Venäjän ulkoministeriö vastasi Lontoolle kahdella Dostojevski-sitaatilla Rikoksesta ja rangaistuksesta; lue sitaatit suomeksi

Salisburyn väitetystä myrkytyksestä, väitetystä myrkystä tai uhreista ei ole mitään todisteita. On vain brittien ja länsimedian toistamia ristiriitaisia huhuja ja valheita. Brittimedia tai brittiviranomaiset eivät ole pystyneet esittämään yhtäkään todistetta mistään. Jos joku tässä asiassa on ”haili laikli”, niin se, että koko Novichok-houre on brittien keksimää valhetta, pahuuden teatteria, jota länsimainen valtamedia kritiikittä toistaa.  

Päin vastoin, on todellakin ”haili laikli”, että koko myrkytystä ei ole edes tapahtunut, ei ole mitään uhreja, eikä mitään myrkkyäkään. Ainoa tosiasia tässä jutussa on se, että Skripal-niminen tyyppi on todellakin olemassa, ja on olemassa myös Salisbury, joka brittiläisen yläluokan hienostuneella aksentilla lausutaan ”sööuulsbri”. Skripalin tai hänen väitetyn tyttärensä olinpaikoista tai väitetystä myrkytyksestä ei ole mitään todisteita. 

Tämä tapaus on todistanut ainoastaan sen, että Venäjä-vastaisen sodan aivot ovat Lontoossa.  

Suomalaisen ja muun valtamedian rappiosta kertoo se, että yksikään suomalainen toimittaja ei ole uskaltanut kyseenalaistaa brittien härskejä valheita, vaikka on aika selvää, että suomalaisistakaan toimittajista tuskin kukaan niihin todella uskoo. Sääliksi käy valtamedian maksettuja trolleja, jotka valehtelevat ammatikseen. Eikö heitä hävetä? 

Kansanedustajista sentään Tuomioja, Mustajärvi ja Packalén ovat esittäneet selvän protestinsa brittien ilmeisiin valheisiin. Kiinnostavin on Packalén, joka kokeneena rikostutkijana osasi hyvin blogissaan kiistää brittien version. 

Tilanne on sama kuin Irakin sodan kynnyksellä, kun brittien kehittämää valhetta Saddamin olemattomista joukkotuhoaseista käytettiin sodan valheellisena oikeutuksena. Koko maailma tietää sen valheeksi, kuten tietävät myös valheeksi brittien nykyiset sekavat houreet. Mutta maailma tietää myös, minkälaiset kostokampanjan kohteiksi joutuivat Irakin joukkotuhoase-valheen paljastaneet amerikkalaiset. Myös Syyriassa angloamerikkalainen blokki on jo pitkään yrittänyt epätoivoisesti lavastaa myrkkyiskua ja käyttää sitä oikeutuksena hyökkäykselle. Venäjä on onnistunut torjumaan tämän sotauhon.  

Brittien pahuuden teatteri on kehitetty sodan oikeuttamiseksi, mikä on vaarallista. Brittien pahuus on nyt niin syvää, että ne ovat nyt valmiit mihin tahansa rikoksiin missä tahansa, saadakseen mustamaalattua Venäjää. 

Suomessa Salelle oli selvästi hirveän vaikeaa se yhden diplomaatin karkottaminen. Salea käy ihan sääliksi. Lohtua asiassa tuo se, että en ole vielä havainnut kenekään suomalaisen todella uskovan brittien valheisiin, eikä niihin näytä uskovan edes Sale. Valtamedian toimittajat ovat erikseen, koska he valehtelevat ammatikseen, mutta eivät hekään oikeasti usko. Hillotolppa-Timpan sanomisilla ei ole mitään merkitystä, koska hänen valepuolueellaan ei ole mitään kannatusta, eikä ole edes mitään puoluetta. Ehkä Timppa saa kohta jonkun suojatyöpaikan Lontoosta? 

