The "Sinimäe" (Blue Hills) summer festival in Estonia, very close to Russian border, is a notorious example of neo-Nazism in Europe. Hundreds of pro-Nazi activists from all over the world gather to glorify Nazism, threaten Russia, and deliver various kinds of Nazi materials, such as literature denying the Holocaust, posters, clothes, flags, signs, music and art.
Anybody who has visited the site, can confirm this: it is a neo-Nazi event.
Blue Hills was a place where the international Nazi troop “Waffen-SS” fought against the Soviet army in summer-autumn 1944. However some pro-Nazi pseudohistorians now claim that Waffen-SS was fighting for Baltic freedom, although Baltic states did not exist at that time (they were occupied by Nazi Germany), and all Waffen-SS soldiers swore their oath to Adolf Hitler, therefore, fighting for him.
In summer 1944 Estonia belonged to Nazi-Germany as "Generalbezirk Estland" and was covered with concentration camps, where Jews and other innocent Soviet citizens were murdered until the last day of Nazi occupation of Estonia in September 1944. Therefore, the Waffen-SS troops were not protecting "Estonian independence" but a genocide, the Holocaust, that continued in Estonia and other parts of Eastern Europe during the Blue Hills battle in summer 1944.
The Blue Hills Nazi festival is therefore a notorious example of Holocaust denial and distortion, very typical for the Baltic states, Ukraine, Poland, Finland and other countries, strongly engaged with falsification of history of the second world war.
The notorious "museum of occupations" in Estonia’s capital Tallinn is propagating the same ideology of Holocaust distortion as the Blue Hills festival. The fact that U.S. ambassador to Estonia Mr. Michael C. Polt visited "museum of occupations" in Tallinn only a couple of days before notorious neo-Nazi festival of Blue Hills, accompanied by a famous pro-Nazi pseudohistorian, is an alarming sign of the fact, that even the U.S. are now promoting distortion and denial of the Holocaust in Eastern Europe.
U.S. ambassador's visit to the museum, in my opinion, being also a clear promotion of the Blue HIlls festival, was a hostile act towards Russia and the Russian people. This means that the U.S. is not afraid of openly threaten Russia and its citizens only a couple of miles away from Russian border. The fact should be handled either as a very serious misconduct by Mr. Polt, or as a considerable change in U.S. foreign policy towards Russia.
If somebody says that Nazi troops, which swore their oath to Hitler, did the right thing, it means, that attacking Soviet Union and carrying out the Holocaust was also a right thing in their opinion. This means that these people are any moment ready to repeat these crimes.
Today, 31 July 2010, the Blue Hills Nazi festival is carried out with the financing and protection of the Estonian government. United States should condemn all attempts to falsify, distort or denial the history of Holocaust, and make that clear to the world.
Dr. JOHAN BÄCKMAN
Adjunct Professor in Sociology of Law, University of Helsinki
Saturday, July 31, 2010
Wednesday, July 28, 2010
Venäjän valtakunnallinen Seliger-2010-nuorisofoorumi (matkakertomus, videoita, kuvia)
Seliger-2010 on takana, on aika palata sinne vielä kerran.
Venäjän valtakunnallinen ja valtiollinen nuorisoleiri on kokemus, joka ainutlaatuisuudessaan ei unohdu. Tuhannet venäläiset nuoret kansoittavat sadoilla teltoillaan kauniin Seliger-järven rannat, Venäjän johtavat poliitikot, tutkijat ja kirjailijat käyvät jakamassa heille tietojaan, nuoriso kaikista Venäjän kolkista tutustuu toisiinsa, kaiken taustalla on valtava, vyöryvä energia. Joka aamu kello 8 kaiuttimista soi "Suuri ja mahtava", Venäjän hymni. Rakennetaanhan tässä pinta-alaltaan maailman suurimman valtion tulevaisuutta olosuhteissa, joissa tuon valtion vaikutusvalta on jatkuvasti räjähdysmäisessä kasvussa, ja nuoriso tuntuu olevan siitä hyvin tietoinen.
