Suomalainen "rauhanpuolustaja" Kirsti Era haukkui suomalaisia Krimin-kävijöitä "sioiksi"

Rauhanpuolustajat-niminen järjestö natisee liitoksissaan, koska sen johtoporras tukee sekä Donbassiin perustettuja kansantasavaltoja että Krimin palauttamista Venäjään. Äskettäin Krimillä vieraili suomalaisen turistidelegaation mukana Rauhanpuolustajien johtokunnan jäsen Marjaliisa Siira, joka omin silmin kävi todistamassa, että Krimillä ei ole mitään "miehitystä". Rauhanpuolustajien sekavan julkilausuman mukaan siellä olisi "miehitys", mikä tarkoitaa, että Rauhanpuolustajat eivät edes käsitä termin "miehitys" merkitystä. Ilmeisesti rauhanpuolustajissa ei tiedetä, että 97 % Krimin asukkaista äänesti Venäjään paluun puolesta. Tämä tarkoittaa, että Suomen Rauhanpuolustajat vihaa demokratiaa. Tästä on todisteena myös se, että Rauhanpuolustajien nettihäirikkö ja vihapuhuja Kirsti Era kehtasi FB:ssä solvata suomalaisia Krimin-kävijöitä "sioiksi". Rauhanpuolustajien Siira vieraili Krimillä useamman päivän, osallistui turistidelegaation matkaohjelmaan ja maksoi matkansa tietysti itse, kuten muutkin turistit. Kun suomalaisturistien asuttama sanatorio sattumalta muuttui presidentinvaalien äänestyspäivänä vaalihuoneeksi, pääsi myös Siira seuraamaan äänestystapahtumaa. Tämän jälkeen rauhanpuolustajat tuskin voi väittää, että Krimillä olisi "miehitys". Paljonko näitä väitettyjä miehitysjoukkoja ja poikkeustilaa Siira on mukamas nähnyt? Krimillä on täysin rauhallista, ihmiset ovat iloisia päästyään takaisin Äiti-Venäjän turvalliseen syliin, mitä myös Siira oli todistamassa. Ilmeisesti Rauhanpuolustajissa ei edes tiedetä, mitä "miehitys" tarkoittaa. Aikaisemmin myös toinen Rauhanpuolustajien johtohahmo Stig Lång vieraili Donetskin ja Luganskin kansantasavalloissa suomalaisen turistiryhmän mukana. On hyvä, että rauhanpuolustajissa on ihmisiä, jotka haluavat käydä paikan päällä todistamassa, mitä maailmalla tapahtuu. On hienoa, että näiden aktivistien toimesta Rauhanpuolustajat on omalta osaltaan tunnustanut sekä Donbassin uudet kansantasavallat että Krimin palauttamisen Venäjään ynnä Krimillä järjestetyn presidentinvaalien äänestyksen, jossa Putin sai odotetusta 92 % kannatuksen.

Anna Rännäli, Luganskin kansantasavallan (LNR) suomalainen

Luganskin suomalainen Anna Rännäli esittelee Ukrainan natsiarmeijalta otettuja sotasaalistankkeja Yön susien ulkoilmanäyttelyssä 

Luganskin kansanasavallassa (LNR) odotti iloinen yllätys: Luganskin suomalainen Anna Rännäli. Anna on syntynyt Luganskissa ja opiskellut Luganskin valtionyliopistossa. Olemme nyt tavanneet Annan useammallakin Luganskin matkallamme. On mukavaa että Luganskissa on tehokas ja iloinen suomalainen odottamassa meitä. 

