Tänään 13.5. Venäjän duuman on määrä käsitellä Haagin lapsikaappaussopimuksen ratifiointia. Sopimuksen avulla Venäjälle tai Venäjältä kaapatut lapset voidaan helpommin palauttaa kotimaahansa.
Venäläiset asiantuntijat suhtautuvat sopimukseen kielteisesti, sillä sen katsotaan loukkaavan Venäjän ja venäläisten etua.
Venäjän ortodoksikirkko vastustaa lastensuojelu-uudistuksia, koska niiden uskotaan vahingoittavan kaikkein pyhintä eli perhettä. Samaa mieltä on Venäjän kommunistipuolue, jolla on vielä duumassa vaikutusvaltaa.
Venäläinen lastensuojelua tarkoittava uudissana ”juvenalnaja justitsija” merkitsee perhevastaisuutta ja sosiaaliviranomaisten mielivaltaa. Monet kansalaisjärjestöt lobbaavat lastensuojelu-uudistuksia vastaan järjestämällä konferensseja ja näyttäviä mielenosoituksia.
Sopimus rikkoo perustuslakia
Haagin sopimusta pidetään monella tapaa sopimattomana Venäjän lainsäädäntöön. Sopimus ei tunne ollenkaan Venäjän perheoikeudelle keskeistä vanhemman oikeuksien käsitettä. Vastaavasti länsimaissa yleinen huoltajuuden käsite on Venäjällä käytännössä tuntematon.
Venäjän perustuslain mukaan äitiys ja lapsuus ovat valtio erityisessä suojeluksessa, lisäksi lapsen kasvatus on molempien vanhempien tasa-arvoinen oikeus ja velvollisuus. Kriitikot pitävätkin Haagin sopimusta perhevastaisena, koska se käytännössä sivuuttaa äitiyden ja vanhemmuuden.
Suorastaan vaarallisena kriitikot pitävät sopimuksen 12 artiklaa, jonka mukaan lapsen sopeutuminen uusiin olosuhteisiin vuoden aikana voi estää palauttamisen. Tämän katsotaan provosoivan järjestäytynyttä rikollisuutta, joka piilottaa ja manipuloi lapsia.
Ongelmallisena pidetään myös 13 artiklaa, jonka mukaan lasta ei tarvitse palauttaa, jos huoltoa koskevia oikeuksia ei tosiasiassa käytetty kaappaushetkellä. Kriitikkojen mukaan tämä uhkaisi vaikkapa venäläisiä perinteitä antaa lapsi kesäksi mummon hoitoon.
Sopimusta pidetään myös syrjivänä, koska lapsen sosiaalinen tausta voi estää palauttamisen. Tämä voi koskea köyhiä venäläisperheitä, joita on länsimaisin mittarein mitattuna todella paljon. Venäjän perustuslaki kieltää kaiken syrjinnän.
Venäläisten asiantuntijoiden mukaan Venäjän on suojeltava kaikkia kansalaisiaan, joten venäläiset lapset pitäisi olosuhteista riippumatta palautta Venäjälle. Siellä heidän sijoituspaikkansa voidaan ratkaista Venäjän lakien mukaan. Haagin sopimuksen katsotaankin vaarantavan Venäjän valtion inressejä ja jokaisen venäläisen oikeuksia suojeluun oman valtionsa taholta.
Haagin sopimuksen 20 artiklan mukaan lasta ei tarvitse palauttaa, jos se rikkoo palauttajavaltion ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa koskevia perusperiaatteita. Tässä kriitikkojen mukaan Venäjää vastaan voidaan käyttää länsimaissa yleistä ihmisoikeuspropagandaa, joka liioittelee ja mustamaalaa Venäjän olosuhteita.
Tapaus Anton
Venäjällä valtavan huomion saanut Anton-pojan tapaus vaikuttaa varmasti käsityksiin länsimaisten sopimuskumppanien luotettavuudesta lapsiasioissa. Venäjän ulkoministeriön Suomelle huhtikuussa antaman nootin mukaan Suomi on rikkonut Anton-asiassa jo seitsemää kansainvälistä sopimusta.
Venäjä pitää Antonin haltuunottoa ja salakuljetusta suomalaisen diplomaattiauton takakontissa rikollisena, koska lapsi oli ja on Venäjän kansalainen. Suomen koko valtiojohto piti sen sijaan lapsen tuontia oikeutettuna, koska Venäjä ei ollut ratifioinut Haagin lapsikaappaussopimusta.
Jos duuma tänään äänestää sopimuksen ratifioinnin puolesta, asia siirtyy parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston hyväksyttäväksi. Jos liittoneuvosto hylkää esityksen, duuma voi vielä hyväksyä sen 2/3 enemmistöllä.
JOHAN BÄCKMAN
Kirjoittaja on oikeussosiologian dosentti Helsingin yliopistossa.