Tälläkin kertaa leirin tärkeimpiä teemoja olivat kuitenkin terveysarvot: leirillä alkoholin käyttö on ehdottomasti kielletty, ja leiri-idean kehittäjä ja alullepanija, Venäjän nuorisokomitean johtaja Vasili Jakemenko kehottikin jo avajaispuheessaan nuoria lopettamaan alkoholin käytön. Myös tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, vaikka se onkin leirillä sallittua. Seurustelu ei tietenkään ole kielletty, mutta irtosuhteisiin ei kannusteta, eikä leirin ilmapiiri mitenkään tue sellaista. Sen sijaan kehotetaan löytämään "se oikea" leiriläisten joukosta, siis elinikäinen elämänkumppani, mitä kannustetaan myös leirihäillä. Tänä vuonna vietettiin kerralla ainakin 15 häät. Hääisäntänä toiminut Jakemenko ilmoitti, että mikäli hääparille tulee joskus pulmia elämässä, he voivat aina soittaa hänelle ja ilmoittaa olevansa Seliger-pari, niin hän auttaa.
Seligerissä jokainen aamu siis alkaa kello 8 tutulla "Suurella ja mahtavalla" eli Venäjän hymnillä, joka raikaa kaiuttimista, sen jälkeen ovat vuorossa piristävät lastenlaulut. Leiri on aikuisille tarkoitettu, tarkemmin sanottuna nuorille aikuisille. Suurin osa väestä on poliittisesti aktiivisia yliopisto-opiskelijoita. Joukossa on tietysti paljon varttuneempaakin väkeä, kuten opettajia, järjestöihmisiä, toimittajia ja muita esiintyjiä. Joka päivä kello 8.30 koko leiri, siis noin 10 000 henkeä, kokoontuu suurelle kentälle aamukäskynjakoon, joka huipentuu poikien osalta viiden kilometrin aamulenkkiin ja tyttöjen osalta aamu-aerobiciin. Sitten kaiuttimista raikaa käsky siirtyä luennoille, joita annetaan sekä aamu- että iltapäivällä. Leirin osallistujille kaikki tämä, herätyksestä luentoihin, on pakollista. Osallistujat on jaettu luennoille ennalta suunnitellun lukujärjestyksen mukaisesti, joten jokaiselle on paikkansa. Leirin vieraat, organisaattorit ja hallinto saavat toimia ja liikkua vapaammin.
Seliger kesti tänä vuonna kuukauden, viime vuonna puolitoista. Leiri on jaettu muutamaan noin viikon mittaiseen jaksoon, joten tavallinen vieras viettää leirillä viikon verran. Majoitus on teltoissa, jotka saa paikan päältä, mutta makuupussi pitää tuoda itse. Ruoka on ilmaista ja se jaetaan leirittäin kolme kertaa päivässä. Jokaisessa leirissä pitää järjestää päivystys, joka huolehtii muonan valmistuksesta.
Tänä vuonna leiri kesti koko heinäkuun ja alkoi ensimmäistä kertaa kainsainvälisellä jaksolla, johon oli kutsuttu nuoria maailman eri maista. Toiseksi viimeisenä oli yrittäjyys-jakso ja viimeisenä johtajuus-jakso, jonka yhteydessä oli myös ortodoksisuus-jakso sekä "hyvyyden teknologia"-jakso. Itse osallistuin viime vuoden tapaan johtajuus-jaksoon.
