Norja sai maksaa Helsingin Sanomien maanpetoksesta

"Venäjän reaktio on symmetrinen ja oikeutettu. On täysin luonnollista, että NATO-maa Norja pantiin maksamaan Washingtonin Helsingissä toteuttamasta likaisesta operaatiosta."

Kansainvälisessä politiikassa on tapana vastata epäystävällisiin tai vihamielisiin tekoihin saman mittaluokan vastatoimilla. Äskettäin Moskovassa pidätettiin Norjan kansalainen, jota epäillään vakoilusta NATO:n hyväksi ja häntä uhkaa 20 vuoden vankeus.

Norjalaisen pidätys on selvä vastaus Helsingin Sanomille, joka viikko sitten esitteli varastettuja Suomen sotilastiedustelun Venäjää koskevia asiakirjoja. HS antoi ymmärtää, että sillä on niitä hallussaan runsaasti. Laajan salassa pidettävän sotilastiedustelun materiaalin varastaminen ja hallussapito on teko, joka uhkaa lukuisia ihmishenkiä.

Venäjä ei tietenkään voi vastata Suomelle, koska on selvää, että HS:n temppu ei ole Suomen vaan Washingtonin operaatio Suomen maaperällä Venäjää vastaan. Sitä paitsi Suomen viranomaiset ovat jo vastanneet asianmukaisesti, käynnistämällä rikostutkinnan epäillystä maanpetosrikoksesta ja kohdistaneet tutkinnan HS:n toimittajiin.

Venäjän reaktio on symmetrinen ja oikeutettu. On täysin luonnollista, että NATO-maa Norja pantiin maksamaan Washingtonin Helsingissä toteuttamasta likaisesta operaatiosta.

Asia tuotiin esiin Venäjän 1-kanavan raportissa (https://www.vesti.ru/videos/show/vid/740076/#), jossa pidätetty norjalainen vakoilusta epäilty henkilö rinnastetaan HS:n Laura Halmiseen. Lisäksi tv-raportissa todetaan muun muassa, että Suomen tiedustelu on rauhanomainen, kun taas NATO:n tiedustelu on vihamielinen.

Laura Halminen on nyt maailmankuulu sen takia, että HS itse nosti hänet esiin ja tekaisi hänestä eräänlaisen pääepäillyn. HS kertoi Halmisen kotiin tehdystä kotietsinnästä, mikä on yksityiselämän piiriin kuuluva asia.

Meneillään olevalla HS-skandaalilla ei ole mitään tekemistä sananvapauden, journalismin, tiedustelulakien tai lähdesuojan kanssa. Kyseessä on yksinkertaisesti Washingtonin häikäilemätön operaatio Venäjää vastaan ja HS on tässä NATO:n rikollinen sillanpääasema Helsingissä.

Tuskin sen vaarallisempaa rikosta on olemassa, kuin varastaa puolueettoman Venäjän naapurimaan sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja ja uhata niillä Venäjää. HS pitää näitä asiakirjoja hallussaan, kiristäen Suomen puolustusvoimia ja sotilaspoliittista johtoa. Suurempaa merkitystä ei ole edes sillä, mitä näistä asiakirjoista on julkaistu. Niitä julkaistiin vain tarpeeksi sen osoittamiseksi koko maailmalle, että HS pitää niitä hallussaan.

Kysymyksessä on myös vihamielinen sotilaallinen operaatio Suomen puolustusvoimia vastaan. Laajan salassa pidettävän sotatiedustelun materiaalin varastaminen ja hallussapito on teko, joka uhkaa lukuisia ihmishenkiä.

Tämä on ymmärretty Moskovassa selvästi.

Paljon on puhuttu niin sanotuista hybridioperaatioista. On kerrottu, että niiden tarkoituksena on aiheuttaa sekasortoa, hämmenystä, uusia jakolinjoja, kiistelyä, riitelyä, horjuttaa valtioita. Juuri tästä Washingtonin masinoimassa, Helsingin Sanomiin tukeutuvassa operaatiossa on kysymys. Kysymyksessä on sataan vuoteen häikäilemättömin isku Suomen puolueettomuutta, presidenttiä ja puolustusvoimia vastaan, tarkoituksena horjuuttaa Suomen puolustusvoimien uskottavuutta, presidentin asemaa ja Suomen puolueettomuutta.

