Kuuluisa venäläinen äiti Rimma Salonen aikoo nostaa suomalaisessa tuomioistuimessa syytteet Anton-pojan sieppauksesta, vapaudenriistosta, salakuljetuksesta ja virkarikoksista Simo Pietiläistä, Paavo Salosta ja pääkonsuli Olli Perheentupaa vastaan. Miehet saavat siis valmistautua rikosoikeudenkäyntiin.
Paavo Salonen saa syytteet vapaudenriistosta, lapsikaappauksesta ja valtionrajarikoksesta, Simo Pietiläinen virkarikoksesta ja avunannosta valtionrajarikokseen ja Olli Perheentupa virkarikoksesta.
Rimma Salonen aikoo saattaa rikokset suomalaisen tuomioistuimen tutkittaviksi ensi tilassa. Haastehakemus perustuu asianomistajan oikeuteen nostaa itse syytteet sekä perustuslain antamaan oikeuteen nostaa syyte virkarikoksesta.
Venäjän valtiosyyttäjä nosti Paavo Salosta ja Simo Pietiläistä vastaan syytteet Anton Salosen sieppaamisesta ja salakuljetuksesta suomalaisen diplomaattiauton takakontissa jo joulukuussa 2009 ja pyysi Suomen oikeusministeriä siirtämään asian suomalaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tänäisessä päätöksessään Suomen valtakunnansyyttäjänvirasto katsoi Simo Pietiläisen ja Paavo Salosen syyllistyneen rikoksiin, mutta jätti syytteet nostamatta. Päätöksen taustalla on kokoomusministerien kova painostus, sillä ulkoministeri Stubb ja puolustusministeri Häkämies olivat ylistäneet Anton-pojan sieppausta ja salakuljetusta hyvin tehdyksi jo rikostutkinnan alkuvaiheessa.
Valtakunnansyyttäjän päätös rakentuu sen varaan, että Anton Salosen Venäjän kansalaisuus olisi peruttu venäläisessä tuomioistuimessa, minkä vuoksi lapsen olisi saanut hakea pois. Tosiasiassa Venäjällä tuomioistuimella ei ole mitään valtuuksia päättää Venäjän kansalaisuudesta. Valtakunnansyyttäjänviraston tulkinta osoittaa siis tietämättömyyttä ja myös suurta ammattitaidottomuutta.
Suomen valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Antonin sieppaukseen olisi peräti ollut poliisiviranomaisten lupa ja ohjeet, vaikka asiasta ei ole mitään muuta todisteita kuin sieppaajien omat lausumat. Kalske väittikin päätöksessään, että peräti kuusi (6) todistajana kuultua venäläistä poliisiviranomaista olisi yksissä tuumin valehdellut sanoessaan, että he eivät missään tapauksessa ole voineet antaa lupaa lapsen sieppaamiselle.
Huvittava yksityiskohta on valtakunnansyyttäjänviraston väite siitä, että entinen konsuli Simo Pietiläinen olisi joutunut kärsimään, sillä hän menetti työnsä Pietarin konsulaatissa. Tosiasiassa Pietiläiselle annettiin parempi pesti Helsingissä ja sen jälkeen kansainvälisiä huipputehtäviä Afganistanissa ja Kosovossa.
Itse asiassa valtakunnansyyttäjän tämänpäiväinen päätös on Rimma Saloselle suuri voitto, sillä Simo Pietiläinen ja Paavo Salonen on kuitenkin todettu rikoksiin syyllisiksi. On siis heidänkin etunsa, että asia tutkitaan oikeudessa.
Rimma Salosen mukaan Anton Salosen sieppaamiselle ja salakuljetukselle oli saatu myös Suomen hallituksen hyväksyntä, sillä ulkoministeri Stubb antoi 14.5.2009 antamassaan haastattelussa rikoksille täyden poliittisen tuen, syyttäen Rimma Salosta rikolliseksi, ja pääministeri Vanhanen kieltäytyi saman päivän tv-haastattelussa kahdesti vastaamasta Ylen toimittajan Jari Korkin kysymykseen siitä, tiesikö valtiojohto Anton sieppausjärjestelyistä etukäteen.
Tosiasiassa Rimma Salonen oli matkustanut huollossaan olevan venäläisen pojan kanssa Venäjälle maaliskuussa 2008, minkä jälkeen hän vastaanotti poliisilta ja ex-mieheltään uhkaukset vankeustuomiosta ja lapsen menettämisestä, eikä hän uskaltanut palata takaisin. Tampereen käräjäoikeus vei häneltä Antonin huoltajuuden äitiä kuulematta ja hänelle mitään ilmoittamatta heti huhtikuussa 2008, vaikka hänen osoitteensa ja yhteystietonsa olivat asianomaisten tiedossa.
Ilmeisesti kysymys on vain siitä, että kokoomus tarvitsi itselleen köyhän venäläisen naisen pilkanteon kohteeksi. Siitä onkin nyt tullut olennainen osa kansainvälistä Suomi-brändiä juuri Stubbin ansiosta.
Stubb sanoi heti tapahtuman jälkeen, että Antonin sieppauksessa ja salakuljetuksessa toimittiin inhimillisesti oikein. Sama inhimillisyysperuste esiintyy nyt kaksi vuotta myöhemmin valtakunnansyyttäjänviraston päätöksessä. Myös puolustusministeri Jyri Häkämies painosti oikeusviranomaisia ilmoittamalla vielä syksyllä 2009, että Anton-pojan sieppauksessa ja salakuljetuksessa toimittiin oikein.
Rimma Salosen mukaan äidiltään laittomasti siepattua lasta ei olisi saanut piilottaa konsulaattiin kuukaudeksi. Asiaa olisi pitänyt käsitellä esimerkiksi panttivankitilanteena. Pietarin pääkonsuli Olli Perheentupa on vastuussa laittomasta menettelystä ja joutuu oikeuteen.
Väitteet siitä, että asiaan etsittiin ratkaisua venäläisiltä viranomaisilta, ovat Rimma Salosen mukaan puuta heinää, eikä niistä ole mitään näyttöä. Tosiasiassa diplomaatit yrittivät ratkaista erilaisten rikosten aiheuttamaa tilannetta vain kehittelemällä uusia rikoksia.
Joka tapauksessa jo nyt on selvää, että Anton Salonen jää historiaan jäävuorena, johon suomalainen "oikeusvaltio" törmäsi. Kunnia Suomi-brändin upottamisesta kuuluu Alexander Stubbille.
Rimma Salonen luottaa täydellisesti siihen, että rikossyytteet tutkitaan suomalaisessa tuomioistuimessa puolueettomasti ja että riippumattomat tuomarit ottavat päätöksessään huomioon kaikki tietoonsa tulleet seikat.
Paavo Salonen, Simo Pietiläinen ja Olli Perheentupa saavat siis silittää pukunsa ja valita solmion rikosoikeudenkäyntiä varten.
Niin ja tähän loppuun vielä venäläinen sananlasku: Hyvin nauraa se, joka nauraa viimeiseksi.
Paavo Salonen saa syytteet vapaudenriistosta, lapsikaappauksesta ja valtionrajarikoksesta, Simo Pietiläinen virkarikoksesta ja avunannosta valtionrajarikokseen ja Olli Perheentupa virkarikoksesta.
Rimma Salonen aikoo saattaa rikokset suomalaisen tuomioistuimen tutkittaviksi ensi tilassa. Haastehakemus perustuu asianomistajan oikeuteen nostaa itse syytteet sekä perustuslain antamaan oikeuteen nostaa syyte virkarikoksesta.
Venäjän valtiosyyttäjä nosti Paavo Salosta ja Simo Pietiläistä vastaan syytteet Anton Salosen sieppaamisesta ja salakuljetuksesta suomalaisen diplomaattiauton takakontissa jo joulukuussa 2009 ja pyysi Suomen oikeusministeriä siirtämään asian suomalaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tänäisessä päätöksessään Suomen valtakunnansyyttäjänvirasto katsoi Simo Pietiläisen ja Paavo Salosen syyllistyneen rikoksiin, mutta jätti syytteet nostamatta. Päätöksen taustalla on kokoomusministerien kova painostus, sillä ulkoministeri Stubb ja puolustusministeri Häkämies olivat ylistäneet Anton-pojan sieppausta ja salakuljetusta hyvin tehdyksi jo rikostutkinnan alkuvaiheessa.
Valtakunnansyyttäjän päätös rakentuu sen varaan, että Anton Salosen Venäjän kansalaisuus olisi peruttu venäläisessä tuomioistuimessa, minkä vuoksi lapsen olisi saanut hakea pois. Tosiasiassa Venäjällä tuomioistuimella ei ole mitään valtuuksia päättää Venäjän kansalaisuudesta. Valtakunnansyyttäjänviraston tulkinta osoittaa siis tietämättömyyttä ja myös suurta ammattitaidottomuutta.