Venäjän ulkoministeriön lehdistöpäällikkö Maria Zaharova on ottanut kantaa brittien ulkoministerin Boris Johsonin eiliseen yritykseen siteerata kirjailija Fjodor Dostojevskiä ja hänen monelle suomalaisellekin tuttua romaaniaan Rikos ja rangaistus. Zaharova vastasi Johnsonille kahdella sitaatilla Rikoksesta ja rangaistuksesta, joissa Dostojevski kirjoittaa todisteiden merkityksestä. Tuskin on sattumaa, ettei suomalainen valemedia kirjoita tästä sanaakaan, vaikka Dostojevski ja Rikos ja rangaistus ovat monelle suomalaiselle tuttuja ja rakkaita. Ohessa Venäjän ulkoministeriön vastauksena Lontoolle esittämät kaksi sitaattia Dostojevskin Rikoksesta ja rangaistuksesta (osa VI luku II, kappale 14, sekä osa IV luku V kappale 27), joissa rikostutkija Porfiri Petrovich pohtii epäilyjen ja todisteiden merkitystä (alleviivaukset lisätty):

”Kaikki nämä huhut ynnä muut seikat synnyttävät päässäni ajatuksia. .. Mitä tulee vanhuksen selityksiin asiasta, ovat ne pelkkää lorua. .. Ajatusten on pakko kääntyä tiettyyn suuntaan. Sadasta kaniinista ei milloinkaan tule hevosta, eikä sadasta epäilystä todistetta, sanoo englantilainen sananlasku. Tuo on kuitenkin pelkkää järkeilyä ja tässä on vapauduttava omista mielikuvista, sillä tutkintatuomari on vain ihminen hänkin. .. Minä sanon teille että te olette sangen kärsimätön ja sairas. .. Se on syntynyt unettomina öinä, jalon vihan vaikutuksesta. .. Todisteet ne lopultakin yksin tulevat kysymykseen.”

"Te ehkä sanotte: mutta todisteita! No otaksukaamme, että todisteita on olemassa, mutta todisteilla, kuoma kulta, on yleensä kaksi puolta, ja minä olen tutkintotuomari, siis vain heikko ihminen, niin sanoakseni; sen täytyy itseni tunnustaa. Mieluiten tahtoisin tehdä tutkimukseni matemaattisella selvyydellä, niin selväksi kuin kaksi kertaa kaksi on neljä, tahtoisin mieluiten esittää todisteen, joka sisältä täydellisen ja kiistämättömän matemaattisen totuuden." 

Maria Zaharovan lehdistötilaisuus Dostojevski-sitaatteineen: http://www.mid.ru/ru/foreign_policy/news/-/asset_publisher/cKNonkJE02Bw/content/id/3145417#9

Suomalainen "rauhanpuolustaja" Kirsti Era haukkui suomalaisia Krimin-kävijöitä "sioiksi"

Rauhanpuolustajat-niminen järjestö natisee liitoksissaan, koska sen johtoporras tukee sekä Donbassiin perustettuja kansantasavaltoja että Krimin palauttamista Venäjään. Äskettäin Krimillä vieraili suomalaisen turistidelegaation mukana Rauhanpuolustajien johtokunnan jäsen Marjaliisa Siira, joka omin silmin kävi todistamassa, että Krimillä ei ole mitään "miehitystä". Rauhanpuolustajien sekavan julkilausuman mukaan siellä olisi "miehitys", mikä tarkoitaa, että Rauhanpuolustajat eivät edes käsitä termin "miehitys" merkitystä. Ilmeisesti rauhanpuolustajissa ei tiedetä, että 97 % Krimin asukkaista äänesti Venäjään paluun puolesta. Tämä tarkoittaa, että Suomen Rauhanpuolustajat vihaa demokratiaa. Tästä on todisteena myös se, että Rauhanpuolustajien nettihäirikkö ja vihapuhuja Kirsti Era kehtasi FB:ssä solvata suomalaisia Krimin-kävijöitä "sioiksi". Rauhanpuolustajien Siira vieraili Krimillä useamman päivän, osallistui turistidelegaation matkaohjelmaan ja maksoi matkansa tietysti itse, kuten muutkin turistit. Kun suomalaisturistien asuttama sanatorio sattumalta muuttui presidentinvaalien äänestyspäivänä vaalihuoneeksi, pääsi myös Siira seuraamaan äänestystapahtumaa. Tämän jälkeen rauhanpuolustajat tuskin voi väittää, että Krimillä olisi "miehitys". Paljonko näitä väitettyjä miehitysjoukkoja ja poikkeustilaa Siira on mukamas nähnyt? Krimillä on täysin rauhallista, ihmiset ovat iloisia päästyään takaisin Äiti-Venäjän turvalliseen syliin, mitä myös Siira oli todistamassa. Ilmeisesti Rauhanpuolustajissa ei edes tiedetä, mitä "miehitys" tarkoittaa. Aikaisemmin myös toinen Rauhanpuolustajien johtohahmo Stig Lång vieraili Donetskin ja Luganskin kansantasavalloissa suomalaisen turistiryhmän mukana. On hyvä, että rauhanpuolustajissa on ihmisiä, jotka haluavat käydä paikan päällä todistamassa, mitä maailmalla tapahtuu. On hienoa, että näiden aktivistien toimesta Rauhanpuolustajat on omalta osaltaan tunnustanut sekä Donbassin uudet kansantasavallat että Krimin palauttamisen Venäjään ynnä Krimillä järjestetyn presidentinvaalien äänestyksen, jossa Putin sai odotetusta 92 % kannatuksen.