Ei tule onnistumaan.

Poliisille tulee tietysti antaa työrauha, mutta ihmettelen, miksei poliisi pyydä puolustusvoimilta virka-apua Sanomatalon valtaamiseksi sotilaspoliiseilla ja Helsingin Sanomien henkilöstön siirtämiseen erityiseen pidätyskeskukseen kuulusteluja yms. varten. Sanomatalo pitäisi myös piirittää paseilla.

P.S.
Oikein mukavaa joulua kaikille!

Helsingin Sanomien "informaatiopoliittinen itsemurha" - lehdistötilaisuus Moskovassa

Tänään Kremlin kupeessa Nacional-hotellin kabinetissa kokoontui joukko venäläisiä toimittajia ja ulkomaisia kirjeenvaihtajia lehdistötilaisuuteen, jonka aiheena oli Helsingin Sanomien avulla käynnistetty NATO:n raju hybridioperaatio Suomen puolueettomuutta ja presidentti Sauli Niinistöä vastaan. Operaatiossa käytettiin hyväksi Suomen sotilastiedustelulta varastettua salaista aineistoa ja julkaisemalla sitä tavalla, joka meneillään olevan esitutkinnan mukaan täyttää maanpetosrikoksen tunnusmerkit. Operaation toteutti NATO-mielisyydestään tunnettu Helsingin Sanomat ja sen NATO:lle ja Venäjä-vastaisuudelle kuuliaisimmat asiamiehensä.

NATO:n hybridioperaatio Suomen presidentivaalien alla liittyy siihen, että presidentti Niinistön kannatus on suuri ja hän ei osoittanutkaan tarpeeksi kuuliaisuutta Yhdysvalloille, vaan ilmoitti äskettäin, että hänen mielestään Suomen ei tule liittyä NATO:on. Lisäksi Niinistö on panostanut paljon hyviin Venäjä-suhteisiin, on tavannut Venäjän presidenttiä usein, eikä ole yrittänyt esiintyä Venäjä-vastaisen pakoterintaman vahvimpana pilarina. Esimerkiksi Helsinkiin äsken avattu Donetskin kansantasavallan edustusto ei ole saanut presidentiltä tai ulkoministeriöltä mitään jyrkkää tuomiota tai protestia, Yhdysvaltain agenttien aggressiivisista vaatimuksista huolimatta. Tälläkin varmasti on oma vaikutuksensa asiaan. NATO:n hybridioperaatio Niinistön tahdon murtamiseksi ja hänen Venäjä-suhteiden rakentamisen estämiseksi on täysin samanlainen kuin muihin presidentteihin kohdistuvat vastaavat operaatiot, eli yritykset estää Trumpia, Moldovan Dodonia ja Tsekin Zemania kehittämästä ja viljelemästä hyviä suhteita Venäjään. Lisäksi Yhdysvaltain etuja palveleva Saakashvili sekoittaa parhaillaan Ukrainaa.

Tilaisuutta oli seuraamassa kymmenkunta Venäjän tiedotusvälinettä, mm. Venäjän puolustusministeriön tv-kanava Zvezda, Izvestija ja lukuisia muita. Lehdisötilaisuudessa puhuivat minun lisäkseni venäläinen diplomaatti ja toimittaja Dmitri Jermolajev sekä latvialainen politiikko Ruslan Pankratov. Tarkoitus oli myös vertailla Suomen ja Latvian tilannetta.

Äänite tilaisuudesta on kokonaisuudessaan ohessa:



Tilaisuudessa arvioitiin NATO:n meneillään olevia informaatio-operaatioita NATO-maissa ja puolueettomissa maissa sekä tehtiin vertailuja Suomen ja Latvian välillä. NATO on perustanut Itämeren ympärysmaihin hybridikeskuksia Suomeen ja Baltian maihin. Näiden keskusten tarkoituksena on vakoilla, puuttua demokraattisiin prosesseihin ja ajaa NATO:n etua. Keskustelijat arvioivat myös sitä, mikä Helsingin Sanomat on. Se ei ole sanomalehti eikä media, vaan NATO:n sotilaallisia etuja palveleva uudenlainen epäselvä hybridiorganisaatio, joka keskittyy psykologisiin ja informaatio-operaatioihin. