat ovat aktiivisempia mediassa ja myös kansalaisyhteiskunta on aktiivisempi. Voronova kertoi, että yritykset järjestää avoimet ja läpinäkyvät vaalit johtavat myös väärinkäytöksiin, esimerkiksi jo nyt netissä liikkuu väärinkäytöksiä esittäviä videoita, jotka on muka kuvattu sunnuntaina 4.3.2012 äänestyspaikoilla. 

Venäjä käyttää nyt tehokkaasti Internettiä tehdäkseen presidentinvaaleista avoimet. Vaalitarkkailijoiden raportit eri äänestyspaikoilta julkaistaan netissä, joten kuka tahansa voi netistä tarkistaa minkä tahansa äänstyspaikan raportit. Katso tästä linkistä vaalitarkkailun tulokset alueittain: http://ieom.ru/ . Nettikamerat kuvaavat suurinta osaa äänestyspaikoista ja kuka tahansa voi seurata kameroiden kuvaa netissä rekisteröitymällä sivustolle esim. Facebookin kautta:  http://webvybory2012.ru/ . Vaalin tuloksia voi seurata keskusvaalilautakunnan sivuilta: http://cikrf.ru/ . 

Venäjän senaatin varapuhemiehen Aleksandr Torshinin tapaaminen

Venäjän senaatin varapuhemies Aleksandr Torshin. 

Venäjän senaatin varapuhemies Aleksandr Torshin (http://www.council.gov.ru/staff/members/functionary1630255.html) otti kansainväliset vaalitarkkailjat vastaan iltapäivällä. Hän kertoi vaaleista ja Venäjän senaatin eli parlamentin ylähuoneen (sama kuin liittoneuvosto) toiminnasta. Torshin sanoi, että ei ole helppoa olla vaalitarkkailijana Venäjän federaatiossa, joka on monikansallinen ja moniuskonnollinen suurvalta. Venäjällä on yli 190 (sata yhdeksänkymmentä) eri kansallisuutta ja 72 (seitsemänkymmentä kaksi) erilaista uskonnollista ryhmää. Venäjän moninaisuuden vuoksi optimaalisen poliittisen järjestelmän löytäminen on vaikeaa, esimerkiksi Kazanin ja Pohjois-Kaukasian muslimit poikkeavat toisistaan. "On täysin mahdotonta verrata Chukotkan niemimaata Kaliningradiin", Torshin sanoi. 

Venäjän senaatissa jokaisesta Venäjän 83 alueesta on kaksi jäsentä, eli Venäjällä on yhteensä 166 senaattoria. Alueiden senaattoreista yksi edustaa toimeenpanovaltaa ja toinen lainsäädäntövaltaa. Venäjällä on 10 aikavyöhykettä - halutessaan Venäjällä voi viettää syntymääpäiväänsä useampaankin kertaan matkustamalla aikavyöhykkeeltä toiselle. Venäjän senaatissa yhden päivän aikana joudutaan joka tapauksessa käsittelemään useamman eri päivän asioita.

Senaattorit eivät ole puoluepoliittisia, eivät edusta puolueita eivätkä puoluefraktioita, eivätkä toimi niiden mukaan, Torshin kertoi. Venäjän perustuslain mukaan alahuone eli parlamentti "valitaan", mutta ylähuone eli senaatti "muodostetaan", eli nimitetään. Esimerkiksi Mari-Elin tasavassa, jota Torshin edustaa, kuvernööri valitsee yhden senaattorin ja lakiasäätävä kokous eli paikallisparlamentti valitsee toisen senaattorin. Venäjän senaatti muistuttaa Torshinin mukaan Bundesratia tai Yhdysvaltain senaattia sata vuotta sitten. Torshin piti amerikkalaistyylistä osavaltiosysteemiä Venäjällekin sopivana. 

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Vladimir Churovin tapaaminen 

Vaalitarkkailija Johan Bäckman ja Venäjän keskusvaalilautakunnan jäsen Tatjana Voronova vaalilautakunnan puheenjohtajan Vladimir Churovin työhuoneen ovella. 

Senaatista kiiruhdettiin keskusvaalilautakuntaan, missä Vladimir Churov otti kansainväliset vaalitarkkailijat vastaan. Churov sanoi, että Venäjällä vaalien lisäksi myös politiikka on erittäin kiinnostavaa. Keskusvaalilautakunta ei kuitenkaan harjoita politiikkaa, vaan järjestää vaalit. "Jos joku valtio halutaan hajottaa, on ensin hajotettava sen demokraattinen järjestelmä", Churov sanoi, viitaten Venäjää vastaan meneillään olevaan yrityksiin järjestää Ukrainan oranssivallankumouksen tyyppinen värivallankumous. 

Churov antoi tärkeimmät tilastotiedot: Venäjän presidentinvaaleissa 2012 vaalihuoneissa työskentelee yhteensä 1,3 miljoonaa ihmistä, joista 300 000 paikallista venäläistä tarkkailijaa ja 200 000 ehdokkaiden edustajaa. Vaalihuoneita on Churovin mukaan 96 000 kappaletta, joista 400 (neljäsataa) ulkomailla 140 (sadassa neljässäkymmenessä) maailman maassa. Aikaisemmin ulkomailla ei ole koskaan ollut näin paljon vaalihuoneita, mikä kertoo Venäjän vaaleja koskevan mielenkiinnon kasvusta. Venäjän presidentinvaaleissa 2012 on viisi ehdokasta. Kaikki valitusprosessit on käyty oikeusistuimissa läpi. Neljä ehdokasta on puolueen asettamia, yksi ehdokas on kerännyt kahden miljoonan kannattajan allekirjoitukset. Vaaleissa on 110 miljoonaa äänioikeutettua, joista kaksi (2) miljoonaa on rekisteröity ulkomaille. (Duuman vaaleissa viime joulukuussa ulkomailla annettiin vain 300 000 ääntä, vaikka äänioikeutettuja on ulkomailla 2 miljoonaa.) Vaalien järjestämisestä ei ole tehty valituksia, mutta vaalikampanjoinnista niitä on tehty paljon, Churov sanoi. 

Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa Venäjän presidentinvaaleissa 2012 käytetään suoraa vaalihuoneiden videovalvontaa nettikameroilla. Nettikamerat on asennettu yli 90 000 vaalihuoneeseen eli melkein kaikkiin. Yhteensä vaalihuoneisiin on asennettu yli 300 000 elektronista laitetta (vähintään 2 nettikameraa per vaalihuone + muut tarvittavat välineet). Nettikameroiden käyttöharjoitus oli meneillään samaan aikaan kun Churov puhui meille. 

Churovin mukaan ääntenlaskenta alkaa 4.3.2012 kello 21 ja aamuun mennessä 90 % äänistä on laskettu. Elektronisen KOIB-äänestyslaitteen (joka skannaa äänestyskaavakkeen) äänet voidaan laskea tunnissa. Churovin mukaan Brasiliassa vaalit järjestetään aina elektronisesti, jolloin tulos on selvillä tunnin sisällä. Latinalaisen Amerikan maissa äänestyslaitteiden käyttö on kehittynyt pitkälle, Churov sanoi. "Latinalaisessa Amerikassa äänet on syytä saada selville tunnissa, koska kahden tunnin sisällä meneillään voi olla sotilasvallankaappaus", Churov vitsaili. 

Suomen kansainvälinen vaalitarkkailija Venäjän presidentinvaaleissa 2012 Jon Hellevig tutustumassa Venäjän keskusvaalilautakunnan vaalihuoneen malliin, joka on sisustettu oikean vaalihuoneen kaltaiseksi. 

Nettikameroiden lisäksi tärkein joulukuun duumanvaalien jälkeinen uudistus on täysin läpinäkyvien vaaliuurnien käyttö. Keskusvaalilautakunnan alakertaan on rakennettu vaalihuoneen malli, jossa on kaikki ne elementit, jotka oikeassa vaalihuoneessa pitää olla, esim. ilmoitukset, julisteet, äänestyskopit, nettikamerat, vaaliuurnat jne. Kun tarkkailijat jalkautuvat Venäjän alueille ja vaalihuoneisiin, todellista tilannetta voi sitten helposti verrata meille esiteltyyn vaalihuoneen malliin. 

Churov lohkaisi vielä toisenkin vitsin: 

"Hillary Clintonin makuuhuone marraskuussa 2012. 
Puhelin soi, ääni sanoo Hillarylle: Obama voitti. 
Hillary vastaa: Taas Churov väärensi vaalit!"

Vladimir Churov ja Tatjana Voronova puhuivat kansainvälisille vaalitarkkailijoille keskusvaalilautakunnassa illalla. 

Suomen vaalitarkkailija Jon Hellevig selosti Churoville Yhdysvaltain vaalijärjestelmän erikoisuuksia. Riippumattomat ehdokkaat joutuvat keräämään kannatuskortteja eri osavaltioissa eri tavoin ja eri aikoina, mitä voidaan häiritä. Churovin mukaan seuraavissa Venäjän presidentinvaaleissa 300 000 kannattajakorttia (siis noin kuusi kertaa vähemmän kuin nyt) riittää ehdokkuuteen.

Tatjana Voronova emännöi meitä käytännössä koko päivän ja näytti siltä, että hän hoitaa suurimman osan keskusvaalilautakunnan operatiivisesta johtamisesta. Tiedustelinkin Tatjanalta, milloin keskusvaalilautakunnan jäsenet aikovat levätä. Hän sanoi, että vaalien aikaan ei voi nukkua ollenkaan. 



Thursday, March 1, 2012

Johan Bäckman tarkkailemassa Venäjän presidentinvaaleja, osa 1

Olen jo toistamiseen virallisena kansainvälisenä vaalitarkkailijana Venäjän vaaleissa. Joulukuussa seurasin duuman vaaleja, nyt ovat vuorossa presidentinvaalit. Ja mitkä vaalit! Näistä kohisee koko maailma.

Venäjä äänestää uudesta presidentistä sunnuntaina 4.3.2012. Äänioikeutettuja on noin 110 miljoonaa, joten kyseessä ovat eräät maailman suurimmista suorista kansanvaaleista. Siksi on mielenkiintoista olla paikalla. Ennakkosuosikki on tietysti entinen presidentti ja istuva pääministeri Vladimir Putin, mutta vaaleissa on muitakin ehdokkaita, joilla on todellista kannatusta.

Tarkoitukseni on näissä raporteissa kertoa, mitä olen näkenyt ja kokenut vaalitarkkailun aikana. Nyt paikalla on muitakin vaalitarkkailijoita Suomesta, esimerkiksi tunnettu suomalainen juristi Jon Hellevig.

Helsinki-Vantaan lentokentällä tartuin kioskissa tuoreeseen Kauppalehti Optioon, jossa on minunkin haastatteluni liittyen Venäjän presidentinvaaleihin. Samassa yhteydessä Venäjän tilannetta ja presidentinvaaleja arvioi myös Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sekä liuta muitakin Venäjän asiantuntijoita. Yleisarvio tilanteesta on myönteinen.

Sanoin Optiolle, että ennakkosuosikki Putinin saaman mandaatin vahvuus vaikuttaa hyvin voimakkaasti Venäjän asemaan maailmassa. Jos kannatus osoittautuu suureksi, Putinin on helpompi rakentaa megaprojektiaan eli Euraasian liittoa, uutta Neuvostoliiton ja sen naapurimaiden alueen supervaltaa, joka perustuu aluksi talousintegraatioon, sitten myös poliittiseen ja sotilaalliseen liittoutumiseen.

Todennäköisesti Euraasian liitosta tulee Neuvostoliittoakin suurempi supervalta. Tämä tiedetään rapakon takana ja siellä Putin-viha on siksi yltänyt historialliseen ennätykseen. Se on ymmärrettävää, koska Putin ja hänen kannatuksensa venäläisten keskuudessa voi tosiasiassa johtaa sotilasliitto Naton hajoamiseen, Euroopan Unionin heikkenemiseen ja kutistumiseen ja Yhdysvaltojen ennenkuulumattomaan nöyryyttämiseen.

Lentokoneessa lukemassani tuoreessa Time-lehdessä Putinin kannatusta ja mandaattia yritetään vähätellä kaikin mahdollisin keinoin. Tarkoitus on luoda kuva johtajasta, jolla ei ole kannatusta. Tämä onkin amerikkalaisvetoisen "vaalitarkkailun" päätavoite: julistaa vaalit väärennetyiksi jo etukäteen ja väittää Putinin kannatusta mitättömäksi. Käyttöön on myös otettu Kiovasta ja Minskistä tutut amerikkalaisen "värivallankumouksen" keinot: kansainvälinen kannatus amerikkalaisrahoitteisen "opposition" väliaikaishallitukselle neuvotellaan jo ennen vaaleja, ja vaali-iltana järjestetään pääkaupungissa suuri mellakka muka väärennetyn vaalituloksen takia, vaaditaan vaalien uusimista ja huudetaan länsimaita apuun. Tämä toimi Kiovassa 2004, mutta epäonnistui Minskissä 2010. Moskovassa 2012 se ei tule onnistumaan, mikä aiheuttaa rapakon takana suunnatonta ärtymystä.

Tosiasiassa Venäjän turvallisuutta uhkaava kumouksellinen liikehdintä on todennäköisimmin vain kasvattanut Putinin kannatusta merkittävästi.

Tänä aamuna Moskovassa matkalla lentokentältä keskustaan näin suuria katumainoksia, joissa kerrottiin presidentinvaaleista ja kehotettiin ihmisiä äänestämään.Varsinaisia vaalimainoksia en pannut merkille. Tarkkailutyö ei ole vielä alkanut, joten varsinaisia havaintoja en ole voinut tehdä.