Yhteenvetoa Venäjän vaaleista

Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden lehdistötilaisuus Krimillä 18.3.2018.

Terveisiä Krimiltä, olin täällä Venäjän presidentinvaalien keskusvaalilautakunnan akkreditoimana kansainvälisenä vaalitarkkailijana. Olen aikaisemminkin tarkkaillut Venäjän ja muita vaaleja, mm. kuusi vuotta sitten edellisiä Venäjän presidentinvaaleja. Muutama sana yhteenvedoksi. Krim osallistui Venäjän presidentinvaaleihin nyt ensi kertaa. Äänioikeutettuja oli noin 1,5 miljoonaa ja Putin sai täällä noin 92 % kannatuksen viimeisten tietojen mukaan. Olin täällä myös neljä vuotta sitten tarkkailemassa Krimin kansanäänestystä, mikä oli tietysti merkittävä historiallinen tapahtuma. Se vapautti demokratiaa koko maailmassa ja sai monet eurooppalaisetkin kansat tuntemaan vapautta ja vaatimaan omia kansanäänestyksiään.

Venäjällä on poikkeuksellisen avoin äänestysprosessi, nytkin näitä presidentinvaaleja oli akkreditoitu tarkkailemaan noin 300 ulkomaalaista vaalitarkkailijaa, joista 43 Krimillä. Nämä ulkomaalaiset ovat erilaisia omien alojensa kokeneita tuntijoita ja vaalitarkkailijoita, kuten entisiä tai nykyisiä kansanedustajia, politiikan tutkijoita, järjestöihmisiä ja muita asiantuntijoita ympäri maailmaa. He edustavat monenlaisia instituutioita ja järjestöjä. Moskovaan oli akkreditoitu kaksi suomalaista vaalitarkkailijaa, Kanerva ja Kivelä. Myös kolmas suomalainen kansanedustaja oli tulossa, mutta perui viime hetkellä. Suomesta oli siis yhteensä neljä akkreditoitua vaalitarkkailijaa. Kaiken kaikkiaan kansainväliset vaalitarkkailijat ovat mielenkiintoista porukkaa, jotka tietävät paljon omasta maastaan ja sen Venäjä-suhteesta sekä kansainvälisestä tilanteesta. Tänään keskustelin mm. Saksan, Malesian, USA:n, Afganistanin ja Venezuelan vaalitarkkailijoiden kanssa, eilen vaihdoin muutaman sanan Ruotsin ja Norjan tarkkailjoiden kanssa. Muuten, seurassamme ollut saksalainen kansanedustaja Ulrich Oehme oli ensimmäinen Venäjän Krimillä käynyt Bundestagin jäsen. Ulkomaisten vaalitarkkailijoiden lisäksi Venäjällä oli tuhansittain paikallisia venäläisiä vaalitarkkailijoita, jotka edustavat erilaisia järjestöjä ja instituutioita, mm. ehdokkailla oli omia päivystäviä tarkkailijoitaan kaikissa vaalihuoneissa.

Seurassani ensimmäinen Bundestagin jäsen Krimillä, Ulrich Oehme. Oikealla Manuel Ochsenreiter, tunnettu Donbassin, Krimin ja Syyrian kävijä. 

Näissä vaaleissa onnistunutta oli kaikkien ehdokkaiden näkyvyys: jopa ääriliberaali Sobchak sai miltei rajattomasti media-aikaa pääkanavilla ja saavuttikin kohtuullisen mukavan äänisaaliin tullen neljänneksi. Sama koski muitakin ehdokkaita, jotka kampanjoivat aktiivisesti jalkautumalla eri tahoille tv-kameroiden seuraamina. Oikeistososialidemokratiaa edustava kommunistipuolueen Grudinin sai muhkean äänisaaliin ja tuli toiseksi. Muutkin ehdokkaat olivat hyviä, kuten antineuvostolaista ortodoksista konservatismia edustava räväkkä Zhirinovski, joka on edelleen erittäin tärkeä purkautumiskanava venäläisten kansallis-patrioottisille tunteille ja geopoliittisille pohdinnoille. Muista ehdokkaista Titov edusti tyylikkäästi menestyviä yrittäjiä ja Suraikin äärivasemmistolaisia Stalin-mielisiä. Jokaiselle siis jotakin.

Itse saavuin Krimille kuitenkin jo paljon aikaisemmin, seuranani suomalainen turistidelegaatio, jonka tavoitteena oli kehittää Suomen ja Krimin suhteita. Mukana olivat suomalais-venäläisen RUFI-ystävyysseuran Daria Skippari-Smirnov, Rauhanpuolustajien Marjaliisa Siira ja perussuomalaisten Eero Hult. Useissa seminaareissa ja lehdistötilaisuuksissa kehitettiin suomalaisten viisumivapautta Krimille, Suomi-keskuksen perustamista ja suoraa lentoa Helsingistä Simferopoliin. Mukana keskusteluissa olivat myös Krimin suomalais-ugrilaisten kansojen, kuten virolaisten, mordvalaisten, komien ja marien yhteisöjen edustajat, löytyipä Jaltalta myös ainakin yksi suomalainenkin. Yhdeksi ongelmaksi havaittiin suomalaisten heikot tiedot Krimin tilanteesta, mikä tietenkin liittyy Suomen median jatkuvasti levittämiin valheisiin ja myös Suomen ulkoministeriön levittämään disinformaatioon. On muistettava, ettei "ulkoministeri" Soinilla ole mitään mandaattia lausua Suomen ulkopolitiikasta johtuen hänen "puolueensa" alle 1.4 prosentin kannatuksesta. Suomalaisessa turistidelegaatiossa ei ollut Venäjän keskusvaalilautakunnan akkreditoimia kansainvälisiä vaalitarkkailijoita, mutta kun suomalaisten asuttamaan Jaltan sanatorioon sattumalta avattiin sunnuntaina vaalihuone, pääsivät suomalaisetkin seuraamaan äänestysprosessia läheltä.

Krimillä äänestys sujui kaiken kaikkiaan rauhallisesti ja hyvän ilmapiirin vaallitessa. Krimin vapaa demokratia, neljän vuoden takainen kansanäänestys ja tämänpäiväinen presidentinvaali, antavat paljon toivoa kaikille maailman ihmisille. Varsinaisista rikkomuksista mainittakoon ulkomailla venäläisiin kohdistunut häirintä, kuten Ukrainan täysin häikäilemätön päätös estää Venäjän kansalaisia äänestämästä diplomaattiedustustoissaan. Myös Suomessa Putin-vastaiset omituiset mielenosoittajat häiritsivät äänestämään tulleita Venäjän kansalaisia Helsingissä. Venäjällä lauantaina ja sunnuntaina kaikki vaalikampanjointi on kielletty, mutta sääntöä kierretään kampanjoimalla ulkomailla äänestyspaikoilla tai peräti estämällä venäläisiä äänestämästä. Myös Helsingin yliopisto levitti sähköpostilistoillaan vaalien alla materiaalia, jonka tarkoituksena on painostaa äänestäjiä. Ongelma on vakava, koska Helsingin yliopiston palveluksessa on ja siellä opiskelee paljon Venäjän kansalaisia. Sama ongelma oli Helsingin yliopiston osalta havaittavissa myös viime vaaleissa. Kaiken kaikkiaan Venäjään kohdistuneet provokaatiot ja länsimedian, erityisesti suomalaisen median likainen propaganda ja valheet olivat näiden vaalien alla ja aikana täysin ennenkuulumattomia. Täysin häikäilemätön oli myös "sopivasti" vaalien alla tapahtunut kahden venäläisen väitetty myrkyttäminen, jota käytettiin massiiviseen kansainväliseen mustamaalauskampanjaan ilman ensimmäistäkään todistetta.