Leirin osanottajien on kannettava aina kaulassaan leiripassia eli ns. beidzhikiä. Tavallisilla osanottajilla on vihreä, journalisteilla keltainen, vierailla punainen, komissaareilla sininen ja hallinnolla harmaa. Tavallisen osanottajat eivät saa poistua leirin ulkopuolelle ja heidän on noudatettava tarkkaan leirin aikataulua. Jos pinnaa tai myöhästyy, ns. kontrolliryhmä (gruppa kontrolja) iskee leiripassiin reiän. Kolmestä reiästä joutuu maitojunaan. Muiden passien omistajat ovat oikeutettuja käymään leirin ulkouolella esim. viereisessä Nilova Pustynin luostarissa, johon toki järjestetään opastettuja kierroksia myös osanottajille. Leirin ulkopuolella tulee käytyä myös vireisellä uimarannalla (leirissä uiminen on päiväsaikaan kielletty) sekä parissa luostarin läheisessä kaupassa, joista ei tule ostettua juuri muuta kuin kylmiä alkoholittomia juomia. Leirin vieressä on myös pieni hotelli, jonka ilmastoitu suuri ravintola tuntuu +40 asteen helteessä tietysti taivaalliselta. Tosin kaikki juomat ja ruoat olivat ko. ravintolasta melkein poikkeuksetta loppu. Ei se mitään, sillä nälkää leirillä ei tietenkään voi nähdä, sillä ruokaa kyllä piisaa jokaiselle niin paljon kuin jaksaa syödä.
Saavuttuani leiriin minäkin saan kaulaani komissaarien sinisen kuvallisen leiripassin eli beidzhikin sen jälkeen, kun käväisen ottamassa infokeskuksessa valokuvat. Numeroni on KOM-038, tittelini "organizator" ja majapaikkani "komissarski lager" eli komissaarien leiri, vaikka en ainakaan tietääksen ole Nashi-komissaari. Tällä passilla olen oikeutettu liikkumaan vapaasti leirissä ja poistumaan sekä palaamaan sinne ilman, että henkilötodistusta tarvitsee näyttää vartijoille. Leirille on kolme porttia, joita kutsutaan läpikulku- ja tarkastuspisteiksi (kontrolno-propusknyi punkt, KPP). Niitä vartioi paikallisten vahtien lisäksi myös miliisi.
Joka tapauksessa komissaarien leiri avaa kiinnostavan näkymän venäläisiin Nashi-komissaareihin eli poliittisesti aktiivisiin nuorisojohtajiin. Heitä on Venäjällä noin 800. Osa heistä toimii myös uuden Stal- eli Teräs-nuorisojärjestön palveluksessa. Iältään komissaarit ovat yleensä 20 ja 30 ikävuoden välillä, mutta mitään erityistä ikärajaa ei ole. Komissaarit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa viikonloppukokouksiin ja lisäksi heillä on salaisia tehtäviä. He pyrkivät muodostamaan Venäjän tieteen, taiteen, politiikan ja bisneksen selkärangan eli siis hallita Venäjää tulevaisuudessa.
Koko Nashi-liike komissaareineen perustettiin 2005 vastatoimena Ukrainan ns. oranssille vallankumoukselle, jonka pelättiin leviävän Venäjälle. Nashi onnistuikin politisoimaan nuorison isänmaalliselle kannalle. Nyt uusi nuorisojärjestö Stal eli Teräs tähtää venäläismielisten voimien yhdistämiseen koko maailmassa Venäjän eduksi ja harrastaa myös Nashia radikaalimpaa toimintaa, kuitenkin laillisella pohjalla.
Leirissä on oma lehti, televisiokanava ja kymmeniä puihin kiinnitettyjä taulutelevisioita, joista voi seurata uutisia ja muuta ohjelmaa leirin tapahtumista. Yleinen ilmapiiri on puuhakas, vakava ja patrioottinen. Leirin tavoitteena on kehitellä innovaatioita eli erilaisia keksintöjä, onhan leirin virallinen nimikin innovaatiofoorumi. Käytännössä keksinnöt ovat joko teknologisia keksintöjä, poliittisia hankkeita tai bisnesideoita. Jokaista kannustetaan kehittämään oma hankkeensa. Kun 20 000 nuorta kehittelee ideoitaan, on selvä, että syntyy paljon ainutlaatuisen hyvää jälkeä.