Julkaisin netissä eilen Venäjän presidentinvaaleja koskevan kirjoitukseni "Historian alku", jossa vertasin tämän päivän tilannetta amerikkalaisen politologin Francis Fukuyaman parikymmentä vuotta sitten julistamaan "historian loppuun" eli amerikkalaistyylisen liberaalin demokratian maailmanvalloitukseen. Lue kirjoitukseni tästä: http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=2777 . Käsitykseni mukaan Putinin kannatuksen vahvuus merkitsee pahaa takaiskua amerikkalaisten maailmanvalloitushankkeille ja värivallankumouksille, ei vähiten Syyriassa, missä Venäjä on taitavalla diplomatialla pystynyt estämään Yhdysvaltain sotilaallisen hyökkäyksen.

Venäjän amerikkalaisrahoitteiseen "oppositioon" (ns. järjestäytymätön oppositio) kuuluva häirikkö Aleksi Navalnyi uhkasi tänään Yhdysvaltain televisiossa Venäjälle levottomuuksia ja epäjärjestystä seuraavan kahden vuoden ajaksi, mikäli Putin valitaan presidentiksi. Navalnyi myös ilmoitti, että "oppositio" ei tule hyväksymään Putinin valintaa ja vaatii uusia duuman vaaleja vuoden kuluessa ja uusia presidentinvaaleja kahden vuoden kuluessa.

Venäjän vapaamielisyys tällaisten röyhkeiden, ulkomailta masinoitujen ja rahoitettujen uhkauksien edessä on hämmästyttävää. Venäjällä on todellakin sananvapautta ja poliittista toimintavapautta myös tällaiselle täysin epädemokraattiselle kumoukselliselle toiminnalle.

Mainittakoon sekin, että Venäjä sallii ja suorastaan vaatii laajapohjaista kansainvälistä ja kansallista vaalitarkkailua. Esim. Yhdysvaltain vaaleissa kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei ole nähty ja siellä riippumattomien kandidaattien on Venäjää paljon vaikeampi asettua ehdolle.

Venäjällä on tosiasiassa monta oppositiota, tärkeimpänä kommunistit (KPRF), jotka saivatkin merkittävää kannatusta viime joulukuun duuman vaaleissa. Kommunistit kuuluvat parlamentaariseen oppositioon, jossa vaikuttaa myös liberaalidemokraattinen puolue LDPR ja sen karismaattinen johtaja Vladimir Zhirinovski. Hän ja kommunistien Zjuganov mittauttavat nyt kannatuksensa presidentinvaaleissa. Venäjällä on myös laajaa nationalis-patrioottista liikehdintää, joka sekin on ollut marginaalissa pitkään. Siihen verrattuna nykyiset johtajat presidentti Medvedev ja Putin ovat suorastaan länsimielisiä Venäjän modenisaation ja talouskasvun kannattajia.

Sen sijaan Navalnyin, Kasjanovin, Kasparovin, Nemtsovin yms. "oppositio", joka tunnetaan Venäjällä neutraalilla journalistisella termillä "järjestäytymätön oppositio", on todellisuudessa amerikkalaisrahoitteinen valeoppositio, jolla ei ole juurikaan Venäjällä kannatusta. Se on luotu lähinnä tarkoituksena lietsoa Venäjälle epävakautta ja sekasortoa esittämällä valeoppositio länsimedioisa ainoana oikeana "demokraattisena oppositiona".

Valeoppositio järjestää myös laittomia mielenosoituksia, joiden hajottaminen viranomaisten toimesta esitellään länsimediassa poliittisena sortona oppositiota vastaan. Juuri tähän "värivallankumouksen" lietsominen perustuu.

Varsinainen tarkkailutyö pääsee huomenna käyntiin, kun kansainvälisessä lehdistökeskuksessa pidetään avajaiset ja tutustumme keskusvaalilautakuntaan ja käymme myös Venäjän liittoneuvostossa (senaatti) eli parlamentin ylähuoneessa.

Huomenna siis kerron varsinaisia tarkkailutietoja, mm. tilastotietoja vaaleista ja vaalitarkkailusta sekä itse vaalien kulusta.

Lisätietoja saa minulta soittamalla 040 503 5474

Wednesday, February 29, 2012

THE BEGINNING OF HISTORY

by Dr. Johan BÄCKMAN

After the collapse of the Soviet Union, the American political scientist Francis Fukuyama published his famous thesis about the end of history. According to Fukuyama, western liberal democracy was the final destiny of the human kind, which all countries should follow.

Unfortunately today we know that Fukuyama’s prophecy turned into a nightmare. The collapse of Soviet Union and Yugoslavia resulted in economic crisis, organized crime, terrorism and civil war. Luckily the Boris Yeltsin regime did not result in collapse of Russia, but in Vladimir Putin’s rise to power in 2000. This forced the enemies of Russia to change their tactics.