Suomen valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Antonin sieppaukseen olisi peräti ollut poliisiviranomaisten lupa ja ohjeet, vaikka asiasta ei ole mitään muuta todisteita kuin sieppaajien omat lausumat. Kalske väittikin päätöksessään, että peräti kuusi (6) todistajana kuultua venäläistä poliisiviranomaista olisi yksissä tuumin valehdellut sanoessaan, että he eivät missään tapauksessa ole voineet antaa lupaa lapsen sieppaamiselle.
Huvittava yksityiskohta on valtakunnansyyttäjänviraston väite siitä, että entinen konsuli Simo Pietiläinen olisi joutunut kärsimään, sillä hän menetti työnsä Pietarin konsulaatissa. Tosiasiassa Pietiläiselle annettiin parempi pesti Helsingissä ja sen jälkeen kansainvälisiä huipputehtäviä Afganistanissa ja Kosovossa.
Itse asiassa valtakunnansyyttäjän tämänpäiväinen päätös on Rimma Saloselle suuri voitto, sillä Simo Pietiläinen ja Paavo Salonen on kuitenkin todettu rikoksiin syyllisiksi. On siis heidänkin etunsa, että asia tutkitaan oikeudessa.
Rimma Salosen mukaan Anton Salosen sieppaamiselle ja salakuljetukselle oli saatu myös Suomen hallituksen hyväksyntä, sillä ulkoministeri Stubb antoi 14.5.2009 antamassaan haastattelussa rikoksille täyden poliittisen tuen, syyttäen Rimma Salosta rikolliseksi, ja pääministeri Vanhanen kieltäytyi saman päivän tv-haastattelussa kahdesti vastaamasta Ylen toimittajan Jari Korkin kysymykseen siitä, tiesikö valtiojohto Anton sieppausjärjestelyistä etukäteen.
Tosiasiassa Rimma Salonen oli matkustanut huollossaan olevan venäläisen pojan kanssa Venäjälle maaliskuussa 2008, minkä jälkeen hän vastaanotti poliisilta ja ex-mieheltään uhkaukset vankeustuomiosta ja lapsen menettämisestä, eikä hän uskaltanut palata takaisin. Tampereen käräjäoikeus vei häneltä Antonin huoltajuuden äitiä kuulematta ja hänelle mitään ilmoittamatta heti huhtikuussa 2008, vaikka hänen osoitteensa ja yhteystietonsa olivat asianomaisten tiedossa.
Ilmeisesti kysymys on vain siitä, että kokoomus tarvitsi itselleen köyhän venäläisen naisen pilkanteon kohteeksi. Siitä onkin nyt tullut olennainen osa kansainvälistä Suomi-brändiä juuri Stubbin ansiosta.
Stubb sanoi heti tapahtuman jälkeen, että Antonin sieppauksessa ja salakuljetuksessa toimittiin inhimillisesti oikein. Sama inhimillisyysperuste esiintyy nyt kaksi vuotta myöhemmin valtakunnansyyttäjänviraston päätöksessä. Myös puolustusministeri Jyri Häkämies painosti oikeusviranomaisia ilmoittamalla vielä syksyllä 2009, että Anton-pojan sieppauksessa ja salakuljetuksessa toimittiin oikein.
Rimma Salosen mukaan äidiltään laittomasti siepattua lasta ei olisi saanut piilottaa konsulaattiin kuukaudeksi. Asiaa olisi pitänyt käsitellä esimerkiksi panttivankitilanteena. Pietarin pääkonsuli Olli Perheentupa on vastuussa laittomasta menettelystä ja joutuu oikeuteen.
Väitteet siitä, että asiaan etsittiin ratkaisua venäläisiltä viranomaisilta, ovat Rimma Salosen mukaan puuta heinää, eikä niistä ole mitään näyttöä. Tosiasiassa diplomaatit yrittivät ratkaista erilaisten rikosten aiheuttamaa tilannetta vain kehittelemällä uusia rikoksia.
Joka tapauksessa jo nyt on selvää, että Anton Salonen jää historiaan jäävuorena, johon suomalainen "oikeusvaltio" törmäsi. Kunnia Suomi-brändin upottamisesta kuuluu Alexander Stubbille.
Rimma Salonen luottaa täydellisesti siihen, että rikossyytteet tutkitaan suomalaisessa tuomioistuimessa puolueettomasti ja että riippumattomat tuomarit ottavat päätöksessään huomioon kaikki tietoonsa tulleet seikat.
Paavo Salonen, Simo Pietiläinen ja Olli Perheentupa saavat siis silittää pukunsa ja valita solmion rikosoikeudenkäyntiä varten.
Niin ja tähän loppuun vielä venäläinen sananlasku: Hyvin nauraa se, joka nauraa viimeiseksi.