Johtajuus-osion luennot olivat keskittyneet pitkälti informaatiosotaan ja maailmanpolitiikkaan. Tänä vuonna puhuttiin selvästi vähemmän Baltian maiden aiheuttamista ongelmista, sen sijaan Gruusia ja Yhdysvallat olivat enemmän esillä. Itse puhuin muutaman kerran komissaareille lempiaiheistani eli historian väärentämisestä, russofobiasta ja informaatiosodasta. Pidin myös suuren ns. VIP-luennon muutamalle sadalle leiriläiselle. VIP-luennoitsijat ovat yleensä politiikan, hallinnon ja liike-elämän vaikuttajia. Samana päivänä minun kanssani VIP-luennon piti myös presidentin hallinnon pääideologi Surkov.
Leiri on tarkoitettu verkostoitumiseen eli tutustumiseen. Kun aktiiviset nuoret ympäri Venäjää ovat paikalla, suhteiden solmiminen on helppoa. Myös kansanedustajiin, poliitikkoihin, liikemiehiin, kuvernööreihin ja muihin voi tutustua vaivattomasti. Tänä vuonna leirillä kävivät mm. presidentti Medvedev, lapsiasiamies Pavel Astahov, vaalilautakunnan puheenjohtaja Valdimir Tsurov, kansanedustaja Sergei Markov, Venäjän presidentinhallinnon pääideologi Surkov jne.
Tänä vuonna pulmana oli kuumuus, sillä lämpötila oli koko leirin ajan +40 asteen tuntumassa. Sadetta saaatiin vain pari kertaa, silloinkin niukasti. Teltoissa kuumuus nousi päivisin siis +60 tuntumaan, joten useimilla oli mielessä pulahtaminen vilpoisaan Seliger-järveen. Siellä täytyikin käydä 3-4 kertaa päivässä, muuten ei olisi selvinnyt. Oma suosikkinin oli joka-aamuinen vesiaerobic, joka salli pysyttäytyi kevyen liikunnan merkeissä tunnin verran kaulaa myöten viileässä järvivedessä. Juotavaa ja jäätelöä piti juosta ostamassa leirin kolmesta kaupasta jatkuvasti.
Jokainen päivä päättyy iltakäskynjakoon suurella kentällä kello 21. Silloin kerrataan päivän tapahtumat. Illan kruunaavat vielä erilaiset konsertit ja disko. Kello 1 yöllä alkaa hiljaisuus ja ulkonaliikkumiskielto, vessassakaan ei saa käydä. Juuri kukaan ei jaksaisikaan liikkua vilkkaan päivän jälkeen.
Varastelu ei ole leirillä ongelma, sillä arvokkaatkin tavarat on yksinkertaisesti pakko jättää telttaan. Yleisissä pistorasioissa roikkuukin kasapäin kännyköitä ja läppäreitä. Leirin hyvä ilmapiiri edistää luottamusta ja solidaarisuutta. Tavaransa voi menettää vain hukkaamalla.
Leirissä on yksi suuri Internet-teltta ja toimiva wlan koko leirin alueella. Tosin aktiivisen ohjelman vuoksi Internetille ei liikene paljoa aikaa.
Fyysisesti kuumassa leirissä oleskelu oli varsinkin tänä vuonna aika raskas kokemus ja paino putosi varmasti kaikilla osanottajilla. Laihduttaminen olikin tärkeä osa leirin terveysohjelmaa tänä vuonna, mikä kertoo hyvinvoinnin kasvusta Venäjällä. Joka aamu Vasili Jakemenko puhuikin vain leirin laihdutusprojektista, jossa 50 vapaaehtoista nuorta yritti leirin aikana pudottaa 1 000 kiloa. Jakemenko astui joka aamu lavalle suurikokoisen kävelevän porkkanan, tomaatin tai salaatin kanssa. Se jäi mieleen ja tarkoituksena olikin siis tukea vihannesten syömistä.