The Rose revolution in Georgia in 2003, the Orange revolution in Ukraine in 2004, the Tulip revolution in Kyrgyzstan in 2005, and a similar attempted coup in Belarus in 2010, showed that democratic elections in former Soviet Union area countries had become a specific target for hostile intelligence and information operations targeted against Russia.

In 2005 Vladimir Putin described the collapse of the Soviet Union as the greatest geopolitical catastrophe of the 20th century. The Russian society became mobilized against hostile takeover and manipulation by foreign information warfare and intelligence operations.

Recently, the Arab Spring revolts, especially aggression against Libya and unheard-of aggressive information warfare against Syria, made many experts finally assured of the true nature of so-called color revolutions: they were American-led aggressive intelligence and information warfare operations to overthrow governments and leaders that are not obedient to United States. As a result, the concept of democracy itself was abused, discredited and inflated in the whole world.

After Libya, many Russians thought the next stage would be Russia, the Balkanization of the country in Yugoslavian way. Meanwhile, most Western Russia experts had been trained into anti-Russian propagandists and provocateurs, members of a new profession, in which difference between a journalist, scholar or intelligence officer was non-existent. Many NGOs in Russia and abroad had been taken over by liberals, well-trained into anti-Russian intelligence operations.

The Russian 2011 parliamentary elections faced unprecedented arrogant manipulation and falsification of election observation results, even before the elections, by well-trained American agents financed openly by U.S. foundations and obtaining instructions from U.S. embassies. They did not even try to hide the fact that their main goal was to overthrow Putin. The Russian media revealed well-financed and well-organized attempts to falsify election observation in Russia to change the global public opinion against Russia and Putin, creating suspiciousness and discontent with artificial allegations of election fraud.

But the anti-Russian hate speech turned up to be absurd. The more the American agents organized their rallies in Moscow streets, the more the real popularity of Putin grew, and the more the international public was surprised of the arrogance of the American foreign policy. A kind of a climax was the disgraceful performance of U.S. ambassador Susan Rice in the UN Security Council after Russia had vetoed the U.S. attempt to invade Syria.

The ground-breaking public talk given by Vladimir Putin to Russian masses and to the world in a Moscow stadium, on Fatherland’s Defenders’ Day of February 23th 2012, can be defined as the final end for the attempts to conquer the planet with American-financed color revolutions. Putin said that Russia is in a war, but that the Russian people will win the war, because winning is in the genes of the Russian winner-people. We are defenders of fatherland, he said, and added, that we won’t allow anybody to interfere into our internal affairs and impose their will on us because we have our own will. Putin also asked the people of Russia, consisting of various peoples and nationalities, to be united and unite around Russia. His final words were: The war against Russia is going on, but the victory will be ours.

What was striking was that Putin admitted that Russia was in a war. Obviously, the liberal democracy attempt to dismantle Russia as Soviet Union and Yugoslavia and several Arab states were dismantled, is clearly a war against a nation. However the attempts to organize anti-Putin rallies in Russia and to blame Putin in the international press have now practically only resulted in the strong growth in his popularity. In February 2012, the relatively small and indefinite anti-Putin pickets were faced with up to 200,000 people demonstrating their will to vote for Putin, despite the freezing up to -22 F Moscow winter.

Already in autumn 2011, Putin and his fellow leaders signed a roadmap for establishing Eurasian Union and its Commission, a new superpower consisting of several countries from the former Soviet Union and their neighbors. Eurasian Union will be first based on economic integration but obviously it will be a political and military union. Putin has declared the creation process of Eurasian Union to be completed in 2012 and the Union will be in function in 2015.

Some experts have already said that re-election of Putin and his strong mandate from the Russian people, including his forthcoming victory in the war against Russia, as he said, will probably lead not only in dismantle of NATO, but also in unprecedented humiliation for the United States, not to mention breakdown of European Union. Who is Mr. Putin? is obviously an outdated question. The re-election of Vladimir Putin and the creation of Eurasian Union are the beginning of history, and the final end to export American liberal democracy values by arrogant manipulation, color revolution or humanitarian intervention.

Recently the Russian first television channel showed a report from the early February Moscow demonstration for Putin. An ordinary middle-aged Russian, who presented himself as a simple chauffeur, said he brought his family to support Putin. The Titov family will vote for Putin, the man said to the cameras, with his wife and children, in a -22 F freeze. It is the Russian middlebrow Titov and his millions of countrymen who will decide the destiny of the planet. They are the beginning of history.



Johan Bäckman
Adjunct Professor in Sociology of Law, University of Helsinki

Historian alku

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen amerikkalainen politologi Francis Fukuyama julkisti kuuluisan teesinsä historian lopusta. Fukuyaman mukaan länsimainen liberaali demokratia oli ihmiskunnan lopullinen kohtalo, mitä kaikkien maiden tulee seurata. 

