Jostakin syystä Halonen käyttäytyy nyt aivan kuin koko Astahovia ei olisi olemassakaan. Halosen käyttäytymisellä on syynsä: Suomen valtiojohdon sekaantuminen Anton Salosen kaappaukseen ja salakuljetukseen Venäjältä Suomeen.
Venäjän valtakunnansyyttäjän syyteasiakirjojen mukaan alaikäinen Venäjän kansalainen Anton Salonen siepattiin Rimma-äitinsä sylistä 12.04.2009 kello 8.15 kotioveltaan Balahnan kaupungissa Venäjällä, piilotettiin kolmeksi viikoksi Suomen Pietarin konsulaattiin ja salakuljetettiin konsuli Simo Pietiläisen kuljettaman Audi A6-merkkisen diplomaattiauton 069-D131-78 takakontissa Venäjän ja Suomen rajan ylitse 08.05.2009 kello 20.23. Pääministeri Matti Vanhaselle ilmoitettiin onnistuneesta salakuljetuksesta heti. Pietiläinen jätti lapsen Haminaan ja palasi Venäjälle kello 22.
Konsuli Simo Pietiläinen poistui viimeisen kerran Venäjältä 10.05.2009 kello 13.22. Enää hänellä ei ole Venäjälle asiaa, sillä Venäjä on julistanut hänet persona non grataksi eli ei-toivotuksi henkilöksi "Venäjän lakien ja Wienin diplomaatti- ja konsulisuhteita koskevan sopimuksen röyhkeästä rikkomisesta viemällä laittomasti Venäjältä Suomeen Suomen kansalaisen P. Salosen ja hänen lapsensa A. Salosen, jolla on myös Venäjän kansalaisuus" (Venäjän ulkoministeriön tiedote 913-08-06-2009).
Pietiläisen syyllistäminen on kuitenkin vähän kohtuutonta, jos ottaa huomioon, että koko Suomen valtiojohto oli juonessa mukana.
Venäjä piti tapausta törkeänä provokaationa ja röyhkeänä kansainvälisen oikeuden rikkomuksena. Ulkoministeri Lavrov soitti Aleksander Stubbille 14.05.2009 ja Venäjän ulkoministeriö jakoi puhelusta tiedotteen, jonka mukaan Stubbille ilmoitettiin, että "lapsen vieminen vastoinen hänen äitinsä, joka on Venäjän kansalainen, tahtoa, on Venäjän lainsäädännön törkeä rikkomus, josta seuraa rikosoikeudellinen vastuu". Lisäksi tiedotteessa todettiin, että "laittomaan toimintaan on ollut osallisena Suomen Pietarin konsulaatti". Venäjän ulkoministeriö tiivisti: "Kaikki se on räikeä rikkomus vastoin diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta, joka vaatii diplomaattisten edustustojen henkilökunnan jäseniltä vastaanottajavaltion lakien ehdotonta noudattamista."
Kun Venäjän ulkoministeriön kuvausryhmä halusi haastatella minua Suomen ja Venäjän 200-vuotisia suhteita käsittelevään dokumenttielokuvaansa, he halusivat kysellä juuri Anton Salosesta. Hän on siis merkkitapaus maidemme suhteiden 200-vuotisessa historiassa, ilmeisesti eräänlainen jatke Mainilan laukausten, Bobrikovin murhan yms. törkeiden provokaatioiden pitkässä ketjussa.
Maailmanhistoria tuskin tuntee yhtä suurta julkeutta ja röyhkeyttä kuin Suomen valtiojohdon lausunnot Anton Salosen sieppauksen ja salakuljetuksen jälkeen. Syyllinen oli kuulemma Venäjä, joka ei liittynyt Haagin sopimukseen! Stubbin mielestä asiassa toimittiin inhimillisesti oikein ja Suomen lakien mukaan (vale), uhkasipa Pietarin pääkonsulimme Olli Perheentupa peräti haastaa Venäjän oikeuteen.
Vähän myöhemmin Putin huomautti tavatessaan Halosen, että Venäjän tuskin kannattaa liittyä Haagin sopimukseen, jos Suomi ei osaa noudattaa edes Wienin sopimusta. Sitä paitsi totta kai Suomi on rikkonut myös omaa konsulilakiaan, sillä mikään ei oikeuta salakuljettamaan alaikäisiä ulkomaan kansalaisia takakontissa saati säilyttämään heitä viikkokausia konsulaatin tiloissa.
Mitä Haagin sopimukseen tulee, niin Venäjä on allekirjoittanut sen, muttei ratifioinut. Ja vaikka Venäjä liittyisikin Haagin sopimukseen, Suomen ja Venäjän pitäisi kuitenkin sopia pelisäännöistä kahdenvälisesti. Joka tapauksessa suomalaisten vaatimukset "pelisäännöistä" ovat outoja, kun rikomme törkeästi kansainvälisiä sopimuksia, vieraan maan lakeja ja vielä omiakin lakejamme.
Jälkien peittelemiseksi Suomessa järjestettiin tökerö näytösoikeudenkäynti Antonin äitiä Rimma Salosta vastaan ja varmuuden vuoksi valtiojohtomme edelleen kiistää Anton Salosen Venäjän kansalaisuuden. Venäjän lähetystö joutui jopa myöntämään Antonille uuden Venäjän passin todisteeksi siitä, että Anton Salonen on ollut syntymästään saakka Venäjän kansalainen.
Sosiaaliviranomaiset kieltävät edelleen Anton Salosta puhumasta äitinsä Rimma Salosen kanssa molempien ainoaa yhteistä kieltä venäjää. Anton Salonen on nyt ollut runsaat vuoden päivät puhumatta äidinkieltään, jonka hän ilmeisesti on jo osittain unohtanut.
Alaikäisen Venäjän kansalaisen erottamista venäläisestä äidistään ja venäjän kielen käytön kieltämistä heidän välillään ei voi pitää muuna kuin törkeänä puuttumisena Venäjän sisäisiin asioihin. Näin tehtiin ja tehdään Anton Salosen tapauksessa, näin tehtiin Turussa Robert Rantalan tapauksessa.
Turussa vanhemmiltaan kiireellisesti sijoitetun Venäjän kansalaisen Robert Rantalan asiassa Suomi rikkoi törkeästi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta jättämällä selvässä tapauksessa lapsen oman mielipiteen huomioimatta. Robertiakin kiellettiin puhumasta venäläisen äitinsä kanssa äidinkieltään venäjää. Samassa yhteydessä julkisuuteen tuli suuri joukko vastaavia alaikäisiin Venäjän kansalaisiin Suomessa kohdistuneita oikeuksien loukkauksia. Monessa tapauksessa venäläiseltä äidiltä oli viety lapset lastenkotiin epämääräisissä olosuhteissa ilman oikeuden päätöstä.
Tähän liittyen Astahov vieraili Suomessa ja tapasi myös Halosen. Asiassa ehdotettiin kahdenvälistä sopimusta lapsen oikeuksista, minkä ministeri Risikko tökerösti torjui. Suomen mediat aloittivat pienellä viiveellä aggressiivisen russofobisen kampanjan, jossa Astahov leimattiin Suomen asioihin puuttuneeksi KGB-mieheksi.
Nyt Suomen mediat ja myös päivystävät dosentit tuntuvat heräilevän uudelleen. On yritetty analysoida tapahtunutta, huonolla menestyksellä. Tosiasioista ei haluta välittää, kuten ei Suomessa yleensäkään.
JOHAN BÄCKMAN