Poliittisesta koulutuksesta tärkeän osan muodostivat propagandajulisteet, erityisesti "Venäjän vihollisia" kuvaavat poliittiset taide-installaatiot. Erityisen suurella inholla suhtauduttiin Venäjän ammattimaisiin parjaajiin ja historian väärentäjiin, etusijalla Gruusian johtaja Sakasvili, amerikkalainen "ihmisoikeusaktivisti" Ljudmila Aleksejeva, sekä Viron melkein koko valtiojohto. Myös suomalainen EIT-tuomari Päivi Hirvelä oli kokenut kovan kohtalon, kun hänestäkin oli tehty "Venäjän vihollinen" ja "natsi" EIT:n Latvialle antaman vapauttavan Kononov-tuomion takia. Latvia oli tuominnut partisaani Kononovin ihmisoikeusrikoksista, mitä Venäjä pitää epäoikeudenmukaisena. Eniten huomiota herätti seipään nokkaan isketyistä mestatuista päistä muodostettu "Venäjän vihollisten" installaatio.
Leirin jaksot alkavat mahtavalla ilotulituksella ja päättyvät sellaiseen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana oli suomalainen delegaatio, kymmenkunta henkeä, mukana muutama toimittajakin. Ensi vuonna on tarkoitus koota suurempi delegaatio Suomesta. Suomen delegaatio ei osallistunut kansainväliseen jaksoon vaan johtajuus-jaksoon, sillä silloin on helpompi solmia suhteita venäläisiin.
Seliger-leirillä käyntiä ei voi koskaan katua. Siihen sisältyy jotakin unohtumatonta. Venäjä kasvaa ja kehittyy, se valmistautuu myös tuhoamaan vihollisensa, jos ne yrittävät jotakin. Onneksi Suomi on kaikista käytännön pikku ongelmista huolimatta vielä parhaiden ystävien kirjoissa.
Katso kuvia ja videoita Seliger-2010-innovaatiofoorumista:
Venäjän valtakunnallinen ja valtiollinen nuorisoleiri on kokemus, joka ainutlaatuisuudessaan ei unohdu. Tuhannet venäläiset nuoret kansoittavat sadoilla teltoillaan kauniin Seliger-järven rannat, Venäjän johtavat poliitikot, tutkijat ja kirjailijat käyvät jakamassa heille tietojaan, nuoriso kaikista Venäjän kolkista tutustuu toisiinsa, kaiken taustalla on valtava, vyöryvä energia. Joka aamu kello 8 kaiuttimista soi "Suuri ja mahtava", Venäjän hymni. Rakennetaanhan tässä pinta-alaltaan maailman suurimman valtion tulevaisuutta olosuhteissa, joissa tuon valtion vaikutusvalta on jatkuvasti räjähdysmäisessä kasvussa, ja nuoriso tuntuu olevan siitä hyvin tietoinen.
Tälläkin kertaa leirin tärkeimpiä teemoja olivat kuitenkin terveysarvot: leirillä alkoholin käyttö on ehdottomasti kielletty, ja leiri-idean kehittäjä ja alullepanija, Venäjän nuorisokomitean johtaja Vasili Jakemenko kehottikin jo avajaispuheessaan nuoria lopettamaan alkoholin käytön. Myös tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, vaikka se onkin leirillä sallittua. Seurustelu ei tietenkään ole kielletty, mutta irtosuhteisiin ei kannusteta, eikä leirin ilmapiiri mitenkään tue sellaista. Sen sijaan kehotetaan löytämään "se oikea" leiriläisten joukosta, siis elinikäinen elämänkumppani, mitä kannustetaan myös leirihäillä. Tänä vuonna vietettiin kerralla ainakin 15 häät. Hääisäntänä toiminut Jakemenko ilmoitti, että mikäli hääparille tulee joskus pulmia elämässä, he voivat aina soittaa hänelle ja ilmoittaa olevansa Seliger-pari, niin hän auttaa.
Seligerissä jokainen aamu siis alkaa kello 8 tutulla "Suurella ja mahtavalla" eli Venäjän hymnillä, joka raikaa kaiuttimista, sen jälkeen ovat vuorossa piristävät lastenlaulut. Leiri on aikuisille tarkoitettu, tarkemmin sanottuna nuorille aikuisille. Suurin osa väestä on poliittisesti aktiivisia yliopisto-opiskelijoita. Joukossa on tietysti paljon varttuneempaakin väkeä, kuten opettajia, järjestöihmisiä, toimittajia ja muita esiintyjiä. Joka päivä kello 8.30 koko leiri, siis noin 10 000 henkeä, kokoontuu suurelle kentälle aamukäskynjakoon, joka huipentuu poikien osalta viiden kilometrin aamulenkkiin ja tyttöjen osalta aamu-aerobiciin. Sitten kaiuttimista raikaa käsky siirtyä luennoille, joita annetaan sekä aamu- että iltapäivällä. Leirin osallistujille kaikki tämä, herätyksestä luentoihin, on pakollista. Osallistujat on jaettu luennoille ennalta suunnitellun lukujärjestyksen mukaisesti, joten jokaiselle on paikkansa. Leirin vieraat, organisaattorit ja hallinto saavat toimia ja liikkua vapaammin.
Seliger kesti tänä vuonna kuukauden, viime vuonna puolitoista. Leiri on jaettu muutamaan noin viikon mittaiseen jaksoon, joten tavallinen vieras viettää leirillä viikon verran. Majoitus on teltoissa, jotka saa paikan päältä, mutta makuupussi pitää tuoda itse. Ruoka on ilmaista ja se jaetaan leirittäin kolme kertaa päivässä. Jokaisessa leirissä pitää järjestää päivystys, joka huolehtii muonan valmistuksesta.
Tänä vuonna leiri kesti koko heinäkuun ja alkoi ensimmäistä kertaa kainsainvälisellä jaksolla, johon oli kutsuttu nuoria maailman eri maista. Toiseksi viimeisenä oli yrittäjyys-jakso ja viimeisenä johtajuus-jakso, jonka yhteydessä oli myös ortodoksisuus-jakso sekä "hyvyyden teknologia"-jakso. Itse osallistuin viime vuoden tapaan johtajuus-jaksoon.
Leirin osanottajien on kannettava aina kaulassaan leiripassia eli ns. beidzhikiä. Tavallisilla osanottajilla on vihreä, journalisteilla keltainen, vierailla punainen, komissaareilla sininen ja hallinnolla harmaa. Tavallisen osanottajat eivät saa poistua leirin ulkopuolelle ja heidän on noudatettava tarkkaan leirin aikataulua. Jos pinnaa tai myöhästyy, ns. kontrolliryhmä (gruppa kontrolja) iskee leiripassiin reiän. Kolmestä reiästä joutuu maitojunaan. Muiden passien omistajat ovat oikeutettuja käymään leirin ulkouolella esim. viereisessä Nilova Pustynin luostarissa, johon toki järjestetään opastettuja kierroksia myös osanottajille. Leirin ulkopuolella tulee käytyä myös vireisellä uimarannalla (leirissä uiminen on päiväsaikaan kielletty) sekä parissa luostarin läheisessä kaupassa, joista ei tule ostettua juuri muuta kuin kylmiä alkoholittomia juomia. Leirin vieressä on myös pieni hotelli, jonka ilmastoitu suuri ravintola tuntuu +40 asteen helteessä tietysti taivaalliselta. Tosin kaikki juomat ja ruoat olivat ko. ravintolasta melkein poikkeuksetta loppu. Ei se mitään, sillä nälkää leirillä ei tietenkään voi nähdä, sillä ruokaa kyllä piisaa jokaiselle niin paljon kuin jaksaa syödä.
Saavuttuani leiriin minäkin saan kaulaani komissaarien sinisen kuvallisen leiripassin eli beidzhikin sen jälkeen, kun käväisen ottamassa infokeskuksessa valokuvat. Numeroni on KOM-038, tittelini "organizator" ja majapaikkani "komissarski lager" eli komissaarien leiri, vaikka en ainakaan tietääksen ole Nashi-komissaari. Tällä passilla olen oikeutettu liikkumaan vapaasti leirissä ja poistumaan sekä palaamaan sinne ilman, että henkilötodistusta tarvitsee näyttää vartijoille. Leirille on kolme porttia, joita kutsutaan läpikulku- ja tarkastuspisteiksi (kontrolno-propusknyi punkt, KPP). Niitä vartioi paikallisten vahtien lisäksi myös miliisi.