Valitettavasti tänään tiedämme, että Fukuyaman profetia osoittautui painajaisuneksi. Neuvostoliiton ja Jugoslavian romahdus johti talouskriisiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismiin ja sisällissotaan. Mutta Boris Jeltsinin hallinto ei vienyt Venäjää hajoamiseen, vaan Vladimir Putinin valtaannousuun. Tämä pakotti Venäjän viholliset muuttamaan taktiikkaansa.

Georgian ruusuvallankumous 2003, Ukrainan oranssivallankumous 2004, Kirgisian tulppaanivallankumous 2005, ja vastaava vallankaappausyritys Valko-Venäjällä 2010 todistivat, että entisen Neuvostoliiton alueella demokraattisista vaaleista oli tullut vihamielisten tiedustelu- ja informaatio-operaatioiden erityinen kohde.

Vuonna 2005 Vladimir Putin luonnehti Neuvostoliiton hajoamista vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. Samalla Venäjän yhteiskunta järjestäytyi ulkomaiden informaatiosota- ja tiedusteluoperaatioiden vihamielistä manipulointia vastaan.  

Äskettäinen arabikevät, erityisesti hyökkäys Libyaan ja ennenkuulumaton informaatiosota Syyriaa vastaan, saivat monet asiantuntijat vakuuttuneiksi värivallankumouksien todellisesta luonteesta: ne ovat amerikkalaisjohtoisia aggressiivisia tiedustelu- ja informaatiosota-operaatioita, joiden tavoitteena on syöstä vallasta hallitukset ja johtajat, jotka eivät ole Yhdysvalloille kuuliaisia. Tämän seurauksena demokratian käsite itsessään kärsi inflaation koko maailmassa.

Libyan jälkeen monet venäläiset uskoivat, että seuraava askel olisi Venäjän balkanisoiminen Jugoslavian tapaan. Useimmat länsimaiset Venäjä-asiantuntijat on koulutettu venäläisvastaisiksi propagandisteiksi ja provokaattoreiksi, jäseniksi uuteen ammattikuntaan, jossa ero toimittajan, tutkijan ja vakoojan välillä on veteen piirretty viiva. Monet kansalaisjärjestöt Venäjällä ja ulkomailla joutuivat Venäjä-vastaisiin operaatioihin hyvin valmennettujen liberaalien haltuun.

Venäjän parlamenttivaalit joulukuussa 2011 joutuivat ennenkuulumattoman ylimielisen manipulaation kohteeksi jo paljon ennen vaalihuoneiden avautumista. Hyvin koulutetut amerikkalaiset asiamiehet, jotka saivat ohjeensa Yhdysvaltain lähetystöstä ja rahoitusta täysin avoimesti amerikkalaisilta säätiöiltä, väärensivät vaalitarkkailun tuloksia. He eivät mitenkään peitelleet sitä tosiasiaa, että päämääränä oli Putinin syrjäyttäminen. Venäjän media paljasti hyvin rahoitetun ja järjestetyn yrityksen väärentää vaalitarkkailun tuloksia maailmanlaajuisen mielipiteen muuttamiseksi Venäjää ja Putinia vastaan sekä epäluulon ja tyytymättömyyden lietsomiseksi keinotekoisilla syytöksillä vaalivilpistä.

Pian Venäjä-vastainen vihapuhe muuttui naurettavaksi. Mitä enemmän Amerikan asiamiehet riehuivat Moskovan kaduilla, sitä enemmän Putinin todellinen kannatus kasvoi, ja sitä enemmän kansainvälinen yleisö hämmästeli Yhdysvaltain ulkopolitiikan ylimielisyyttä. Eräänlainen huipentuma oli Yhdysvaltain YK-lähettilään Susan Ricen ala-arvoinen esiintyminen turvallisuusneuvostossa Venäjän estettyä Yhdysvaltain yrityksen hyökätä Syyriaan.

Putinin puhe Venäjän massoille ja koko maailmalle Moskovan stadionilla Isänmaan puolustajien päivänä 23. helmikuuta 2012 oli viimeinen niitti yrityksille valloittaa planeetta amerikkalaisrahoitteisilla värivallankumouksilla. Putinin mukaan Venäjä on sodassa, mutta venäläiset voittavat sodan, koska voittaminen on heillä geeneissä ja he ovat voittajakansaa. Me olemme isänmaan puolustajia, hän sanoi ja lisäsi: Emme anna kenenkään puuttua sisäisiin asioihimme ja pakottaa meitä heidän tahtoonsa, koska meillä on oma tahto. Putin myös pyysi Venäjän kansaa, joka koostuu erilaisista ihmisistä ja kansallisuuksista, liittymään yhteen ja liittoutumaan Venäjän ympärille. Putin sanoi lopuksi: Sota Venäjää vastaan jatkuu, mutta voitto on meidän.

