"Venäjän reaktio on symmetrinen ja oikeutettu. On täysin luonnollista, että NATO-maa Norja pantiin maksamaan Washingtonin Helsingissä toteuttamasta likaisesta operaatiosta."
Kansainvälisessä politiikassa on tapana vastata epäystävällisiin tai vihamielisiin tekoihin saman mittaluokan vastatoimilla. Äskettäin Moskovassa pidätettiin Norjan kansalainen, jota epäillään vakoilusta NATO:n hyväksi ja häntä uhkaa 20 vuoden vankeus.
Norjalaisen pidätys on selvä vastaus Helsingin Sanomille, joka viikko sitten esitteli varastettuja Suomen sotilastiedustelun Venäjää koskevia asiakirjoja. HS antoi ymmärtää, että sillä on niitä hallussaan runsaasti. Laajan salassa pidettävän sotilastiedustelun materiaalin varastaminen ja hallussapito on teko, joka uhkaa lukuisia ihmishenkiä.
Venäjä ei tietenkään voi vastata Suomelle, koska on selvää, että HS:n temppu ei ole Suomen vaan Washingtonin operaatio Suomen maaperällä Venäjää vastaan. Sitä paitsi Suomen viranomaiset ovat jo vastanneet asianmukaisesti, käynnistämällä rikostutkinnan epäillystä maanpetosrikoksesta ja kohdistaneet tutkinnan HS:n toimittajiin.
Venäjän reaktio on symmetrinen ja oikeutettu. On täysin luonnollista, että NATO-maa Norja pantiin maksamaan Washingtonin Helsingissä toteuttamasta likaisesta operaatiosta.
Asia tuotiin esiin Venäjän 1-kanavan raportissa (https://www.vesti.ru/videos/show/vid/740076/#), jossa pidätetty norjalainen vakoilusta epäilty henkilö rinnastetaan HS:n Laura Halmiseen. Lisäksi tv-raportissa todetaan muun muassa, että Suomen tiedustelu on rauhanomainen, kun taas NATO:n tiedustelu on vihamielinen.
Laura Halminen on nyt maailmankuulu sen takia, että HS itse nosti hänet esiin ja tekaisi hänestä eräänlaisen pääepäillyn. HS kertoi Halmisen kotiin tehdystä kotietsinnästä, mikä on yksityiselämän piiriin kuuluva asia.
Meneillään olevalla HS-skandaalilla ei ole mitään tekemistä sananvapauden, journalismin, tiedustelulakien tai lähdesuojan kanssa. Kyseessä on yksinkertaisesti Washingtonin häikäilemätön operaatio Venäjää vastaan ja HS on tässä NATO:n rikollinen sillanpääasema Helsingissä.
Tuskin sen vaarallisempaa rikosta on olemassa, kuin varastaa puolueettoman Venäjän naapurimaan sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja ja uhata niillä Venäjää. HS pitää näitä asiakirjoja hallussaan, kiristäen Suomen puolustusvoimia ja sotilaspoliittista johtoa. Suurempaa merkitystä ei ole edes sillä, mitä näistä asiakirjoista on julkaistu. Niitä julkaistiin vain tarpeeksi sen osoittamiseksi koko maailmalle, että HS pitää niitä hallussaan.
Kysymyksessä on myös vihamielinen sotilaallinen operaatio Suomen puolustusvoimia vastaan. Laajan salassa pidettävän sotatiedustelun materiaalin varastaminen ja hallussapito on teko, joka uhkaa lukuisia ihmishenkiä.
Tämä on ymmärretty Moskovassa selvästi.
Paljon on puhuttu niin sanotuista hybridioperaatioista. On kerrottu, että niiden tarkoituksena on aiheuttaa sekasortoa, hämmenystä, uusia jakolinjoja, kiistelyä, riitelyä, horjuttaa valtioita. Juuri tästä Washingtonin masinoimassa, Helsingin Sanomiin tukeutuvassa operaatiossa on kysymys. Kysymyksessä on sataan vuoteen häikäilemättömin isku Suomen puolueettomuutta, presidenttiä ja puolustusvoimia vastaan, tarkoituksena horjuuttaa Suomen puolustusvoimien uskottavuutta, presidentin asemaa ja Suomen puolueettomuutta.
Ei tule onnistumaan.
Poliisille tulee tietysti antaa työrauha, mutta ihmettelen, miksei poliisi pyydä puolustusvoimilta virka-apua Sanomatalon valtaamiseksi sotilaspoliiseilla ja Helsingin Sanomien henkilöstön siirtämiseen erityiseen pidätyskeskukseen kuulusteluja yms. varten. Sanomatalo pitäisi myös piirittää paseilla.
P.S.
Oikein mukavaa joulua kaikille!
Showing posts with label maanpetos. Show all posts
Showing posts with label maanpetos. Show all posts
Sunday, December 24, 2017
Friday, January 2, 2015
Maanpetoksellisen disinformaation levittäjät
Suomen eduskunnan yhteydessä toimiva Ulkopoliittinen instituutti (UPI) julkisti äskettäin Helsingin Sanomissa sotilaspoliittien skenaarion. Sen mukaan Suomi ei kykene puolustamaan Ahvenanmaata Venäjän miehitykseltä. Skenaarion mukaan Venäjä kykenee vaivattomasti valtaamaan kaksi Ahvenanmaan saarta. Niistä käsin Venäjä pystyy skenaarion mukaan suvereenisti kontrolloimaan Viron, Ruotsin ja Suomen puolustusta.
Tämä skenaario oli julkaistu UPI:n vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin nimissä. Salonius-Pasternak on tunnettu NATO-lobbari, jonka kaikki julkisuudessa kirjoitetut ja sanotut lauseet on tähdätty Venäjän panetteluun ja NATO:n sekä Yhdysvaltain intressien edistämiseen Suomessa. Tämä koskee tietysti kaikkia muitakin UPI:n tutkijoita sekä eräitä muita Venäjä-asioiden kiintiökommentaattoreita, joiden aatteelinen perusta on sotaa lietsovassa russofobiassa.
UPI:n skenaario herätti heti laajaa huomiota, ärtymystä, pelästystä ja jonkinlaista paniikkiakin, sekä tietysti suuttumusta, olihan siinä johtavan asiantuntijan ja valtion viranomaisen ja virkamiehen toimesta todettu, että Suomella ei ole toimivaa maanpuolustusta. Lisäksi UPI:n skenaario antaa ymmärtää, että kyseisten viranomaisten hallussa on aiemmin tuntematonta tiedustelutietoa Venäjän todellisista aikeista.
Suomen ulkopolitiikan varsinaiset tekijät ja asiantuntijat tulkitsivat UPI:n skenaarion kuitenkin eräänlaiseksi häikäilemättömäksi provokaatioksi ja Suomen puolustusta koskevien tietojen osalta myös törkeän valheelliseksi.
UPI:n skenaarion vaarallisuudesta kertoo kuitenkin se, että sitä koskevaa keskusteluilmapiiriä alkoi selvästi hallita jännittyneisyys ja jonkinlainen pelko. Tässä mielessä skenaario voikin olla hyvin tarkkaan ja taidokkaasti suunniteltu sotilaallinen provokaatio, joka on suunnattu Suomen maanpuolustusta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa vastaan.
Mistä siis on kysymys?
UPI:n skenaariossa kirjoittaja antaa ymmärtää, että hänellä on hallussaan Suomen maanpuolustuksesta uutta ja oikeaa tietoa, joka poikkeaa aiemmin tiedossa olevasta. Näkemys on tärkeä, koska se on esitetty eduskunnan yhteydessä toimivan tutkimuslaitoksen ja sen vanhemman tutkijan, puolustuspolitiikan asiantuntijan, nimissä.
