Julkisen sanan neuvosto JSN on tänään antanut kaksi merkittävää päätöstä. Yhdessä Ylen uutisten todettiin levittäneen valheellista tietoa ja disiformaatiota Baltian venäläisten asemasta. Ylen radiouutisissa väitettiin, että Baltiassa asuu "yli 300 000 venäjänkielistä kansalaista", vaikka tosiasiassa heiltä puuttuu kansalaisuus. Yle ei suostunut oikaisemaan tai korjaamaan väärää tietoa radiouutisissa. Päin vastoin, YLE sekoitti asiaa julkaisemalla Suomen ulkoministeriön levittämää disinformaatiota. JSN antoi Ylelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Toisessa jutussa Helsingin Sanomat levitti disinformaatiota väittämällä, että Venäjän uuden medialain oli hyväksynyt "Venäjän duuman alahuone". Sellaista elintä ei kuitenkaan ole edes olemassa (Venäjän duumalla ei ole alahuonetta, HS tarkoituksellisesti vähätteli lakiuudistusta). HS samalla viittasi valheellisesti ja epäeettisesti "venäläiseen Vedomosti-lehteen", unohtaen kertoa, että kyseinen lehti ei tietenkään ole venäläinen vaan suomalainen Sanoma-konsernin oma lehti. Vastuulliset henkilöt, Ylen uutispäällikkö Atte Jääskeläinen tai HS:n päätoimittaja Kaius Niemi, eivät suostuneet oikaisemaan disinformaatiotaan. JSN antoi molemmille huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Tapaus on merkittävä, koska se osoittaa, että Suomen valtamediat levittävät disinformaatiota Venäjästä.
Kohtalon ironiaa on siinä, että samaan aikaan kuin JSN antoi päätöksensä tänään puolenpäivän aikoihin, sekä Atte Jääskeläinen että Kaius Niemi istuivat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavina ja syyttivät siellä kilpaa Venäjän medioita disinformaation levittämisestä. Tosiasiassa he itse ja heidän mediansa ovat disinformaation levittäjiä, kuten JSN totesi. Jääskeläisen ja Niemen huijaus on sitä luokkaa, että missä tahansa sivistysvaltiossa heidän pitäisi ehdottomasti erota tehtävistään, jotta valtamedioiden luottamus voidaan edes jotenkin säilyttää.
Ohessa laatimani kantelut sekä niitä koskevat päätökset:
Kantelu
29. syyskuuta 2014
Helsingin Sanomat on pääkirjoituksessaan 28.9.2014 väittänyt, että
"Venäjän duuman alahuone hyväksyi lain" median ulkomaalaisomistuksen
rajoittamisesta. Tosiasiassa Venäjän liittokokouksen alahuone hyväksyi
lain. Duumalla ei ole alahuonetta. HS on saanut tiedon virheestä, mutta
kieltäytyi oikaisemasta sitä (ks. HS:n vastaus). Virhe on olennainen,
koska puhumalla "duuman alahuoneesta" HS vähättelee Sanoma-konsernia
koskevaa päätöstä. Asiaa tuntemattomat voivat todella ajatella, että kyse
on vain duuman alahuoneesta.
HS ei mainitse ko. jutussa, että duuman tekemä päätös koskee mitä
suurimmassa määrin Sanoma-konsernia eli sitä itseään.
Samassa jutussa HS siteeraa laajalti Vedomosti-nimistä lehteä, jättämällä
mainitsematta, että se on saman konsernin lehti ja HS:n sisarjulkaisu.
Merkittävissä viittauksissa saman konsernin julkaisuihin pitäisi tämä asia
mainita.
Pyydän JSN:ää tutkimaan asian.
Langettava 5606/SL/14
Vastaaja: Helsingin Sanomat
Asia: Virheen korjaus
Ratkaistu: 21.1.2015
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli olennainen asiavirhe. Pääkirjoituksessa lainattiin myös saman konsernin lehden sisältöä mainitsematta konserniyhteyttä.
Kantelu 29.9.2014
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen 28.9.2014:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1411786838309
Kantelijan mukaan jutussa on virhe: lakia mediayhtiöiden omistuksen rajoittamisesta viidennekseen ei hyväksynyt Venäjän duuman alahuone, vaan Venäjän liittokokouksen alahuone eli duuma.
Kantelija huomauttaa myös, että Helsingin Sanomat ei mainitse, että duuman tekemä päätös koskee mitä suurimmassa määrin Sanoma-konsernia eli sitä itseään. Samassa jutussa HS siteeraa laajalti Vedomosti-nimistä lehteä mainitsematta, että se on saman konsernin lehti ja HS:n sisarjulkaisu. Merkittävissä viittauksissa saman konsernin julkaisuihin pitäisi tämä asia mainita.