On merkillepantavaa, että Putin tunnusti Venäjän olevan sodassa. Ilman muuta liberaalien yritykset hajottaa Venäjä kuten Neuvostoliitto, Jugoslavia ja monet arabimaat hajotettiin on selvää sotaa kansakuntaa vastaan.  Mutta yritykset järjestää Putin-vastaisia mielenosoituksia ja mustamaalata Putinia kansainvälisessä mediassa ovat käytännössä johtaneet vain hänen kannatuksensa voimakkaaseen kasvuun. Helmikuun 2012 mielenosoituksissa epämääräiset ja suhteellisen pienet Putin-vastaiset mielenosoitukset saivat vastaansa jopa 200,000 Putinia tukevaa kansalaista lähes 30 asteen pakkasesta huolimatta.

Syksyllä 2011 Putin ja hänen valtiomieskumppaninsa allekirjoittivat tiekartan Euraasialiton ja Euraasian komission perustamiseksi. Euraasialiitto on uusi supervalta, joka yhdistää entisen Neuvostoliiton alueen maita ja niiden naapureita. Euraasialiitto perustuu aluksi talousintegraatioon, mutta tietysti siitä tulee myös poliittinen ja sotilaallinen liitto. Putin on ilmoittanut Euraasialiiton muodostamisen alkavan vuonna 2012 ja liiton toiminnan alkavan vuonna 2015.

Jotkut asiantuntijat ovat jo todenneet, että Putinin uudelleenvalinta ja hänen vahva mandaattinsa Venäjän kansalta, mukaan luettuna tuleva voitto Venäjä-vastaisessa sodassa, kuten Putin sanoi, johtavat todennäköisesti ei ainoastaan sotilasliitto Naton hajoamiseen, vaan myös Yhdysvaltojen ennenkuulumattomaan nöyryyttämiseen, Euroopan Unionin hajoamisesta puhumattakaan. Who is Mr. Putin on ilman muuta vanhentunut kysymys. Vladimir Putinin uudelleenvalinta ja Euraasialiiton luominen ovat historian alku ja lopullinen päätös yrityksille maahantuoda amerikkalaisia liberaalidemokraattisia arvoja ylimielisellä manipulaatiolla, värivallankumouksella ja humanitaarisella interventiolla.

Äskettäin Venäjän television ykköskanava näytti reportaasin Putinia tukevasta suurmielenosoituksesta Moskovasta. Tavallinen keski-ikäinen venäläismies, joka esitteli itsensä tavalliseksi autonkuljettajaksi, kertoi tuoneensa koko perheensä tukemaan Putinia. Titovin perhe äänestää Putinia, mies julisti kameralla vaimonsa ja lastensa kanssa, lähes 30 asteen pakkasesta huolimatta. Venäläinen kansamies Titov ja hänen miljoonat maanmiehensä päättävät planeetan tulevaisuuden. He ovat historian alku.

JOHAN BÄCKMAN

Kirjoittaja on oikeussosiologian dosentti Helsingin yliopistossa.

Thursday, February 23, 2012

Timo Soinin suuri missio

Tänään torstaina kello 9 Kotkan perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtuutettu Freddy van Wontergehm vastaa oikeudessa syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Wontergehm on Facebookissa ilmoittanut pitävänsä muslimityttöjen murhaamista positiivisena asiana. Aikaisemmin Wontergehm on mm. kiistänyt holokaustin eli juutalaisten kansanmurhan. Timo Soini ei kuitenkaan ole millään tavalla puuttunut Freddy van Wontergehmin lausumiin ja syytteeseen. Päin vastoin, Freddy saa jatkaa Kotkan perussuomalaisten johdossa. Ilmeisesti Kotkan persut ovat Freddyn kanssa samaa mieltä siitä, että muslimityttöjen murhaaminen on kannatettava asia, kannattavathan ne Freddyäkin, jonka luottamus riittää myös Kotkan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Herääkin kysymys, miten luotettavasti Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee esimerkiksi muslimityttöjen asioita, kun sen jäsen on julkisessa kirjoituksessaan ilmoittanut pitävänsä muslimityttöjen murhaamista positiivisena asiana.

http://antifasistit.blogspot.com/2012/02/timo-soinin-suuri-missio.html

Sunday, February 12, 2012

YLE jäi valheesta kiinni, julkaisi kokonaan väärennetyn sitaatin. Atte Jääskeläinen kuitenkin kieltäytyy oikaisusta

Oikaisupyyntö Yleisradiolle

Ylen uutiset on täysin valheellisesti väittänyt, että olisin 4.2.2012 Moskovan suuressa mielenosoituksessa puhunut sanatarkasti seuraavaa: 

"Tervehdys Venäjän kansa. Te mahtava kansa. Teillä on mahtava maa. Älkää salliko kenenkään manipuloida teitä. Sillä maailman kohtalo riippuu Venäjästä…Tuen Putinin ideaa Euraasian liitosta, sillä pidän itseäni kansallisuudelta venäläisenä. Uskon, että Putin pystyy toteuttamaan Venäjän euraasialaisen konseptin mukaisen kehityksen."