Anna Rännäli työskentelee Luganskin kansantasavallan (LNR) erittäin vaikutusvaltaisessa ammattiliitossa. Vierailumme huipentui Annan järjestämään kauppakamarin tapaamiseen Luganskin kansantasavallan ammatiliittojen talossa. Keskustelimme Suomen ja LNR:n yhteistyönäkymistä. Tällä hetkelä ajakohtaisin teema on turismi, ja uusi suomalainen turistiryhmä onkin pian tulossa. Tavoitteemme on myös edistää suomalaisten opiskelua esimerkiksi lääkäriksi Donbassin monissa laadukkaissa yliopistoissa. Paljon keskusteltiin myös LNR:n ja DNR:n tunnustamiskomiteoiden toiminnasta. Suomeen perustettu Suomi-Novorossia-Seura saa kumppanin LNR:ään perustettavasta Novorossia-Suomi-ystävyysseurasta, johon kootaan paikallisia suomalaisia.   

Suuntasimme Anna Rännälin opastuksella Donbassin Yön susien päämajaan, missä tutustuimme hienoon museoautojen näyttelyyn. Pihalla on myös Ukrainan armeijalta otettua sotasaalista.

Kaupungilla osallistuimme LNR:n ja DNR:n yhteiseen korkean tason kansainväliseen konferenssiin, jossa käsittelimme laajasti kansantasavaltojen tunnustamista, talouskehitystä ja ulkosuhteiden kehitystä muun muassa muiden tunnustamattomien kansantasavaltojen kanssa. Tutustuimme Putkosen kanssa Etelä-Ossetian parlamentin puhemieheen, kenraaliluutnantti Anatoli Bibiloviin, joka tuli ykköseksi myös maansa presidentinvaalien ensi kierroksella. Bibilov lupasi kutsua meidät Etelä-Ossetiaan mahdollisimman pian. Anna Rännäli puhui puhelimeensa solkenaan koska hän järjestää täällä kaiken, suomalaisella tehokkuudella ja varmuudella!

Luganskin kansantasavallan (LNR) päämies Igor Plotnitski esiintyi konferenssissamme ensi kerran julkisuudessa äskeisen murhayrityksen jälkeen. Hänet yritettiin tappaa 5.8. tienvarsipommilla Luganskissa, vaan ei onnistunut. Terrori-isku liittyi Ukrainan hyökkäysvalmisteluihin, jotka kuitenkin kuivuivat kasaan terroristien jäätyä kiinni Krimillä. Vielä muutama päivä sitten sota oli aika lähellä, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Plotnitski on hyvässä iskussa ja lupasi tulla Suomeeen kalaan. Otimme Putkosen kanssa varsinaisen selfien ja päätimme ottaa lähiaikoina lisää vastaavia selfieitä maailman johtomiesten seurassa.

Konferenssissa tutustuin Luganskin kansantasavallan kirjailijaliiton puheenjohtajaan Gleb Bobroviin. Hän kertoi meneillään olevista kansantasavaltalaisista kirjallisista hankkeista.

Kiirettä piti, ehdimme myös avaamaan Alchevskin bussiaseman. Bussi on täällä erittäin tärkeä menopeli, koska lentokentät ovat pienen pintaremontin tarpeessa. Sovimme myös Helsinki-Lugansk-bussiyhteydestä suomalaisia turisteja varten.

Luganskin Anna ehti vielä kirjoittaa luovutuskirjoja suomalaisten Donbassin puolustajien kunniamerkeille. Niistä keskusteltiin paljon, onhan merkki tehty Mannerheim-ristin mallin mukaiseksi. Mannerheim on aina Venäjällä mielenkiintoinen keskustelunaihe, josta juttua piisaa. Venäjällä on paljon Mannerheim-faneja.

Ennen lähtöämme hyvä ystävämme, Luganskin kansantasavallan Prizrak-prikaatin komentaja Aleksei Markov tuli tervehtimään meitä ja keskustelemaan delegaatiomme kanssa. Oli mukava nähdä vanha tuttu.



Menomatkalla pistäydyimme vielä Stahanovin kaupunkiin, joka on saanut nimensä tunnetun kaivostyöläisen mukaan. Stahanovin patsaalla poseerasi Putkonen, tuo informaatiopuolustuksen Stahanov, joka pistää koko maailman mediat kuriin. Ei muuta kuin: Alas Kiovan natsi-amerikkalainen fasistijuntta!