Joka tapauksessa komissaarien leiri avaa kiinnostavan näkymän venäläisiin Nashi-komissaareihin eli poliittisesti aktiivisiin nuorisojohtajiin. Heitä on Venäjällä noin 800. Osa heistä toimii myös uuden Stal- eli Teräs-nuorisojärjestön palveluksessa. Iältään komissaarit ovat yleensä 20 ja 30 ikävuoden välillä, mutta mitään erityistä ikärajaa ei ole. Komissaarit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa viikonloppukokouksiin ja lisäksi heillä on salaisia tehtäviä. He pyrkivät muodostamaan Venäjän tieteen, taiteen, politiikan ja bisneksen selkärangan eli siis hallita Venäjää tulevaisuudessa.
Koko Nashi-liike komissaareineen perustettiin 2005 vastatoimena Ukrainan ns. oranssille vallankumoukselle, jonka pelättiin leviävän Venäjälle. Nashi onnistuikin politisoimaan nuorison isänmaalliselle kannalle. Nyt uusi nuorisojärjestö Stal eli Teräs tähtää venäläismielisten voimien yhdistämiseen koko maailmassa Venäjän eduksi ja harrastaa myös Nashia radikaalimpaa toimintaa, kuitenkin laillisella pohjalla.
Leirissä on oma lehti, televisiokanava ja kymmeniä puihin kiinnitettyjä taulutelevisioita, joista voi seurata uutisia ja muuta ohjelmaa leirin tapahtumista. Yleinen ilmapiiri on puuhakas, vakava ja patrioottinen. Leirin tavoitteena on kehitellä innovaatioita eli erilaisia keksintöjä, onhan leirin virallinen nimikin innovaatiofoorumi. Käytännössä keksinnöt ovat joko teknologisia keksintöjä, poliittisia hankkeita tai bisnesideoita. Jokaista kannustetaan kehittämään oma hankkeensa. Kun 20 000 nuorta kehittelee ideoitaan, on selvä, että syntyy paljon ainutlaatuisen hyvää jälkeä.
Johtajuus-osion luennot olivat keskittyneet pitkälti informaatiosotaan ja maailmanpolitiikkaan. Tänä vuonna puhuttiin selvästi vähemmän Baltian maiden aiheuttamista ongelmista, sen sijaan Gruusia ja Yhdysvallat olivat enemmän esillä. Itse puhuin muutaman kerran komissaareille lempiaiheistani eli historian väärentämisestä, russofobiasta ja informaatiosodasta. Pidin myös suuren ns. VIP-luennon muutamalle sadalle leiriläiselle. VIP-luennoitsijat ovat yleensä politiikan, hallinnon ja liike-elämän vaikuttajia. Samana päivänä minun kanssani VIP-luennon piti myös presidentin hallinnon pääideologi Surkov.
Leiri on tarkoitettu verkostoitumiseen eli tutustumiseen. Kun aktiiviset nuoret ympäri Venäjää ovat paikalla, suhteiden solmiminen on helppoa. Myös kansanedustajiin, poliitikkoihin, liikemiehiin, kuvernööreihin ja muihin voi tutustua vaivattomasti. Tänä vuonna leirillä kävivät mm. presidentti Medvedev, lapsiasiamies Pavel Astahov, vaalilautakunnan puheenjohtaja Valdimir Tsurov, kansanedustaja Sergei Markov, Venäjän presidentinhallinnon pääideologi Surkov jne.
Tänä vuonna pulmana oli kuumuus, sillä lämpötila oli koko leirin ajan +40 asteen tuntumassa. Sadetta saaatiin vain pari kertaa, silloinkin niukasti. Teltoissa kuumuus nousi päivisin siis +60 tuntumaan, joten useimilla oli mielessä pulahtaminen vilpoisaan Seliger-järveen. Siellä täytyikin käydä 3-4 kertaa päivässä, muuten ei olisi selvinnyt. Oma suosikkinin oli joka-aamuinen vesiaerobic, joka salli pysyttäytyi kevyen liikunnan merkeissä tunnin verran kaulaa myöten viileässä järvivedessä. Juotavaa ja jäätelöä piti juosta ostamassa leirin kolmesta kaupasta jatkuvasti.
