Kyseisessä HSGate-asiassa HS julkaisi laittomasti 16.12.2017 Suomen sotilastiedustelun salassa pidettäviä asiakirjoja, minkä seuraksena Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti esitutkinnan rikosnimikkeellä turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Mahdollisesti tutkitaan muitakin rikoksia. Mitään yksityiskohtaista sisältöä esitutkinnasta ei ole. Joka tapauksessa asian pihvi ei ole se, että jotain julkaistiin, vaan se, että Sanoma-konserniin kuuluva toimitus pitää hallussaan valtioille ja niiden välisille suhteille vaarallista salaista aineistoa, joka on hankittu rikollisesti. Asia tuli ilmi, kun Tasavallan Presidentti ilmoitti esitutkinnasta nettisivuillaan samana päivänä kuin HS:n juttu julkaistiin, eli 16.12.2017. HS:n oman kertoman mukaan jutun kirjoittanut toimittaja Laura Halminen yritti seuraavana päivänä, sunnuntaina 17.12.2017, hävittää tietokonettaan vasaralla, minkä seurauksena syttyi tulipalo, hälytettiin palokunta ja poliisi sekä tehtiin kotietsintä ja takavarikoitiin tallentamiseen soveltuvia esineitä. Lisäksi julkisuudessa on kerrottu, että Sanoma-konsernin hallituksen varapj ja suuromistaja Antti Herlin oli samaisena sunnuntaina 17.12.2017 "vähän ennen kello kuutta" (YLE:n mukaan, tarkemmin sanoen, kello 17.44) soittanut Tasavallan Presidentin kansliapäällikölle Teemu Tannerille ehdottaen tapaamista presidentin kanssa. Koska HS:n tietojen mukaan kotietsintä Laura Halmisen kodissa tapahtui samana päivänä kello 18.30-20.30, tarkoittaa tämä, että Herlin oli yrittänyt vaikuttaa presidenttiin juuri ennen kotietsintää, eli mitä ilmeisimmin hyvin lähellä ajankohtaa, kun Halminen yritti hävittää tallentamiseen soveltuvia laitteitaan ja niihin tallennettuja tietoja. (Kun varsinainen kotietsintä siis alkoi kello 18.30, on arvioitavissa, että tietokoneen vasarointi alkoi viimeistää klo 17.30, joten Herlinin soitto presidentille klo 17.44 liittynee poliisin paikalle tuloon). Tämän jälkeen Herlinin omistama HS kirjoitti, että vasaroidulla tietokoneella olleet tiedot eivät liittyisi mitenkään kyseiseen rikosasiaan. Miksi niitä sitten yritettiin hävittää? Kyseinen kotietsintä on nyt istunnon aiheena Helsingin käräjäoikeudessa 13.2.2017. Istunnon aattona Sanoman omistama Suomen tietotoimisto (STT) on jakanut uutisen, jonka useat Suomen tiedotusvälineet ovat julkaisseet. Uutisessa käsitellään huomista istuntoa, vähätellään ja halvennetaan Suomen lakia ja kyseistä rikoslain pykälää, jonka loukkaamisesta Helsingin Sanomien toimittajia epäillään, kuvaillaan pykälää vanhentuneeksi, epänormaalin ankaraksi, jopa ihmisoikeuksien vastaiseksi, myös pohjoismaisen oikeuskäytännön vastaiseksi, ja viitataan johonkin ennakkotapaukseen yms. Koska kyseisen rikosasian epäiltynä osapuolena on Helsingin Sanomat, ja rikosepäily kohdistuu HS:n toimittajiin, syntyy käsitys, että Sanoma-konserni haluaa omien medioidensa kautta lobata rikosasiaan liittyviä intressejä. Sanoma Media Finland Oyj on STT:n suurin yksittäinen omistaja 33,1 % prosentin osuudella. Journalistin ohjeet määräävät, että tällaiset sidonnaisuudet ja kytkökset pitäisi uutisoinnissa nostaa esiin. Sanoma-konsernin tärkeimmät mediat ovat Helsingin Sanomat, joka tavottaa 2 miljoonaa suomalaista joka viikko, Ilta-Sanomat, joka tavoittaa 2,5 miljoonaa suomalaista joka viikko, Nelonen Median 4 tv-kanavaa ja 6 radioasemaa, sekä Sanoma Lifestylen lehdet, jotka tavoittavat 2 miljoonaa suomalaista viikottain, heidän joukossaan 1,5 miljoonaa naista. Sanoma-konsernilla on siis omien julkaisujensa ja etenkin STT:n kautta erinomainen mahdollisuus järjestää massiivinen lobbauskampanja kyseisessä sitä itseään koskevassa rikosasiassa. Tänään kello 14.36 lähestyin Suomen tietotoimistoa vetoamalla siihen, että STT puolustelee Sanoman toimintaa vakavassa rikosasiassa jättämällä mainitsematta, että Sanoma omistaa STT:n. Yli neljän tunnin kuluttua kello 17.40 STT:n uutispäällikkö Merja Könönen vastasi, että STT on välittänyt asiakkailleen oikaisun ja täydennetyn version, jossa STT:n kytkös tuodaan esiin. Herää kysymys, miksi näin ilmiselvän asian käsittelyyn on kulunut niinkin monta tuntia. Kello 18.38 tehdyn tarkistuksen perusteella STT:n jutun olivat julkaisseet Etelä-Suomen Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Lapin Kansa, Karjalainen, Kaleva, Hämeen Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti ja Suomenmaa. Yksikään niistä ei kyseiseen ajankohtaan mennessä ollut julkaisssut mitään STT:n ilmoittamaa oikaisua, vaikka niissä on kaikissa päivystävä toimitus. Kirjeenvaihto Könösen kansssa ohessa.
From: Johan Backman