Donetskin kansantasavalta tänään. Me vapautamme Uus-Venäjän, me olemme voittamattomat!

Donetskin kansantasavallan (DNR) ulkoministeri Natalia Nikonorova seurassani Donbassin oopperassa järjestetyllä vastaanotolla. 

Länsi ei vihaa mitään muuta niin paljon kuin demokratiaa ja sananvapautta. Heti kun Krimin asukkaille annettiin oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan kansanäänestyksessä, USA lähetti sotalaivansa uhkaamaan heitä ja länsi kosti taloussanktioilla Krimin, Donbassin ja Venäjän talouden raunioittamiseksi. Kun Donbassin kansa nousi ja perusti Uus-Venäjän demokraattiset kansantasavallat ottaakseen pesäeron USA-johtoisesta laittomassta natsivallankaappauksesta, Kiovan juntta aloitti tähän päivään jatkuvat terroripommitukset Donbassin siviilikohteisiin ja länsi määräsi kostoksi sanktiot kaikkia demokraattisesti ajattelevia kansantasavaltojen johtomiehiä vastaan. Ikään kuin USA haluaisi tappaa jokaisen Uus-Venäjän kannattajan viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Myös Suomessa valtiovallan taholta on erikseen kielletty termien "Uus-Venäjä" ja "Donetskin kansantasavalta" käyttö. Se todistaa, että Suomen valtiovalta pelkää demokratiaa ja sananvapauttta. Voihan olla, että joku Suomessakin alkaisi kaipaamaan niitä, jos saisi kuulla enemmän Uus-Venäjästä. Mikä tuo Uus-Venäjä sitten on? Annetaanpa Uus-Venäjän suomalaisen vapauttajan, suomalaisen vapaaehtoisen Jaana Kurtin kertoa se meille paikan päällä Donbassin puolustusrintamalla:

Vierailuni vapautetussa Donbassissa alkoi voitonpäivänä Donetskin kansantasavallan asevoimien voitonparaatia seuraamalla. Jämäkät hurraahuudot ja ohi jyrisevät tankit kertoivat Dombassin kansan voittamattomasta puolustustaistelusta USA:n tukemaa rikollista hyökkäys- ja tuhoamissotaa vastaan. Tunnelmat olivat ihanat, sillä on aina mukavaa ja helpompi olla voittajan ja totuuden puolella.

Onnittelin voitonparaatissa hyvää ystävääni Jelenaa hänen uudesta tehtävästään Donetskin kansantasavalta -liikkeen agitaatio- ja propagandaosaston johtajana. Jelena on yksi niistä nuorista ihmisistä, jonka konkreettisesta rakentavat uutta tasavaltaa informaatiorintamalla.  

Voitonparaatissa onnittelin myös Gubarevin perhettä. Jekaterina Gubareva (kuvassa vasemmalla) oli Donbassin kansannousun varsinainen alkuunpanija, joka kutsui kokoon ensimmäisen kansankokouksen Donbassin vapauttamiseksi. Jekaterina Gubareva oli myös Donetskin kansantasavallan ensimmäinen ulkoministeri. Hänen miehestään Pavel Gubarevista tuli Donbassin ensimmäinen kansan valitsema kuvernööri. Nykyisin pariskunta viettää aktiivista perhe-elämää Donetskissa, kuten kuvasta näkyy.