Kirjoituksessa käytetty termi "skenaario" viittaa tulevaisuuden kehityskulkujen analyysiin, jotka on siis ilmeisesti tehty mainitussa eduskunnan tutkimuslaitoksessa johtavan asiantuntijan tai asiantuntijoiden toimesta. Olennaista on huomata, että tekstissä puhutaan "skenaarioista" monikossa. On siis monia skenaarioita, mutta kaikkien niiden sisältönä on tekstin mukaan se, että Suomea uhkaa sotilaallinen isku ainoana Itämeren maana.
Tässä kirjoittaja siis antaa ymmärtää, että hänellä olisi hyvin syvällinen tieto ja ymmärrys Venäjän tavoitteista ja asejärjestelmistä ja peräti melko tarkka tietämys olemassa olevasta sotilaallisesta hyökkäyssuunnitelmasta, joka kohdistuu Venäjän taholta Suomeen, Viroon ja Ruotsiin.
UPI:n skenaariota hallitsee kirjoittamaton paniikki siitä, että jonkun muun kuin Venäjän ja Suomen pitäisi kiireellisesti ottaa haltuunsa kaksi Ahvenanmaan saarta.
Ilmeisesti vain Charly itse tietää, mitkä ovat ne Ahvenanmaan kaksi saarta, jotka hänen mielestään pitäisi ottaa Naton haltuun. Vain Charlylla on siis hallussaan tämä salattu tieto näistä kahdesta saaresta, joiden aiemmin salatun merkityksen hän on nyt avannut suuremmallekin yleisölle.
UPI:n skenaarion voi siis lukea viestinä Venäjälle siitä, että Ahvenanmaan saaret ovat vapaasti otettavissa, koska Suomi ei voi puolustaa niitä. Ennen kaikkea Venäjää ohjastetaan tässä siitä, että kahden Ahvenanmaan saaren valtaaminen antaisi hyvät välineet kontrolloida Suomea, Ruotsia ja Viroa sekä tietysti NATO:a.
Toisaalta UPI:n skenaarion voi myös lukea eräänlaiseksi hätähuudoksi eli paniikinomaiseksi kehotukseksi NATO:lle ja Yhdysvalloille ottaa haltuun ehkä juuri ne kaksi Ahvenanmaan saarta, jotta Venäjä ei ottaisi niitä haltuunsa ensiksi. Onhan kysymyksessä niinkin suuri asia kuin Viron puolustus, ja Viro on sentään Yhdysvaltain liittolainen ja NATO-maa.
Herää kysymys: onko Suomen puolustus todellakin niin heikko, että Ahvenanmaan saaret ovat otettavissa? Tätä mietitään tietysti niin Suomessa kuin Venäjälläkin ja etenkin NATO:ssa.
Joka tapauksessa UPI:n skenaarion ja sen julkistamisen tarkoitus on lietsoa asiaa koskevaa epätietoisuutta ja ennen muuta epäluottamusta Suomen puolustusta kohtaan. Kun näkemys on naamioitu tieteelliseksi -- eduskunnan yhteydessä toimivan tieteellisen tutkimuslaitoksen skenaarioksi -- voimme siirtyä arvioimaan asiaa rikoslain kannalta.
Jos pidämme UPI:n skenaariota maanpetoksellisena, sitä voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: joko siinä esitetty seknaario Suomen ja Ahvenanmaan olemattomasta maanpuolustuksesta on valhetta tai sitten se on totta. Molemmissa tapauksissa mainitun skenaarion julkistaminen voi olla rikos.
Jos UPI:n skenaarion tiedot Suomen ja Ahvenanmaan puolustuksen olemattomuudesta ja kahden Ahvenanmaan saaren valtaamisen antamista mahdollisuuksista ovat totta, kuten skenaariossa annetaan ymmärtää, ne väitteet vahingoittavat Suomen maanpuolustusta. Kyseeseen voisi siis tulla Suomen rikoslain tarkoittama vakoilu, joka tarkoittaa tiedon hankkimista ja myös julkistamista Suomen maanpuolustusta koskevasta asiasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle. Rikoslain mukaan vakoilua on myös tiedon julkistaminen.
