"Suomi on antamassa yksipuolisesti tukea Ukrainalle hetkellä, jolloin Kiovan joukot ovat ryhmittäytymässä hyökkäykseen koko rintamalinjan pituudelta"

DONETSKIN KANSANTASAVALLAN EDUSTUSTO SUOMESSA

Tiedonanto

Ukrainan puolustusministeri hakee Suomesta tukea uudelle hyökkäyssodalle

Suomi on luisumassa yhä vaarallisemmin sodan osapuoleksi Itä-Ukrainassa, jossa Kiovan hallinto on ryhtynyt valmistelemaan lännen tuella uutta Donbassin hyökkäyssotaa talvesta 2015 saakka jatkuneen asemasotavaiheen jälkeen. Suomi on antamassa yksipuolisesti tukea Ukrainalle hetkellä, jolloin Kiovan joukot ovat ryhmittäytymässä hyökkäykseen koko rintamalinjan pituudelta.

Kuluneen kolmen vuoden ajan sotatoimien eskaloitumista ovat hillinneet Minskissä helmikuussa 2015 saavutetut neuvottelutulokset, jotka allekirjoitettiin Donbassin konfliktin osapuolten eli Ukrainan ja itsenäistyneiden Donetskin (DPR) sekä Luganskin (LPR) Kansantasavaltojen välillä. Venäjän, Saksan ja Ranskan tukema Minskin tulitaukosopimus laadittiin ja allekirjoitettiin rauhansuunnitelman pohjaksi.

Ukrainan puolustusministeri Stepan Poltorakin saapuminen vierailulle Suomeen maanantaina 26.2. ja välittömästi Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon allekirjoitettua lauantaina 24.2. voimaan astuneen ja Minskin tulitaukosopimuksen vastaisen ”integraatiolain”, on osoitus siitä, että Suomi antaa yksipuolista tukea Kiovan hallinnon poliittisille provokaatioille ja sotilaallisille ryhtymisille.

Venäjän ulkoministeriön 24.2. julkaiseman lausunnon mukaan Ukrainan uuden ”integraatiolain” nojalla toimivat Kiovan viranomaiset pyrkivät avoimesti väkivaltaiseen ratkaisuun Donbassin konfliktissa ja muistuttaa, ettei laki itsenäistyneiden DPR:n ja LPR:n alueiden liittämisestä takaisin Ukrainan yhteyteen sisällä Minskin sopimuksen mukaisia diplomaattisia tavoitteita.

Erityisen vaaralliseksi Suomelle ryhtyminen osapuolena Donbassin konfliktiin tekee nyt se, että Suomen presidentti Sauli Niinistö on vastikään Munchenin konferenssin yhteydessä 17.2. ilmoittanut tukevansa aikomusta suomalaisjoukkojen lähettämisestä Donbassiin ”rauhanturvaamistehtäviin”.

Venäjän parlamentin kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Aleksei Pushkov muistutti heti sen jälkeen kun Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen oli esittänyt 20 000 sotilaan vahvuista sotilasoperaatiota Donbassiin, ettei mitään suunnitelmaa rauhanturvaamisesta voida toteuttaa ilman Donetskin ja Luganskin Kansantasavaltojen kanssa käytäviä neuvotteluja. Suomi ei kuitenkaan ole osoittanut koskaan mitään halukkuutta ryhtyä neuvotteluihin Donbassin kansantasavaltojen kanssa, vaikka sellainen olisi mahdollista ja kansantavallat ovat diplomaattisen halukkuutensa osoittaneet.

Pushkovin mukaan on selvää, että lännen tukema Kiova yrittää käyttää kansainvälistä rauhanturvatehtävää omiin tavoitteisiinsa, jotta ylikansalliset joukot miehittäisivät hallintaansa koko Donbassin alueen, mutta että sellainen ei tule toteutumaan, ”ensinnäkin siksi, ettei Venäjä tule koskaan hyväksymään sitä, ja toisekseen, koska LPR ja DPR eivät tule sellaiseen suostumaan”. 

Samalla kun Ukrainan puolustusministeri on saapunut Helsinkiin, pelkästään kuluneen vuorokauden aikana sunnuntaista maanantaihin Ukraina on rikkonut tulitaukoa yhteensä 21 aseellisessa välikohtauksessa Donetskissa ja Luganskissa. Selkeänä merkkinä yleistilanteen eskaloitumisesta on maanantai-aamun ajan molempien kansantasavaltojen pääkaupungeissa kuultu voimakasta tulitusta läntisiä esikaupunkeja halkovilta rintamalinjoilta ja siviilituhoista on jälleen raportoitu. 

Yli 10 000 siviiliä on saanut surmansa loppukeväästä 2014 Ukrainan käynnistämissä sotatoimissa Donbassin venäläisalueita vastaan, jotka eivät hyväksyneet perustuslain vastaista Kiovan hallintovaltaa ns. Maidanin vallankaappauksen jälkeen. Kansanäänestyksissä itsenäistyneet Donetskin ja Luganskin Kansantasavallat perustivat Donbassin itsepuolustusjoukot ja torjuivat Ukrainan äärimielisestä oikeistosektorista kootun ns. ”kansalliskaartin” johtamat sotilaalliset hyökkäykset ensin kesällä 2014 ja lyhyen tulitauon jälkeen uudestaan talvella 2015. Hatarana jatkunut tulitauko, joka on tosiasiallisesti ollut pysyvä asemasodan vaihe, on vaatinut päivittäisiä kuolonuhreja jo kolmen vuoden ajan.

Suomen valtamedia ja lukuisat suomalaispoliitikot syyttävät jatkuvasti, mutta todisteetta, että Venäjällä olisi osallisuus Donbassin konfliktissa ja väittävät virheellisesti Venäjän olevan Minskin sopimuksen osapuoli. Tosiasiassa millään valtiolla tai virallisella kansainvälisellä instituutiolla, kuten Donbassissa tulitaukoa valvovalla ETY-järjestöllä tai YK:lla, ei ole todisteita Venäjän aseellisesta osallisuudesta Donbassin sotaan, jonka myös Moskova on jyrkästi ja kategorisesti kiistänyt. Onkin pelkästään realiteetti, että perusteettomat väitteet Venäjän sotilaallisesta osallisuudesta ovat Ukrainan ja Kiovan hallinnon liittolaisten luomaa sotapropagandaa.

Suomen toimet Kiovan hallinnon tukemiseksi tekevät suomalaisista vaarallisesti osapuolen Eurooppaa repivässä sisällissodassa, jossa valheellisesti väitetään Venäjän olevan sodan toisena osapuolena. Myös pohjoiseen Euroopaan ulottuvan poliittisen eskalaatioriskin liennyttämiseksi, Donbassin kansanmurhan lopettamiseksi ja rauhantilan palauttamiseksi, suomalaisten on vaadittava virallisen tuen keskeyttämistä Ukrainalle ja tuettava pyrkimyksiä neutraaliin asemaan suhteessa sodan todellisiin osapuoliin. 

Janus PUTKONEN, päätoimittaja, Donbassin kansainvälinen uutistoimisto DONi

Johan BÄCKMAN, virallinen edustaja, Donetskin kansantasavallan edustamiskeskus Helsingissä

Jarmo EKMAN, sihteeri, Donetskin kansantasavallan edustamiskeskus Helsingissä

Jaana-Marika KURTTI, puheenjohtaja, Suomi-Novorossia-seura SNS

Daria SKIPPARI-SMIRNOV, puheenjohtaja, suomalais-venäläinen ystävyysseura RUFI

Lisätietoja, 040 503 5474

Jakelu:

Tasavallan Presidentin Kanslia

Ulkoministeriö

STT

YLE

HSGate: Sanoma aloitti painostuksen, joutui oikaisemaan juttuaan

Tänään Sanoman osin omistama STT aloitti painostuskampanjan liittyen huomenna Helsingin käräjäoikeudessä käsiteltävään asiaan, joka koskee Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehtyä kotietsintää ja sieltä takavarikoituja esineitä.

