Taannehtiva rikosoikeus kuuluu oikeusvaltioon

Tuija Braxin asettama työryhmä (Jukka Lindstedt ja Stiina Löytömäki) pitää taannehtivaa lainkäyttöä sotasyyllisten tuomitsemisessa oikeusvaltioperiaatteen vastaisena. En ole vielä lukenut selvitystä, joten en tiedä, mitä kirjoittajat oikeusvaltioperiaatteilla tarkkaan ottaen tarkoittavat. Tosiasia on kuitenkin se, että rikoslainsäädännön taannehtiva soveltaminen on tärkeä osa oikeusvaltiota ja olennainen osa niitä periaatteita, joihin Suomi ja muut Euroopan valtiot ovat tälläkin hetkellä sitoutuneet. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan I momentissa kylläkin säädetään, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangastavaksi. Kuitenkin sama artiklan 2 momentti tarkentaa: "Tämä artikla ei estä pitämästä henkilöä syyllisenä rikokseen tai tuomitsemasta rangaistukseen sellaisen teon perusteella, joka sen tekohetkellä oli rikos sivistyneiden kansojen tunnustaman oikeuden perusperiaatteiden mukaan." Tällä perusteella EU-valtioissa Virossa ja Latviassa järjestetään jatkuvasti taannehtivia rikosoikeudenkäyntejä esimerkiksi ns. kyydittäjiä vastaan. Taannehtiva oikeudenkäyttö on siis katsottu tietyissä tilanteissa ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömäksi. Katson siis, että Braxin työryhmän selvityksessä on tältä osin vakava virhe.