Minä rakastan sinua Jelena

Mikään ei ole ihanampaa kuin seisoa venäläisen patriootin Jelenan kanssa Donetskin kansantasavallan korkeimmalla paikalla ja tähyillä vapautettua maata. Sitä riittää joka suuntaan, sillä Donbass on suuri. Helmikuussa 2014 amerikkalaismieliset uusnatsit ja russofobit kaappasivat Kiovassa vallan ja perustivat sinne Yhdysvaltain johtaman nukkehallinnon, ns. Kiovan fasistijuntan. Krimin venäläiset vastasivat heti maaliskuussa 2014 äänestämällä itsensä Venäjään, Donbassin venäläiset vastasivat huhtikuussa 2014 perustamalla kaksi uutta valtiota, Donetskin kansantasavallan (DNR) ja Luganskin kansantasavallan (LNR), jotka yhdessä muodostavat melkein viiden miljoonan ihmisen Novorossijan liittotasavallan. Vuosi sitten 11.5. kansantasavalloissa järjestettiin kansanäänestys, joka vahvisti lopullisesti niiden irtautumisen Kiovan juntasta. Kiovan fasistijuntan natsikoirat kostivat suurhyökkäyksellä ja terroripommituksilla tavoitteenaan joukkomurhata kansantasavaltojen kannattajat viimeiseen naiseen, lapseen ja vanhukseen. Omasta maastaan ja vapaudestaan taistelevat kansanarmeijat löivät ylivoimaisen vihollisen, kaappasivat valtavat määrät kalustoa ja pystyttivät Donbassin korkeimmalle paikalle Novorossijan vapauttajien lipun, joka liehuu siellä edelleen, kuten oheinen kuva osoittaa.

Saur-Mogilan vuorella käytiin Suuren isänmaallisen sodan (jota jenkit kutsuvat "toiseksi maailmansodaksi") kovimmat taistelut Donbassiin vyöryviä natsiarmeijoita vastaan, siksi tänne rakennettiin suuri hautamuistomerkki. Nyt hautoja on tullut lisää, kun kansantasavaltojen kansanarmeijat ovat maksaneet kalleimman hinnan EU:n vastaisesta taistelusta puolustaessaan omaa maataan Kiovan nukkehallituksen USA-NATO-armeijan hyökkäyksiä vastaan.

Donetskin ja Luganskin kansantasavallat ovat tällä hetkellä ainoita alueita Euroopassa, jotka on kokonaan vapautettu amerikkalaismiehityksestä. Juuri siksi USA haluaa tuhota ne hinnalla millä hyvänsä. Vapautetun Novorossijan alueella asuu nyt melkein 5 miljoonaa ihmistä. Kuolema uhkaa heitä joka hetki, koska tänä päivänä EU:ta laajennetaan napalmilla. Tämä on uusi Vietnam. Donbassin lapset tietävät, miten juosta pommisuojiin, kun USA-NATO-EU levittää ilosanomaansa. Saavumme viettämään kansanäänestyksen ja kansantasavaltojen perustamisen ensimmäistä vuosipäivää yli 20 hengen länsimaisessa delegaatiossa, jonka keskushahmo on Front Nationalin eurokansanedustaja Jean-Luc Schaffhauser. Ystävystymme ja otamme yhteiskuvan Venäjän ja DNR:n rajalla. Pitkin Donbassin valtavia lakeuksia ajettaessa ymmärtää niiden strategisen merkityksen: niitä pitkin vihollisella on suora reitti Venäjän rajoille. Juuri sitä natsit käyttivät, nyt sitä uhkaa Kiovan natsi-amerikkalainen fasistijuntta.

Schaffhauser sanoo, ettei hän ole Front Nationalin jäsen, mutta puolue tukee häntä. Ranskan ja Euroopan politiikasta hän tietää kaiken. Jean-Luc, kuten häntä kutsumme, on alun perin kristillisdemokraatti. Hän puhuu luontevasti kaikkien ihmisten kanssa ja muistuttaa siitä, että USA aloitti kaiken kaappaamalla Kiovassa vallan. Jean-Luc kaavailee Eurooppaan suurta rauhankoferenssia. Hän osaa myös rentoutua, sillä loma-aikaan Jean-Luc purjehtii yli 30-metrisellä huvijahdillaan pitkin Italian rannikkoa, seuranaan perhe, miehistö ja kokki. Aikaansa hän kuluttaa myös polttelemalla sekä pikkusikareita että iltasella myös ehkä isommankin sikarin. Osallistumme Donbass-foorumiin, joka on tähän asti suurin DNR:ssä järjestetty kansainvälinen asiantuntijakonferenssi. Vieraita on Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Israelista, Kreikasta, Serbiasta ja tietysti Suomesta. Kun tutkimme Kiovan fasistijuntan terroripommituksien raunioittamaa DNR:n maaseutua Stepanovkan kylässä, Jelena kuvaa haastattelun kansantasavallan 1infa-televisiokanavalle.