Jokainen päivä päättyy iltakäskynjakoon suurella kentällä kello 21. Silloin kerrataan päivän tapahtumat. Illan kruunaavat vielä erilaiset konsertit ja disko. Kello 1 yöllä alkaa hiljaisuus ja ulkonaliikkumiskielto, vessassakaan ei saa käydä. Juuri kukaan ei jaksaisikaan liikkua vilkkaan päivän jälkeen.
Varastelu ei ole leirillä ongelma, sillä arvokkaatkin tavarat on yksinkertaisesti pakko jättää telttaan. Yleisissä pistorasioissa roikkuukin kasapäin kännyköitä ja läppäreitä. Leirin hyvä ilmapiiri edistää luottamusta ja solidaarisuutta. Tavaransa voi menettää vain hukkaamalla.
Leirissä on yksi suuri Internet-teltta ja toimiva wlan koko leirin alueella. Tosin aktiivisen ohjelman vuoksi Internetille ei liikene paljoa aikaa.
Fyysisesti kuumassa leirissä oleskelu oli varsinkin tänä vuonna aika raskas kokemus ja paino putosi varmasti kaikilla osanottajilla. Laihduttaminen olikin tärkeä osa leirin terveysohjelmaa tänä vuonna, mikä kertoo hyvinvoinnin kasvusta Venäjällä. Joka aamu Vasili Jakemenko puhuikin vain leirin laihdutusprojektista, jossa 50 vapaaehtoista nuorta yritti leirin aikana pudottaa 1 000 kiloa. Jakemenko astui joka aamu lavalle suurikokoisen kävelevän porkkanan, tomaatin tai salaatin kanssa. Se jäi mieleen ja tarkoituksena olikin siis tukea vihannesten syömistä.
Poliittisesta koulutuksesta tärkeän osan muodostivat propagandajulisteet, erityisesti "Venäjän vihollisia" kuvaavat poliittiset taide-installaatiot. Erityisen suurella inholla suhtauduttiin Venäjän ammattimaisiin parjaajiin ja historian väärentäjiin, etusijalla Gruusian johtaja Sakasvili, amerikkalainen "ihmisoikeusaktivisti" Ljudmila Aleksejeva, sekä Viron melkein koko valtiojohto. Myös suomalainen EIT-tuomari Päivi Hirvelä oli kokenut kovan kohtalon, kun hänestäkin oli tehty "Venäjän vihollinen" ja "natsi" EIT:n Latvialle antaman vapauttavan Kononov-tuomion takia. Latvia oli tuominnut partisaani Kononovin ihmisoikeusrikoksista, mitä Venäjä pitää epäoikeudenmukaisena. Eniten huomiota herätti seipään nokkaan isketyistä mestatuista päistä muodostettu "Venäjän vihollisten" installaatio.
Leirin jaksot alkavat mahtavalla ilotulituksella ja päättyvät sellaiseen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana oli suomalainen delegaatio, kymmenkunta henkeä, mukana muutama toimittajakin. Ensi vuonna on tarkoitus koota suurempi delegaatio Suomesta. Suomen delegaatio ei osallistunut kansainväliseen jaksoon vaan johtajuus-jaksoon, sillä silloin on helpompi solmia suhteita venäläisiin.
Seliger-leirillä käyntiä ei voi koskaan katua. Siihen sisältyy jotakin unohtumatonta. Venäjä kasvaa ja kehittyy, se valmistautuu myös tuhoamaan vihollisensa, jos ne yrittävät jotakin. Onneksi Suomi on kaikista käytännön pikku ongelmista huolimatta vielä parhaiden ystävien kirjoissa.
Katso kuvia ja videoita Seliger-2010-innovaatiofoorumista:
Subscribe to:
Posts (Atom)