Helsingin Sanomien vastaus 28.10.2014
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa kanteluun seuraavasti: Helsingin Sanomat ei pidä duuman alahuone -virhettä sellaisen olennaisena asiavirheenä, joka olisi vaikuttanut asian ymmärtämiseen tai jonka seurauksena lukijalle olisi jäänyt virheellinen kuva Venäjällä tapahtuneista lainsäädäntömuutoksista.
Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat ei pitänyt tarpeellisena mainita konserniyhteyttä lainaamansa Vedomosti-lehden kanssa. Päätoimittaja kirjoittaa ”se, että Helsingin Sanomat on käyttänyt Vedomostia juttunsa lähteenä, ei lehden käsityksen mukaan voi synnyttää edellytystä viitata erityisesti lehtien konsernikytkökseen. Helsingin Sanomien jutun viimeisessä kappaleessa mainittu Venäjän duuman hyväksymä laki koskee kaikkien Venäjällä toimivien ulkomaalaisten yhtiöiden mediaomistuksia, ei siis pelkkää Sanomaa. HS ei katso, että sen olisi tullut journalistin ohjeiden perusteella kertoa tässä yhteydessä erityisesti Sanoma-konsernin harjoittavan medialiiketoimintaa myös Venäjällä
Ratkaisu
JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa väitettiin virheellisesti, että lain mediayhtiöiden ulkomaisen omistuksen rajoittamisesta 25 prosenttiin hyväksyi Venäjän duuman alahuone. Duuma on Venäjän kaksikamarisen parlamentin alahuone. Samassa jutussa lainattiin venäläisen Vedomosti-lehden kirjoitusta.
Helsingin Sanomat on luonnehtinut duumaa lähes säännönmukaisesti oikein kirjoituksissaan. Neuvosto tulkitsee pääkirjoituksen virheen tahattomaksi lapsukseksi, mutta kyse on kuitenkin olennaisesta asiavirheestä. Lehden olisi pitänyt korjata väärä tieto duuman asemasta Venäjän parlamentissa, varsinkin kun virheen korjaamista oli pyydetty.
Samassa pääkirjoituksessa oli jätetty mainitsematta, että Vedomosti-lehti kuuluu samaan konserniin Helsingin Sanomien kanssa. Konserniyhteys olisi ollut hyvä tehdä selväksi Journalistin ohjeiden kohdan 6 mukaisesti.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Ulla Järvi, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Riitta Kalliokoski, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.
22.9.2014
KANTELU
Yle-uutisessa 13.8.2014 väitettiin, että "Virossa on 330 000 venäjää puhuvaa kansalaista". Tieto on väärä, koska suurimmalla osalla Virossa asuvasta venäjää puhuvasta ei ole minkään maan kansalaisuutta vaan he ovat ns. kansalaisuudettomia. Ylen kyseinen uutinen julkaistiin netissä ja lisäksi asiaa julistettiin radiouutisissa monta kertaa päivässä. Yleisölle syntyi väärä käsitys, että Viron 330 000 venäjänkielisestä ihmisestä kaikki ovat kansalaisia.
Tosiasiassa Virossa on ainakin 200 000 venäjänkielistä ihmistä, joilla ei ole minkään maan kanssalaisuutta eli he ovat ns. kansalaisuudettomia. He ovat ns. harmaapassilaisia, joilla ei ole mitään kansalaisoikeuksia. Uutisessa oli siis väärä tieto siitä, että kaikilla 330 000 venäjää puhuvalla olisi kansalaisuus.
Olennaista asiassa on se, että Yle on uutisessaan vähätellyt ja peitellyt merkittävää ihmisoikeusongelmaa sadoista tuhansista ihmisistä, joilla ei ole minkään maan kanalaisuutta eikä kansalaisoikeuksia (YK:n ihmisoikeusjulistus viittaa "kansalaisiin").
16.8.2014 lähetin Jääskeläiselle kirjeen, jossa pyysin väärän tiedon korjausta. 18.8.2014 Ravantti vastasi (ks. kirjeet alla) ja kertoi, että tekstiin oli muutettu sana "kansalaista" sanaksi "ihmistä". Tekstin loppuun oli lisätty selostus, jossa väitettiin, että Virossa on 90 000 Venäjän kansalaista sekä kansalaisia, joiden "kansalaisuus on määrittelemätön".
Ylen jutussa ei kuitenkaan kerrottu olennaista asiaa eli sitä, että suurin osa venäjänkielisistä elää vailla minkään maan kansalaisuutta eli kysymys on kansalaisuudettomista ja harmaapassilaisista. Päin vastoin, Ylen jutussa annettiin kuitenkin väärä käsitys siitä, että heillä kuitenkin olisi jokin kansalaisuus ("kansalaisuus määrittelemätön"). Määrittelemätönkin kansalaisuus on siis kansalaisuus.