Yksi nuoren tasavallan rakentajista on suomalainen Janus Putkonen, joka käytännössä hoitaa DNR:n informaatioministerin virkaa. Putkonen tosiasiassa vastaa kaikista ulkomaisten toimittajien akkreditoinneista ja vierailuista ja rakentaa nuoren tasavallan ulkoista kuvaa. Putkonen ei vielä virallisesti ole ministeri, vaikka kaikki hänen toimintansa viittaa siihen. Hän johtaa isoa monikielistä DONi-uutistoimistoa ja käytännössä vastaa kansantasavallan ulkoisesta kuvasta. Putkonen tekee töitä 24/7 ja huristelee autollaan ympäri tasavaltoja. Hänet tunnetaan ympäri maailmaa, sillä hän on isännöinyt vierailuja maailman kaikista kolkista. Vapaa-aikanaan Putkonen haaveilee hänen kotimaansa Suomen muuttamisesta demokraattiseksi. Putkonen on ilmeisesti eneimmäinen suomalainen, joka rakentaa kokonaisen valtion imagoa kansainvälisesti. Erityisesti YLE:n toimittajat, jotka eivät saa yli 500 miljoonan euron budjetillaan juuri mitään järkevää aikaiseksi, ovat valtavan kateellisia Putkoselle ja ovat siksi kieltäytyneet kaikesta yhteistoiminnasta hänen kanssaan. Oikeat toimittajat ympäri maailmaa sen sijaan tekevät mielellään yhteistyötä energisen ja rehellisen suomalaisen kanssa. Vierailuni aikana Putkonen järjesteli saksalaisen tv-kanava ZDF:n ison delegaation vierailua.


Matkamme kohti rintamaa alkoi majapaikaistamme Shakhtar Plaza -hotellista, joka onneksi vallankumouksen yhteydessä on siirretty kansan omistukseen (kansan omistamassa hotellissa nukkuu paljon paremmin kuin korporaatioiden omistamassa). Kuvassa rinnallani rintamakirjeenvaihtaja Katja. Suuntaamme toiseen vasta itsenäistyneeseen tasavaltaan, Luganskin kansantasavaltaan (LNR), missä tarkoituksemme on mm. palkita suomalaisia vapaaehtoisia kunniamerkeillä.

Rintamavierailulla Luganskin pohjoisrintamalla meitä isännöi Prizrak- eli Haamu-prikaatin komentaja Aleksei Markov. Prizrakissa taistelee paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Markov on aika tyypillinen venäläinen vapaaehtoinen. Hän on taustaltaan siperialainen ydinfyysikko, joka Uus-Venäjän kansannousun aikana päätti tarttua aseisiin Ukrainan armeijan tuhoamissotaa vastaan. Nyt Markovin prikaatissa taistelee vapaaehtoisia lukuisista eri maista, kuten Suomesta, Italiasta, Espanjasta, Chilestä jne. Oheinen kuva on otettu Luganskin pohjoisrintamalla.

Petri Viljakainen on yksi Markovin prikaatin vapaaehtoisista. Rintamanimeltään hän on Vili. Viljakainen oli yksi ensimmäisistä suomalaisista vapaaehtoisista Donbassissa ja sai myös aika paljon huomiota Suomen medioissa. Suomen armeijassakin tiedusteluryhmän johtajan koulutuksen saanut Viljakainen on nyt koulutustaan vastaavissa tehtävissä ja tositoimissa. Hän on nähnyt Ukrainan hyökkäys- ja tuhoamissodan lähietäisyydeltä ja monet hänen tovereistaan ovat kärsineet sankarikuoleman. Oheisissa videoissa Viljakainen kertoo ajatuksistaan ennen rintamakomennusta ja 10 kuukautta myöhemmin Luganskin pohjoisrintamalla.



Komentaja Markov palkitsi Petri Viljakaisen Suomalaisten Donbassin puolustajien I ja II luokan kunniamerkeillä urhoollisuudesta rintamalla sekä oikeuden ja totuuden puolustamisesta. Kunniamerkki jäljittelee Mannerheim-ristin heraldiikkaa: itäinen ja läntinen miekka symboloivat idän ja lännen välistä taistelua Ukrainasta, heraldinen ruusu kaatuneita tovereita, seppele sotilaskunniaa ja sulkakynä taistelua sananvapauden puolesta. Kaiken yllä on Pyhä Ylienkeli Mikael, Uus-Venäjän suojeluspyhimys. Oheisessa kuvassa valmistaudumme komentaja Markovin kanssa kunniamerkkien jakoon.