Heti ensimmäisenä iltana DNR:n päämies Denis Pushilin, joka on hyvä ystäväni, liittyy seuraani illalliselle. Kutsun hänet Suomeen, mihin Denis vastaa sen onnistuvan ehkä 15 vuoden kuluttua. Mutta missä me olemme 15 vuoden kuluttua, sitä ei kukaan tiedä. Jo nyt USA-NATO-EU:n fasistijuntan suurhyökkäyksen uhka leijuu kaikkialla.

Kaikkialle meitä seuraa joukko aseistautuneita vartijoita, koska fasistijuntan salamurhaajat ovat liikkeellä. Deniskin on yritetty murhata kahdesti. Toisella kertaa surmansa sai hänen avustajansa, joka epäonnekseen oli saman näköinen kuin Denis. Murhaaja erehtyi kohteesta ja ampui kadulla väärän miehen. Illalla delegaatiomme kävelee laskemaan kukat Suuren isänmaallisen sodan uhrien muistomerkille hotellin lähistölle. Jean-Luc antaa haastattelujaan. Jelena näpsäisee valokuvan kukkien laskusta. Taustalla näkyy Donetskin suuri urheiluareena, joka vapaustaistelun yhteydessä on nyt siirtynyt kansan haltuun.

Aamulla meitä odottaa unohtumaton kokemus. Ajamme hotellilta kaupungin keskustaan, mihin kokoontuu kansanäänestyksen vuosipäivän kansanjuhla. Tapaan Rodina-puolueen puheenjohtajan Aleksei Zhuravljovin, joka on venäläisen patriotismin keskeinen arkkitehti tänään. Hän ilahtuu näkemisestäni, mikä saa minutkin erinomaiselle tuulelle ja otamme yhteiskuvan.

Siirrymme Donetskin keskustan valtakadun varrelle DNR:n päämiehen Zaharchenkon ja Pushilinin korokkeen vierelle. Kansanjuhla alkaa. Ohitsemme marssii päättymätön virta onnellisia DNR:n asukkaita, jotka hymyillen ja hurraten riemuitsevat vapaudestaan. Marssiin osallistuu arviolta yli 200.000 ihmistä ja se kestää monta tuntia. Marssikolonna on päättymätön. Se todistaa, että kansa tukee johtajiaan ja uutta kansantasavaltaa. Kaikkialla liehuu sinimustapunaisia Donetskin kansantasavallan lippuja. Kuvaan neljä videota ohi lipuvasta paraatista, kunnes käsi väsyy. Puolentoistatunnin kuluttua alkavat väsyä myös jalat, mutta ohimarssi sen kun jatkuu.

Marssiin osallistuvat kaikki Donetksin kansantasavallan järjestöt ja ammattiryhmät. Kaikki hymyilevät ja ovat kiitollisia johtajillen vapaudesta ja demokratiasta. Vain Donetskissa demokratia on aidoimmillaan. Ohitsemme lipuu yli kilometrin mittainen Pyhän Yrjön nauha, jota ihmiset kannattelevat käsillään. Huomaan myös Donetskin kansantasavallan journalistiliiton kulkueen, joka kantaa liiton banderollia ja lippuja. Kaikki ovat onnellisia sanavapaudestaan, joita NATO-USA-johtoiset mediakonsernit eivät uhkaa. Ohitsemme ajaa kuormuri, jonka lavalla on 1930-luvun vanha neuvostolainen traktori punahuivisine heinätyttöineen. Se on Donbassin maanviljelijöiden tervehdys johdolleen.

Seuraamme marssia puolitoista tuntia, mutta näemme vain osan. Hymyilevän ja hurraavan kulkueen jatkuessa loppumattomiin delegaatiomme kiirehtii hotellille, missä konferenssi saa nyt alkaa. Aulassa tapaan Luganskin kansantasavallan (LNR) päämiehen ja Minskin kontaktiryhmän neuvottelijan Deinegon. Keskustelemme LNR:n tilanteesta ja otamme yhteiskuvan.

