Suomennos dos. Johan Bäckmanin kolumnista Izvestija-lehdessä 4.7.2016
SUOMI JUHLII 100-VUOTIASTA ITSENÄISYYTTÄÄN EROAMALLA EU:STA
Brexit palautti itsenäisyyden suomalaisten mieliin. Sebastian Tynkkynen, perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, teki heti suositun aloitteen kansanäänestykselle EU:sta eroamiseksi. Myös Paavo Väyrynen, tunnettu suomalainen poliitikko ja entinen ulkoministeri, on tehnyt aloitteen Suomen paluusta omaan kansalliseen valuuttaan. On odotettavussa, että nämä kaksi asiaa käsitellään samassa kansanäänestyksessä jo ensi vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotiasta itsenäisyyttään ja kansan tahto sen kunniaksi toteutuu.
Brittien kansanäänestyksen jälkeen Suomessa muistettiin, että maa liittyi Euroopan unioniin ja euroon laittomasti. Se tarkoittaa, että Suomella ei käytännössä ole oikeutta jatkaa EU:ssa. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä EU:hun liittymisestä havaittiin törkeä vaalivilppi, kun Suomen valtamedia agitoi vain EU-jäsenyyden puolesta, jättämällä EU-vastaiset näkemykset käytännössä pois julkisuudesta. Epärehellinen vaalikampanjointi sai jatkua jopa äänestyspäivänä. Erityisesti Suomen suurin lehti Helsingin Sanomat pelotteli kansaa russofobisilla iskulauseilla ja "venäläisten prostituoitujen aallolla", jos suomalaiset eivät äänestä EU:n puolesta. Iljettävässä ja likaisessa kampanjassaan Helsingin Sanomat peräti julkaisi kokosivun kuvan "venäläisestä prostituoidusta", jonka yhteyteen oli liitetty iskulauseita Suomen kuulumisesta "länteen". Tuloksena 57 % äänestä EU:n puolesta ja 43 % vastaan, mutta tämä "tulos" on epärehellinen eikä tietenkään tosiasiassa heijastele koko väestön kantaa.
Suomen liittyminen vuonna 2002 euroon oli törkeän vilpillinen sekä laiton ja ilmeisesti myös rikollinen. Keskustan kansanedustajat huomauttivat jo silloin, että euroon liittyminen oli perustuslain vastaista. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä eikä asiasta säädetty edes lakia. Euroon mentiin ilmoitusasiana.
Erikoista että Venäjä-vastaisesta pakotepolitiikasta kärsivät eniten suomalaiset maanviljelijät, jotka ovat ajautumaisillaan massoittain konkurssiin menetettyään edulliset markkinat maitotuotteilleen Venäjällä. Hassua että suomalaiset maanviljelijät eivät ole mitenkään syyllisiä mihinkään eikä heillä ole tekemistä Ukrainan kriisin kanssa. Käytännössä kaikissa EU-maissa ehdotetaan monelta taholta Venäjä-pakotteista luopumista.
Venäjän ja Suomen suhteet ovat tietenkin erittäin hyvät. 70-80 % suomalaisista ei kannata NATO-jäsenyyttä. Näin ollen Suomi ei koskaan liity NATO:on. Suomessa kyllä muistetaan, miten suomalainen kansakunta tosiasiassa syntyi Venäjän imperiumin yhteydessä. Siihen asti suomalaiset eivät oikeastaan edes tienneet olevansa suomalaisia. Keisari Aleksanteri I loi Suomen valtion ja omien sanojensa mukaan nosti Suomen kansakuntien joukkoon. Jokin aika sitten perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen kirjoitti, että Venäjän imperiumissa Suomi oli itsenäisempi kuin Euroopan unionissa. Tottahan se on: Venäjän yhteydessä meillä oli oma raha, omat lait, omat rajat, jne.
Vuodesta 1809 vuoteen 1917 suomalaiset elivät etuoikeutettua elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän imperiumin yhteydessä. Suomalaiset muuten aina pitivät keisareistaan. Tiedetään että suomalaiset taistelivat yhdessä venäläisten kanssa turkkilaisia vastaan, eikä ole salaisuus, että siihen sotaan liittyen suomalaiset perustivat yhdessä venäläisten kanssa uuden Bulgarian valtion. Sitä paitsi vapautetun Bulgarian johtoon nimitettiin vuonna 1881 suomalainen kenraali Casimir Ehrnrooth. Näin ollen suomalaisetkin ovat valtionmuodostajakansa.
Vähän aikaa sitten Pietarissa paljastettiin venäläisen kenraalin C. G. E. Mannerheimin muistolaatta. Hän oli myös Suomen marsalkka. Hän palveli lähellä keisariperhettä ja elämänsä loppuun piti lähellään keisarinna Aleksandra Fjodorovnan kuvaa. Talvisodan edellä 1930-luvun lopulla Mannerheim olisi halunnut myöntyä Stalinin esittämään aluevaihtoon, mutta Suomen johto ei kuunnellut. Näin ollen Mannerheimin avulla talvisota ja sen seuraamukset olisi voitu välttää. Suomi olisi voinut jäädä toisen maailmansodan ulkopuolelle. Syksyllä 1944 juuri Mannerheim veti Suomen pois toisesta maailmansodasta ja vapautti maan fasistijoukoista.
Mannerheim eli vaikeina aikoina ja tajusi, että hyvä naapuruus ja ystävyys Suomen ja Venäjän välillä on aina etusijalla. Suomen liittoutumattomuus on rauhan ja turvallisuuden tärkein tae Pohjois-Euroopassa.
On merkillepantavaa että suomalaiset ovat aina arvosteneet kaikkia historiansa kausia Venäjän naapuruudessa. Suomessa ei kaadeta patsaita. Tähän päivään saakka Helsingissä on Leninin puisto ja Tampereella Lenin-museo rakennuksessa, jossa Lenin ja Stalin tutustuivat vuonna 1905. Suomen eri kaupungeissa seisoo Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden monumentteja. Helsingin vanhassa keskustassa on keisari Aleksanteri II:n patsas. Vähän aikaa sitten Turku ja Helsinki kiistelivät Aleksanteri I:n rintakuvasta, joka sijoitettiin aluksi Turkuun, mutta siirrettiin vuonna 1832 Helsinkiin. Hiljattain Turku alkoi vaatia keisarin kuvan palauttamista, mutta Helsinki kieltäytyi. Tuloksena Turkua varten tehtiin kopio.
Näin itsenäisyys tekee paluuta Suomeen ja suomalaisten mieliin.
Johan BÄCKMAN
Venäjän strategisten tutkimusten instituutin (RISI) edustaja Pohjois-Euroopan maissa.
Teksti on julkaistu venäjäksi Izvestija-sanomalehdessä 4.7.2016 sekä printtilehdessä että netissä, http://izvestia.ru/news/620585. Tämä suomennos on epävirallinen.