Tämä skenaario oli julkaistu UPI:n vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin nimissä. Salonius-Pasternak on tunnettu NATO-lobbari, jonka kaikki julkisuudessa kirjoitetut ja sanotut lauseet on tähdätty Venäjän panetteluun ja NATO:n sekä Yhdysvaltain intressien edistämiseen Suomessa. Tämä koskee tietysti kaikkia muitakin UPI:n tutkijoita sekä eräitä muita Venäjä-asioiden kiintiökommentaattoreita, joiden aatteelinen perusta on sotaa lietsovassa russofobiassa.
UPI:n skenaario herätti heti laajaa huomiota, ärtymystä, pelästystä ja jonkinlaista paniikkiakin, sekä tietysti suuttumusta, olihan siinä johtavan asiantuntijan ja valtion viranomaisen ja virkamiehen toimesta todettu, että Suomella ei ole toimivaa maanpuolustusta. Lisäksi UPI:n skenaario antaa ymmärtää, että kyseisten viranomaisten hallussa on aiemmin tuntematonta tiedustelutietoa Venäjän todellisista aikeista.
Suomen ulkopolitiikan varsinaiset tekijät ja asiantuntijat tulkitsivat UPI:n skenaarion kuitenkin eräänlaiseksi häikäilemättömäksi provokaatioksi ja Suomen puolustusta koskevien tietojen osalta myös törkeän valheelliseksi.
UPI:n skenaarion vaarallisuudesta kertoo kuitenkin se, että sitä koskevaa keskusteluilmapiiriä alkoi selvästi hallita jännittyneisyys ja jonkinlainen pelko. Tässä mielessä skenaario voikin olla hyvin tarkkaan ja taidokkaasti suunniteltu sotilaallinen provokaatio, joka on suunnattu Suomen maanpuolustusta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa vastaan.
Mistä siis on kysymys?
UPI:n skenaariossa kirjoittaja antaa ymmärtää, että hänellä on hallussaan Suomen maanpuolustuksesta uutta ja oikeaa tietoa, joka poikkeaa aiemmin tiedossa olevasta. Näkemys on tärkeä, koska se on esitetty eduskunnan yhteydessä toimivan tutkimuslaitoksen ja sen vanhemman tutkijan, puolustuspolitiikan asiantuntijan, nimissä.
Kirjoituksessa käytetty termi "skenaario" viittaa tulevaisuuden kehityskulkujen analyysiin, jotka on siis ilmeisesti tehty mainitussa eduskunnan tutkimuslaitoksessa johtavan asiantuntijan tai asiantuntijoiden toimesta. Olennaista on huomata, että tekstissä puhutaan "skenaarioista" monikossa. On siis monia skenaarioita, mutta kaikkien niiden sisältönä on tekstin mukaan se, että Suomea uhkaa sotilaallinen isku ainoana Itämeren maana.
Tässä kirjoittaja siis antaa ymmärtää, että hänellä olisi hyvin syvällinen tieto ja ymmärrys Venäjän tavoitteista ja asejärjestelmistä ja peräti melko tarkka tietämys olemassa olevasta sotilaallisesta hyökkäyssuunnitelmasta, joka kohdistuu Venäjän taholta Suomeen, Viroon ja Ruotsiin.
UPI:n skenaariota hallitsee kirjoittamaton paniikki siitä, että jonkun muun kuin Venäjän ja Suomen pitäisi kiireellisesti ottaa haltuunsa kaksi Ahvenanmaan saarta.
Ilmeisesti vain Charly itse tietää, mitkä ovat ne Ahvenanmaan kaksi saarta, jotka hänen mielestään pitäisi ottaa Naton haltuun. Vain Charlylla on siis hallussaan tämä salattu tieto näistä kahdesta saaresta, joiden aiemmin salatun merkityksen hän on nyt avannut suuremmallekin yleisölle.
UPI:n skenaarion voi siis lukea viestinä Venäjälle siitä, että Ahvenanmaan saaret ovat vapaasti otettavissa, koska Suomi ei voi puolustaa niitä. Ennen kaikkea Venäjää ohjastetaan tässä siitä, että kahden Ahvenanmaan saaren valtaaminen antaisi hyvät välineet kontrolloida Suomea, Ruotsia ja Viroa sekä tietysti NATO:a.
Toisaalta UPI:n skenaarion voi myös lukea eräänlaiseksi hätähuudoksi eli paniikinomaiseksi kehotukseksi NATO:lle ja Yhdysvalloille ottaa haltuun ehkä juuri ne kaksi Ahvenanmaan saarta, jotta Venäjä ei ottaisi niitä haltuunsa ensiksi. Onhan kysymyksessä niinkin suuri asia kuin Viron puolustus, ja Viro on sentään Yhdysvaltain liittolainen ja NATO-maa.
Herää kysymys: onko Suomen puolustus todellakin niin heikko, että Ahvenanmaan saaret ovat otettavissa? Tätä mietitään tietysti niin Suomessa kuin Venäjälläkin ja etenkin NATO:ssa.
Joka tapauksessa UPI:n skenaarion ja sen julkistamisen tarkoitus on lietsoa asiaa koskevaa epätietoisuutta ja ennen muuta epäluottamusta Suomen puolustusta kohtaan. Kun näkemys on naamioitu tieteelliseksi -- eduskunnan yhteydessä toimivan tieteellisen tutkimuslaitoksen skenaarioksi -- voimme siirtyä arvioimaan asiaa rikoslain kannalta.
Jos pidämme UPI:n skenaariota maanpetoksellisena, sitä voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: joko siinä esitetty seknaario Suomen ja Ahvenanmaan olemattomasta maanpuolustuksesta on valhetta tai sitten se on totta. Molemmissa tapauksissa mainitun skenaarion julkistaminen voi olla rikos.
Jos UPI:n skenaarion tiedot Suomen ja Ahvenanmaan puolustuksen olemattomuudesta ja kahden Ahvenanmaan saaren valtaamisen antamista mahdollisuuksista ovat totta, kuten skenaariossa annetaan ymmärtää, ne väitteet vahingoittavat Suomen maanpuolustusta. Kyseeseen voisi siis tulla Suomen rikoslain tarkoittama vakoilu, joka tarkoittaa tiedon hankkimista ja myös julkistamista Suomen maanpuolustusta koskevasta asiasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle. Rikoslain mukaan vakoilua on myös tiedon julkistaminen.
UPI:n skenaariossa ei tietenkään kerrota, minkä kahden Ahvenanmaan saaren vaivattomalla valtaamisella voitaisiin kontrolloida Suomen, Ruotsin ja Viron maanpuolustusta, mutta asiaa voi varmasti kysyä Charlylta itseltään, ovathan hänen yhteystietonsa skenaarion yhteydessä kaikkien näkyvillä.
Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että UPI:n skenaario on disinformaatiota eli väite Suomen maanpuolustuksen olemattomuudesta on valheellinen eli perätön. Tämä vaihtoehto onkin paljon todennäköisempi. Vaikka UPI:n skenaariossa hyvin vakuuttavasti esitetään, että Suomella ei olisi mitään kykyä yksin puolustaa Ahvenanmaata Venäjän jo suunnitelmissa olevaa hyökkäystä vastaan, väitteen voi toki myös kiistää. Tässä tapauksessa kysymykseen voisi tulla rikoslain tarkoittama sotaan yllyttäminen, koska UPI:n skenaarion julkistamisessa on mahdollisesti syyllistytty kansainvälisen poliittisen kriisin aikana julkiseen Suomea sotilaallisesti uhkaavaan kehotukseen, joka -- kuten rikoslaissa sanotaan -- "järjestelmällisesti levittää ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen puolustuksesta".
Joka tapauksessa UPI:n skenaarion tarkoituksenahan on vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen siten, että luottamus Suomen puolustukseen horjuu, Venäjän pelko kasvaa ja halukkuus liittoutua NATO:on vahvistuu.
Kysymyksessä on siis enemmän kuin vain "tutkijan mielipide" -- päin vastoin, kysymyksessä mitä ilmeisimmin on Suomen sotilaallista turvallisuutta vaarantava disinformaatio. Sitä levittävät tunnetusti amerikkalais- ja NATO-mielinen Sanoma-konserni ja Ulkopoliittinen instituutti (UPI), joiden toiminnan pääsisältö tuntuu siis olevan Venäjää ja Suomen puolustusta panettelevan maanpetoksellisen disinformaation levittäminen.
Mutta tässä vielä hyvä kysymys: Jos Suomi ja Ahvenanmaan saaret ovat vaarassa, miksi asia pitää ilmoittaa julkisesti? Miksi UPI ei esimerkiksi olisi tyytynyt luottamukselliseen raporttiin, jotta Suomen puolustuksen suuria puutteita ei paljastettaisi koko maailmalle? Miksi UPI on halunnut skenaariossaan ilmoittaa koko maailmalle, että Suomi ei kykene puolustamaan aluettaan?
Venäjähän otti haltuunsa Krimin tilanteessa, jossa USA ja NATO olisivat muussa tapauksessa tehneet sen hyvin pian. Tästä alkoi myös kansainvälinen poliittinen kriisi. Haluaako UPI nyt, että USA ja NATO ottaisivat Ahvenanmaan haltuunsa ennen kuin Venäjä (UPI:n mukaan) tekee sen?
Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että UPI:n skenaario on disinformaatiota eli väite Suomen maanpuolustuksen olemattomuudesta on valheellinen eli perätön. Tämä vaihtoehto onkin paljon todennäköisempi. Vaikka UPI:n skenaariossa hyvin vakuuttavasti esitetään, että Suomella ei olisi mitään kykyä yksin puolustaa Ahvenanmaata Venäjän jo suunnitelmissa olevaa hyökkäystä vastaan, väitteen voi toki myös kiistää. Tässä tapauksessa kysymykseen voisi tulla rikoslain tarkoittama sotaan yllyttäminen, koska UPI:n skenaarion julkistamisessa on mahdollisesti syyllistytty kansainvälisen poliittisen kriisin aikana julkiseen Suomea sotilaallisesti uhkaavaan kehotukseen, joka -- kuten rikoslaissa sanotaan -- "järjestelmällisesti levittää ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen puolustuksesta".
Joka tapauksessa UPI:n skenaarion tarkoituksenahan on vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen siten, että luottamus Suomen puolustukseen horjuu, Venäjän pelko kasvaa ja halukkuus liittoutua NATO:on vahvistuu.
Kysymyksessä on siis enemmän kuin vain "tutkijan mielipide" -- päin vastoin, kysymyksessä mitä ilmeisimmin on Suomen sotilaallista turvallisuutta vaarantava disinformaatio. Sitä levittävät tunnetusti amerikkalais- ja NATO-mielinen Sanoma-konserni ja Ulkopoliittinen instituutti (UPI), joiden toiminnan pääsisältö tuntuu siis olevan Venäjää ja Suomen puolustusta panettelevan maanpetoksellisen disinformaation levittäminen.
Mutta tässä vielä hyvä kysymys: Jos Suomi ja Ahvenanmaan saaret ovat vaarassa, miksi asia pitää ilmoittaa julkisesti? Miksi UPI ei esimerkiksi olisi tyytynyt luottamukselliseen raporttiin, jotta Suomen puolustuksen suuria puutteita ei paljastettaisi koko maailmalle? Miksi UPI on halunnut skenaariossaan ilmoittaa koko maailmalle, että Suomi ei kykene puolustamaan aluettaan?
Venäjähän otti haltuunsa Krimin tilanteessa, jossa USA ja NATO olisivat muussa tapauksessa tehneet sen hyvin pian. Tästä alkoi myös kansainvälinen poliittinen kriisi. Haluaako UPI nyt, että USA ja NATO ottaisivat Ahvenanmaan haltuunsa ennen kuin Venäjä (UPI:n mukaan) tekee sen?
Subscribe to:
Posts (Atom)