Kyseisessä HSGate-asiassa HS julkaisi laittomasti 16.12.2017 Suomen sotilastiedustelun salassa pidettäviä asiakirjoja, minkä seuraksena Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti esitutkinnan rikosnimikkeellä turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Mahdollisesti tutkitaan muitakin rikoksia. Mitään yksityiskohtaista sisältöä esitutkinnasta ei ole. Joka tapauksessa asian pihvi ei ole se, että jotain julkaistiin, vaan se, että Sanoma-konserniin kuuluva toimitus pitää hallussaan valtioille ja niiden välisille suhteille vaarallista salaista aineistoa, joka on hankittu rikollisesti. Asia tuli ilmi, kun Tasavallan Presidentti ilmoitti esitutkinnasta nettisivuillaan samana päivänä kuin HS:n juttu julkaistiin, eli 16.12.2017. HS:n oman kertoman mukaan jutun kirjoittanut toimittaja Laura Halminen yritti seuraavana päivänä, sunnuntaina 17.12.2017, hävittää tietokonettaan vasaralla, minkä seurauksena syttyi tulipalo, hälytettiin palokunta ja poliisi sekä tehtiin kotietsintä ja takavarikoitiin tallentamiseen soveltuvia esineitä. Lisäksi julkisuudessa on kerrottu, että Sanoma-konsernin hallituksen varapj ja suuromistaja Antti Herlin oli samaisena sunnuntaina 17.12.2017 "vähän ennen kello kuutta" (YLE:n mukaan, tarkemmin sanoen, kello 17.44) soittanut Tasavallan Presidentin kansliapäällikölle Teemu Tannerille ehdottaen tapaamista presidentin kanssa. Koska HS:n tietojen mukaan kotietsintä Laura Halmisen kodissa tapahtui samana päivänä kello 18.30-20.30, tarkoittaa tämä, että Herlin oli yrittänyt vaikuttaa presidenttiin juuri ennen kotietsintää, eli mitä ilmeisimmin hyvin lähellä ajankohtaa, kun Halminen yritti hävittää tallentamiseen soveltuvia laitteitaan ja niihin tallennettuja tietoja. (Kun varsinainen kotietsintä siis alkoi kello 18.30, on arvioitavissa, että tietokoneen vasarointi alkoi viimeistää klo 17.30, joten Herlinin soitto presidentille klo 17.44 liittynee poliisin paikalle tuloon). Tämän jälkeen Herlinin omistama HS kirjoitti, että vasaroidulla tietokoneella olleet tiedot eivät liittyisi mitenkään kyseiseen rikosasiaan. Miksi niitä sitten yritettiin hävittää? Kyseinen kotietsintä on nyt istunnon aiheena Helsingin käräjäoikeudessa 13.2.2017. Istunnon aattona Sanoman omistama Suomen tietotoimisto (STT) on jakanut uutisen, jonka useat Suomen tiedotusvälineet ovat julkaisseet. Uutisessa käsitellään huomista istuntoa, vähätellään ja halvennetaan Suomen lakia ja kyseistä rikoslain pykälää, jonka loukkaamisesta Helsingin Sanomien toimittajia epäillään, kuvaillaan pykälää vanhentuneeksi, epänormaalin ankaraksi, jopa ihmisoikeuksien vastaiseksi, myös pohjoismaisen oikeuskäytännön vastaiseksi, ja viitataan johonkin ennakkotapaukseen yms. Koska kyseisen rikosasian epäiltynä osapuolena on Helsingin Sanomat, ja rikosepäily kohdistuu HS:n toimittajiin, syntyy käsitys, että Sanoma-konserni haluaa omien medioidensa kautta lobata rikosasiaan liittyviä intressejä. Sanoma Media Finland Oyj on STT:n suurin yksittäinen omistaja 33,1 % prosentin osuudella. Journalistin ohjeet määräävät, että tällaiset sidonnaisuudet ja kytkökset pitäisi uutisoinnissa nostaa esiin. Sanoma-konsernin tärkeimmät mediat ovat Helsingin Sanomat, joka tavottaa 2 miljoonaa suomalaista joka viikko, Ilta-Sanomat, joka tavoittaa 2,5 miljoonaa suomalaista joka viikko, Nelonen Median 4 tv-kanavaa ja 6 radioasemaa, sekä Sanoma Lifestylen lehdet, jotka tavoittavat 2 miljoonaa suomalaista viikottain, heidän joukossaan 1,5 miljoonaa naista. Sanoma-konsernilla on siis omien julkaisujensa ja etenkin STT:n kautta erinomainen mahdollisuus järjestää massiivinen lobbauskampanja kyseisessä sitä itseään koskevassa rikosasiassa. Tänään kello 14.36 lähestyin Suomen tietotoimistoa vetoamalla siihen, että STT puolustelee Sanoman toimintaa vakavassa rikosasiassa jättämällä mainitsematta, että Sanoma omistaa STT:n. Yli neljän tunnin kuluttua kello 17.40 STT:n uutispäällikkö Merja Könönen vastasi, että STT on välittänyt asiakkailleen oikaisun ja täydennetyn version, jossa STT:n kytkös tuodaan esiin. Herää kysymys, miksi näin ilmiselvän asian käsittelyyn on kulunut niinkin monta tuntia. Kello 18.38 tehdyn tarkistuksen perusteella STT:n jutun olivat julkaisseet Etelä-Suomen Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Lapin Kansa, Karjalainen, Kaleva, Hämeen Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti ja Suomenmaa. Yksikään niistä ei kyseiseen ajankohtaan mennessä ollut julkaisssut mitään STT:n ilmoittamaa oikaisua, vaikka niissä on kaikissa päivystävä toimitus. Kirjeenvaihto Könösen kansssa ohessa.



From: Johan Backman 
Date: 12 Feb 2018 14:36 
To: Toimitus/STT-Lehtikuva 
Subject: Oikaisupyyntö 

Uutisoinnissanne koskien Helsingin Sanomiiin liittyvää rikosasiaa on jätetty kertomatta sidonnaisuutenne. Sanoma omistaa osan STT:stä, mikä pitäisi näissä jutuissa mainita. Oletan että oikaisette asian pikaisesti ja mainitsette sidonnaisuudestanne myös asiaa koskevissa jutuissa jatkossa.  

Linkki johon tämä pyyntö liittyy: https://www.aamulehti.fi/uutiset/turvallisuussalaisuuden-paljastaminen-on-yli-sata-vuotta-vanha-ankara-pykala-toimittajan-kotiin-tehty-etsinta-oikeuskasittelyssa-tiistaina-200736027 




From: Merja Könönen 
To: "johanbek@inbox.ru" 
Date: Mon, 12 Feb 2018, 17:40 +03:00 
Subject: FW: Oikaisupyyntö 

Hei 

Olemme lähettäneet asiakkaille jutusta sekä oikaisun että täydennetyn versio tiedoilla, että Helsingin Sanomat kuuluu Sanomaan, joka on yksi STT:n omistajista. 

Merja Könönen STT-uutispäällikkö