Huvittavaa kyllä, länsimaat ovat vuosia vaatineet Venäjällä demokratiaa, mutta kun Venäjällä sitten äänestetään vapaissa vaaleissa, länsimaat puhkuvatkin demokratia-vihaa, häiriköivät ja uhkailevat Venäjää, levittävät häikäilemättömiä valheita medioissaan ja määräävät Venäjälle sanktioita. Syntyy käsitys, että länsi vihaa demokratiaa. Länsimaiden kannan todistaa valheelliseksi se, etteivät länsimaat tai länsimediat mitenkään edes kiistä Putinin korkeaa suosiota tai krimiläisten valtaenemmistön halua liittyä Venäjään. Kysymys on siis vain demokratia-vihasta. Lännessä pelätään, että sielläkin kansalaiset alkavat vaatia oikeuksiaan ja kansanäänestyksiä, miten on käynytkin. Näiden vaalien aikana hassuin oli kahdeksan EU-ulkoministerin julkilausuma, jossa kiistettiin Krimin vaalien laillisuus. Tähän demokratian vastaiseen provokaatioon löytyi siis vain kahdeksan vapaaehtoista ulkoministeriä. Edes hillotolppa-Soini ei ollut mukana tässä joukossa, johtuen juuri varmaankin hillotolpasta.

Suomessa erityisesti Iltalehti, Ilta-Sanomat ja HS julkaisivat näidenkin vaalien alla tapansa mukaan paljon suoranaisia valheita, mutta viime vaalien kaltaiset provokaatiot, joissa Sanoma-konsernin toimittajat häiriköivät netissä ja äänestyspaikoilla, eivät sentään toistuneet. Olisiko syynä se, että Sanoma-konserni on sitten viime vaalien heitetty ulos Venäjältä ja joutunut kaikenlaisten ikävien skandaalien ryvettämäksi. Viime vaaleissa nähtiin myös tökeröitä provokaatioita, joissa vaalit leimattiin jo etukäteen vilpillisiksi erilaisten tekaistujen nettivideoiden avulla. Tätä taktiikkaa yritettiin jossakin määrin nytkin, mutta ilman mitään uskottavuutta.

Todellinen rimanalitus oli YLE-toimittaja Matti Rönkä, joka kehtasi parjata paljon ääniä saanutta ja aidosti suosittua Zhirinovskia pelleksi. Myös monet muut suomalaiset toimittajat levittivät täysin häikäilemättömiä vaaleihin liittyvä valheitaan erityisesti Twitterissä, mikä antaa aiheen olettaa, että nimenomaan valehtelu on elinehto työsuhteen pysyvyydelle. Hyvä esimerkki on YLE:n Antti Kuronen, joka twiitissään väitti, että suurin osa venäläisestä oppositiosta "elää ulkomailla" ja vaalit pitäisi siksi "diskvalifioida". Tosiasiassa vasemmisto-, oikeisto- ja liberaalioppositiolla on merkittävää kannatusta nimenomaan Venäjän sisällä ja se näkyy duumassakin selvästi. Tällaisen valheellisen väitteen voisi jättää omaan arvoonsa, ellei sitä olisi esittänyt 500 miljoonan euron budjetista nauttivan Yleisradion toimittaja. Tuskin sattumalta Kuronen ei ole saanut akkreditointia Donbassin kansantasavaltoihin, eikä varmaan saa jatkossakaan. Yksi selvä valhe oli myös väite siitä, että ehdokkaiden vaalikampanjointi olisi ollut jotenkin vaisua. Tämä ei pidä paikkaansa, koska eri ehdokkaat kampanjoivat poikkeuksellisen aktiivisesti erilaisissa tilaisuuksissa ja tämä oli hyvin esillä federaation kanavilla. Huvittavia ovat myös ulkoministerinä esiintyvän Soinin erilaiset Ukraina-kannanotot, vaikka hänen "puolueensa" alle 1.4 % kannatuksella ei ole minkäänlaista mandaattia.

Tosiasiassa Krimilläkin on huomattu, että Suomi on käytännössä tunnustanut Krimin Venäjään palauttamisen, kuten se on myös de facto tunnustanut Donbassin uudet kansantasavallat, mistä suomalaisten aktiivinen osallistuminen Krimin ja Donbassin kansantasavaltojen toimintaan on osoituksena. Myös perussuomalaisilta ja rauhanpuolustajilta saatu tuki venäläiselle Krimille vahvistaa Suomen uutta linjaa. Summa summarum, lopputulemana on täysin selvää, että Venäjä kansan ääni on kuultu ja Putin on saanut vahvan mandaatin uudelle kaudelle. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa Sauli Niinistö, joka on onnistunut rakentamaan hyvät ja luottamukselliset suhteet Venäjän presidenttiin.

Krimin matkailu jatkuu. Seuraava suomalaisdelegaatio lähtee huhtikuussa Jaltan talousfoorumiin, myös uusia turistimatkoja on luvassa. Lisätietoa löytyy sivulta kriminmatkat.com.