YLEn mukaan tämä olisi peräti "sanatarkka lainaus" siitä, mitä olen mielenosoituksessa puhunut. Tosiassa koko sitaatti on tuulesta temmattu. Mitään tällaista lainausta ei löydy mistään paitsi YLEn ko. valheellisesta uutisesta. 

Tosiasiassa sanatarkka lainaus puheestani 4.2.2012 Moskovan suuressa mielenosoituksessa on videotallenteen mukaan (minuutin 32 kohdalla linkissä http://www.youtube.com/watch?v=IBAaWyNFkCo&feature=player_embedded#!) seuraava:

"Terve Venäjän kansa! Haluan sanoa teille seuraavaa. Te ole todella onnellinen kansa, koska teillä on oikeus äänestää vaaleissa ja planeettamme kohtalo on tiedän käsissänne. Joten olen erittäin onnellinen että saan puhua mielenosoituksessanne. Valitettavasti tänään käydään sotaa Venäjää vastaan. Se on informaatiosotaa. Se on oranssia sotaa. Ja me olemme sitä vastaan. Niinpä toivotan teille onnea!"

Kuten näkyy, mielenosoituksessa sanottu ei miltään osin vastaa sitä mitä YLE on valheellisesti väittänyt siellä sanotun. En ole sanallakaan maininnut olevani Venäjän kansalainen enkä ole maininnut Putinia. 

YLEn esiittämä sitaatti on täysin tuulesta temmattu. Asiasta on ilmoitettu YLElle jo perjantaina, mutta siitä huolimatta YLE ei ole korjannut valheellisia väitteitään miltään osin.  YLE on tahallaan halunnut tukeutua asiassa väärää tietoa levittäviin lähteisiin eli toimittaja Jarmo Mäkelän juttuun, johon väitteet on sepitetty.  Kyse on erittäin huonosta journalismista. 

Lisäksi netissä on seuraava valheellinen uutinen:

"Dosentti Johan Bäckman kiertää ahkerasti luentomatkoilla Venäjällä kertomassa mm. suomalaisesta lastensuojelupolitiikasta."

Tämäkin väite on puuta heinää. Olen käynyt Venäjällä yhden (1) kerran luennoimassa suomalaisesta lastensuojelusta, silloinkin YLEn rahoituksella ja pyynnöstä dokumenttifilmiä varten! Väite että kiertäisin siellä ahkerasti luennoimassa on täyttä valhetta. 

Uutisoinnistanne ilmenee, että YLE julkaisee mitä tahansa täysin perättömiä väitteitä vastoin parempaa tietoa. YLEn materiaaleista ilmenee, että YLE yleensä keksii päättömät väitteet itse. Mitenkään muuten tätä on mahdotonta selittää. 

Väärät väitteet ovat olleet netissä jo pitkään ja aiheuttaneet minulle paljon harmia. Se lienee YLEn tarkoituskin. 

YLE on viime aikoina ollut suurissa ongelmissa valheellisten väitteiden levittämisen takia. Useat YLEn toimittajat ovat viime vuosina saaneet kunnianloukkaustuomioita täysin perättömistä uutisista. Tämä ongelma on siis YLEssa yleinen: esitetään täysin päättömiä väitteitä, jotka eivät perustu muuhun kuin toimittajan poikkeukselliseen mielikuvitukseen. 

Nyt on aika parantaa tapanne ja oikaista väärät väitteet. Vaikka se ottaa kunnian päälle, niin onhan sentään olemassa ajatus suomalaisen toimittajan moraalista. 

Pyydän että YLE oikaisee virheelliset tiedot Internetissä ja radiossa riittävän näkyvästi. Pyydän että lakimieheni saa tutustua oikaisumateriaaliin ennen sen julkistamista. 

Oikaisujen lisäksi lienee kohtuullista esittää myös anteeksipyyntö valheellisten tietojen levittämisestä. 

Seuraavalla kerralla pyydän, että olette minuun yhteydessä, ennen kuin julkaisette minua koskevia lausuntositaatteja. 

Ystävällisin terveisin

Johan Bäckman