Näin ollen Ylen jutussa edelleen annetaan väärä kuva siitä, että 330 000 venäjänkielisellä kuitenkin olisi joku kansalaisuus, eli että alkuperäinen uutinen 330 000 kansalaisesta olisi kuitenkin oikea. Ylen jutussa ei anneta oikeaa tietoa siitä, että noin 200 000 ihmiseltä puuttuu kansalaisuus kokonaan, he ovat ns. kansalaisuudettomia eli ns. harmaapassilaisia, jotka elävät Virossa ns. muukalaispassilla ilman minkään maan kansalaisuutta ja ilman kansalaisoikeuksia.
Ylen väärä tieto "300 000 kansalaisesta" oli netin ohella lähetetty radiouutisissa useaan otteeseen päivän mittaan. Asiaa ei kuitenkaan oltu mitenkään oikaistu radiouutisissa. Netissä oleva oikaisu ei ole riittävä.
Pyydän että asiassa JSN huomauttaa Yleä hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.
Langettava 5598/YLE/14
Vastaaja: Yleisradio
Asia: Virheen korjaus
Ratkaistu: 21.1.2015
Yleisradion nettijutussa ja radiouutisissa oli virhe, jonka se korjasi netissä kantelijan huomautettua asiasta. Yleisradio löi laimin korjauksen radiouutisissa.
Kantelu 22.9.2014
Kantelu kohdistuu Yle.fi:ssä 13.8.2014 julkaistuun juttuun ensimmäisen venäjänkielisen tv-kanavan perustamisesta Viroon.
http://yle.fi/uutiset/viroon_tulossa_venajankielinen_tv-kanava/7408714
Kantelija huomautti toimitukselle jutussa ja radiouutisissa olleesta virheestä venäjänkielisten kansalaisuuksista Virossa. Kantelijan mukaan termi ”kansalaisuus määrittelemätön” viittaisi siihen, että kyseessä olevilla henkilöillä olisi jonkin maan kansalaisuus, kun heillä tässä tapauksessa ei ole kansalaisuutta ollenkaan.
Yleisradion vastaus 13.10.2014
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa kanteluun seuraavasti: Yle uutisoi Viron kulttuuriministeriön suunnitelmasta perustaa ensimmäinen venäjänkielinen tv-kanava. Aiheesta tehty radiojuttu lähetettiin klo 15:n ja 17:n uutisissa. Lisäksi Yle Uutiset kertoi asiasta verkkosivuillaan.
Kantelijan yhteydenoton jälkeen verkkouutista tarkennettiin muista lähteistä tarkistetulla, kantelijan vaatimuksesta jonkin verran poikkeavalla tavalla. Yle korjasi verkkojutun muotoon ”Virossa on noin 330 000 ihmistä, joiden äidinkieli on venäjä”. Lisäksi verkkojutun loppuun kirjattiin korjaus, jossa todetaan Virossa asuvan 90 000 Venäjän kansalaista ja että osa venäjää puhuvista on henkilöitä, joiden kansalaisuus on määrittelemätön. Korjauksessa sanotaan myös, että kaikkiaan kansalaisuudeltaan määrittelemättömiä ihmisiä on Virossa 84 500.
Päätoimittajan mukaan muotoilu ”kansalaisuus on määrittelemätön” on sama, jota Suomen ulkoministeriö käyttää maatiedoissaan Viron väestöstä. Päätoimittajan mukaan Ulkoministeriö on luotettava lähde ja että ministeriön käyttämät käsitteet ovat kansainvälisen tavan mukaisia.
Päätoimittajan mukaan Yle ei korjannut radiouutisissa toistettua virheellistä tietoa, koska uutisen aiheena oli venäjänkielisen tv-kanavan perustaminen Viroon. Tässä yhteydessä alkuperäisen uutisen lauseen tarkoitus oli taustoittaa venäjänkielisen yleisön määrää Virossa. Uutisessa ei ollut kyse kansalaisuusproblematiikasta.
Tästä syystä virhe ei ollut päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan sellainen uutisen pääaiheen kannalta olennainen virhe, että se olisi edellyttänyt oikaisua tai uutta uutista radiolähetyksessä
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Yleisradion ensin Yle.fi:ssä julkaisemassa jutussa väitettiin, että Virossa on 300 000 venäjänkielistä kansalaista. Virhettä toistettiin jutun julkaisupäivänä kaksi kertaa radiouutisissa. Virhe korjattiin netissä, kun kantelija oli yhteydessä toimitukseen. Yleisradio ei korjannut virhettä radiouutisissa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että yle.fi korjasi jutussa olleen olennaisen asiavirheen viivytyksettä eli heti seuraavana päivänä saatuaan virheestä huomautuksen. Korjaus ei kuitenkaan täytä Journalistin ohjeiden JO 20 vaatimuksia. Korjaus on vaikeatajuinen, eikä siinä kerrota, milloin korjaus on tehty. Lisäksi Yleisradion olisi pitänyt korjata olennainen asiavirhe myös radiouutisissa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Järvi, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Riitta Kalliokoski, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.