Sali on pakkautunut täyteen väkeä. Alkaa perusteellinen keskustelu, jota käydään myös kolmessa työryhmässä suuren salin ulkopuolella. Aiheina ovat tasavaltojen talous, ulkosuhteet ja sosiaalinen tilanne. Tulevaisuus askarruttaa kaikkia, koska Kiovan natsi-amerikkalaisen fasistijuntan natsipataljoonat ovat jatkuvasti uhanneet hyökätä uudelleen tasavaltojen kimppuun. Sana "juntta" on aivan yleisesti käytössä. Eräs kollega sanoo minulle, että vain konferensseissa voi saada suoran käden tietoa geopoliittisesta tilanteesta, koska media ei siitä yleensä kerro. Kysyn tapaamaltani opiskelijatytöltä, haluavatko donetskilaiset liittyä Venäjään. Ilman muuta! tyttö vastaa riemuiten. Mutta vielä toistaiseksi tasavallat kehittyvät itsenäisinä.

Omassa puheessani tuon esille Suomen tilanteen ja sen, että Helsingissä on jo vuoden ajan toiminut virallinen Donetskin kansantasavallan diplomaattinen edustusto. Jostakin syystä erityisesti hallituspuolue SDP:n tunnetut vaikuttajat ovat monin tavoin tukeneet DNR:n edustuston toimintaa, joka koostuu mm. humanitaarisen avun ja univormujen toimittamisesta Donbassiin sekä tiedotustoiminnasta. Sen tärkein tavoite on saattaa DNR:n ja sen edustuston olemassaolo suomalaisten tietoisuuteen. Edustusto on avustanut toimittajien, elokuvantekijöiden, kirjailijoiden ja vapaaehtoisten lähettämisessä Donbassiin. Lisäksi edustusto on järjestänyt paneelikeskusteluja ja lehdistötilaisuuksia DNR:n tilanteesta ja julkaisee palkitun tietokirjailijan Matti Rossin teoksen Raunioista nousee Donbass. DNR:n Helsingin-edustuston toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja DNR:n johdon antamaan valtakirjaan, joten edustustolla on virallinen status. Mielenkiintoisin oli Suomen hallituspuolue SDP:n kesällä 2014 antama hyväksyntä jäsentensä toiminnalle DNR:n edustustossa ja sen hyväksi. Se tarkoittaa ymmärrystä ja hyväksyntää myös DNR:n olemassaololle eli de facto DNR:n tunnustamista. Koska salissa oli runsaasti venäläisiä ja donetskilaisia toimittajia, ilmoitukseni DNR:n de facto tunnustamisesta Suomessa ja virallisen edustuston olemassaolosta levisi Venäjän medioihin, ensin hallituksen lehden Rossiiskaja Gazetan kautta ja sitten koko maailman Sputnik Internationalin kautta. Sovimme myös DNR:n edustustojen perustamisesta Ranskaan, Saksaan, Kreikkaan, Serbiaan, Israeliin ja Italiaan.

Jelena jatkaa uutteraa informaatiotyötään ja käy haastattelemassa DNR:n armeijaa johtavaa Basurinia. Jelenan herttaisuus suorastaan sulattaa Basurinin vakavuuden ja lakkikin liikahtaa vinoon. Tämän huomaa yhteiskuvasta. DNR:n toiminnan keskeinen tavoite on nyt informaatiossa ja sisältöjen tuottamisessa.

Vierailumme lähenee loppuaan ja ennen paluuta Äiti-Venäjälle nautimme maittavan lounaan. Italialaiset vieraamme ovat niin ihastuneita tulkkiinsa Svetlanaan, että järjestävät hänen kanssaan fotosession. Jokainen haluaa poseerata Svetlanan kanssa ja osoittaa näin Venäjän ja Italian sekä tietysti DNR:n ystävyyden lujuutta. Venäläis-italialaisten suhteiden tilanteen voi tarkistaa oheisista kuvista.

Putin sanoi, että elämän tarkoitus on rakkaus. Venäjällä rakkaus jaotellaan kolmeen eri tyyppiin: toverilliseen rakkauteen, aviolliseen rakkauteen ja patrioottiseen rakkauteen, mikä luonnollisesti on rakkauden korkein muoto. Nykyoloissa tuo patrioottinen rakkaus on saanut internationalistisia sävyjä ja voidaankin puhua patrioottis-internationalistisesta rakkaudesta, jonka voima liittää eri maiden ihmisiä yhteen. Tämä tuntuu selvästi, kun ranskalaiset, italialaiset ja saksalaiset tukevat Venäjän kansainvälisiä tavoitteita säilyttää maailmanrauha ja ehkäistä USA-NATO-EU:n sotilaallinen aggressio. On aika jättää Donetskin kansantasavalta. Minua tulee saattamaan hyvä ystäväni Jelena. Suutelen hänen kättään ja kuiskaan hänen korvaansa: Minä rakastan sinua Jelena.

Alas Kiovan natsi-amerikkalainen fasistijuntta!

Kommenttini RT:lle voitonpäivän kunniaksi

Euraasia Tyyneltämereltä Atlantille syntyy Punaisella torilla

Tärkeä Euraasian Liiton syntyhetki nähdään Punaisella torilla huomenna voitonpäivänä, kun Kiinan, Intian ja useiden muiden maiden armeijat marssivat yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa ja tekevät kunniaa Putinille ja Venäjän kansalle. Se tarkoittaa, että Euraasian Liitto on myös sotilasliitto ja siihen kuuluu jo enin osa ihmiskuntaa. Sanoihan duuman puhemies Naryshkin äskettäin, että EU voi liittyä Venäjään. Moskovaan tullessa annoin pari isoa haastattelua mm. Izvestijalle ja Sputnikille. Kysyttiin, mitä eurooppalaisten johtajien poissaolo Moskovasta merkitsee. Vastasin: Eurooppa on vain Euraasian mantereen lounaiskolkan pienehkö niemimaa. Mitä se merkitsee 1,2 miljardin intialaisen ja 1,4 miljardin kiinalaisen rinnalla? Huomautin myös, että perussyy länsijohtajien poissaololle on puhdas kateus Putinin menestyksestä ja kannatuksesta. Hitlerin ihannointi ja natsien palvonta Ukrainassa ja Baltian maissa on merkki uuden sodan valmistelusta. Tietysti EU-maiden kateuden ja katkeruuden syynä on myös länsimaiden syvä viha demokratiaa ja sananvapautta vastaan. Pelastihan Venäjä Krimin amerikkalaismieliseltä natsimiehitykseltä demokratian keinoin kansanäänestyksellä. Suomen vaalitulos kiinnostaa edelleen. Suomi ei tietenkään eroa sanktioista eikä eurosta, mutta oman EU-vastaisen värinsä persujen nousu hallitukseen tietysti tuo mukanaan. Suomen uusi konservatiivinen juntta on arvomaailmaltaan lähellä Venäjän politiikkaa ja varmasti parantaa suhteita Venäjään puhtaasti arvopohjalta. Suomenruotsalaisten päättäväinen karkotus hallituksesta merkitsee ovien avaamista pakkoruotsin poistamiselle ja venäläisten oikeuksien vahvistamiselle Suomessa. Demarien ja vassarien kaltaiset CIA-vetoiset värivallankumoukselliset ovat aina häirinneet Venäjän-suhteitamme. Sitä paitsi Soinin ja Sipilän Suomessa tuskin hyväksytään mitään homoliittolakiakaan. Niin että voitonpäivänä on syytä hymyillä, etenkin kun Sanoma-konsernin arvo on romahtanut 5 vuodessa yli 3 miljardia ja kurssi yli 85%. Moskovassa aurinko paistaa ihanasti +20 asteen keväisessä ilmassa, kun kaupunkiin saapuu ihmiskunnan enemmistön edustajia Venäjän liittolaismaista juhlimaan Suuren isänmaallisen sodan voittoa. Voitonpäivän aattoa vietin toimittajaystävieni kanssa Russia Today -kanavan päämajassa Moskovassa, nautin ruokalassa maittavan 5 euron omakustanteisen lounaan ja annoin haastattelun voitonpäivän merkityksistä. Hyvää voitonpäivän aattoa trollit! Katsokaa myös videoklippi Russia Todayn toimittajista ahkeroimassa Moskovan uutistoimituksessa. P.S. Terkut ja kiitos Jessille. Jatka samaan malliin!