Mikä on Suomen suurin turvallisuusuhka? Se on Alexander Stubb.
Tyhjästä Suomen ulkoministeriksi noussut dilentantti puolustaa Yhdysvaltain kansallisia intressejä aina ja kaikkialla, yötä päivää. Kaikki mitä Stubb päästää suustaan, on Yhdysvaltain edun mukaista. Hän ei tee tässä asiassa koskaan virheitä.
Stubbilla ei ole mitään käsitystä Suomesta tai suomalaisuudesta, vaikka hän puhuukin suomea. Stubb on ulkomailla kasvatettu ja koulutettu, päätyönsä hän on tehnyt etenkin Brysselissä. Voin vain arvailla, kenen intressejä hän on oppinut siellä ajamaan.
Suomi merkitsee hänelle lähinnä brändiä. Muistan 1980-luvun yläasteelta snobit, jotka pukivat päälleen Lacosteen t-paidan ja luulivat olevansa jotakin. Hyödyllinen idiootti on osuva termi kuvaamaan Stubbia. Siinä hän lyö kenet tahansa 1970-luvun ns. stalinistin mennen tullen.
Wikileaksin mukaan Stubbin avustaja Jori Arponen lupasi amerikkalaisille diplomaateille Suomen liityvän Natoon, kun kokoomus voittaa vaalit. Tämä kertoo, ettei Stubbin ja kokoomuksen röyhkeydellä ole mitään rajoja.
Tästä voi samalla päätellä, että Yhdysvallat on varmaankin myös luvannut Jori Arposelle ja kokoomukselle jotakin siltä varalta, että kokoomus toteuttaa aikeensa. Mitä, sen tietävät vain Arponen, Stubb ja kokoomus.
Kokoomusta on joka tapauksessa jo syytä pelätä, sillä se on antanut amerikkalaisille suuria lupauksia Suomen kansan pään menoksi.
Venäjällä Stubbia ei arvosteta, hänelle lähinnä nauretaan. Amerikkalaisten sätkynukkena Stubb on tietysti vaarallinen, mutta ei kuitenkaan mikään suuri tekijä Venäjän muiden paljon vaarallisempien vihollisten joukossa.
Venäjän sotilasdoktriinin mukaan Venäjä pitää Naton laajenemista rajoilleen sotilaallisena uhkana, johon myös reagoidaan. Stubbin avustajien sekoilu luetaan siis naapurissa sotilaalliseksi uhkaukseksi.
Suomen estoton tarjoaminen Natolle vastoin kansan enemmistön tahtoa on edesvastuutonta ja asettaa maamme todelliseen sotilaalliseen vaaraan.
Suomessa on kolmen tai neljän "suuren" lisäksi yksi piilopuolue, nimittäin Nato-puolue. Se ylittää puoluerajat, sen kannattajat tunnetaan mistään piittaamattomasta häikäilemättömyydestä. Tähän joukkoon kuuluu pitkä rivi päätoimittajia, Helsingin Sanomien toimituskunta kokonaisuudessaan, Martti Ahtisaari ja Stubb sekä joukko epäonnistuneita B-luokan poliitikkoja kuten Lasse Lehtinen.
Suomea ei siis saada Natoon mitään demokraattista tietä. Ehkä meillä tehdään kuten Virossa: Natoon vain mennään. Tähän tarvitaan oma suomalainen "oranssi vallankumous" eli vallan anastaminen laittomasti, medioiden ja ulkomaisen painostuksen avulla.
Kun suomalaisista päätoimittajista suurin osa on avoimesti Natoa kannattavia demokratian vihollisia, on selvää, että Suomen vieminen Natoon ei ole mikään suuri ongelma.
JOHAN BÄCKMAN
Johan Bäckman on Helsingin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas 2011.