Markov palkitsi urhoollisuudesta myös suomalaisen vapaaehtoisen Jaana Kurtin, joka on viettänyt Donbassissa yli seitsemän kuukautta. Myös Jaanalle myönnettiin Suomalaisten Donbassin puolustajien I ja II luokan kunniamerkit. Kunniamerkin sai myös rintamareportterimme Katja.


Jaana osoittikin heti urhoollisuuttaan lähtemällä rintamakierrokselle etulinjaan. Aluksi tutustuimme miinakenttään. Kuvassa näkyvällä paikalla tiedusteluryhmän auto ajoi miinaan ja kaksi sotilasta kärsi sankarikuoleman. Kenttää ei ole vielä raivattu kokonaan, joten paikalla kulkeminen on melko vaarallista.

Sitten siirryimme juoksuhautoja pitkin aivan etulinjaan. Jaana kertoo tunnelmistaan ja ohessa myös Janus Putkosen raportti tilanteesta. 

Tämän jälkeen siirryimme ei-kenenkään maalle Ukrainan ja Donetskin kansantasavallan asemien väliin. Jaana kertoo tunnelmistaan. Tutkimme myös Ukrainan tuhottua kalustoa ja löysimme räjähtämättömän telamiinan.




Oheisessa kuvassa vierailumme ei-kenenkään-maalla kiikarissa. Ukrainan asemat näkyvät ja niihin on vain muutama sata metriä matkaa.

Tapasin lukuisia vapaaehtoisia eri maista. Oheisessa kuvassa italialainen vapaaehtoinen, joka ei halua kuvaansa julkisuuteen. Toisin kuin Suomessa, monissa maissa Donbassin vapaaehtoisia vainotaan rikosoikeeudellisilla toimenpiteillä.

Ehkä koskettavin tapaaminen oli espanjalaisen Hectorin kanssa, joka kertoi taistelevansa Uus-Venäjän puolesta kiitollisuudenvelasta venäläisten antamalle tuelle Espanjan sisällissodassa 1936.

Donetskissa osallistuin vielä useisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja annoin paljon haastatteluita. Hätkähdyttävin tapahtuma oli Donetskissa kansantasavallan päivänä 11.5. nähty "miljonien marssi", yli kolme tuntia kestänyt kulkue, jossa kaikki kaupungit, alueet, tehtaat, yliopistot, ammattiryhmät jne.  osoittivat tukeaan Donetskin kansantasavallan johtoa kohtaan. Saataisinko samanlainen kulkue aikaiseksi Helsingissä? Samaan aikaan Kiovassa järjestettyyn Maidanin tukimielenosoitukseen osallistui vain noin 400 ihmistä. Donetskin kansantasavallan tukimarssiin osallistui yli 100 000 ihmistä, kuten oheinen video todistaa.

Ojensin myös hyvälle ystävälleni, Donetskin kansantasavallan kansanneuvoston päämiehelle Denis Pushilinille Suomalaisten Donbassin puolustajien kunniamerkit. Denis täytti voitonpäivänä 35 vuotta.

Euroopan tulevaisuus ratkaistaan nyt Donbassissa. Donetskissa osallistuimme konferenssiin, jossa ulkoministeri Natalia Nikonorovan johdolla pohdittiin tilanteen kehitystä ja esitettiin todisteita Ukrainan sotarikoksista. Keskusteluissamme muiden ulkomaalaisten vieraiden kanssa kävi selväksi, että USA ja NATO kiihdyttävät aggressiotaan ja painostustaan kaikkialla Euroopassa. Tulilinjalla ovat ne, jotka tukevat sananvapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia Donbassissa. Ukraina jatkaa USA:n tukemia terroripommituksia Donbassissa, joissa kuolee siviilejä edelleen päivittäin. Suomessa ulkoministeriö ja valtionuvosto antavat tälle kansanmurhalle ja sen jatkumiselle täyden tuen.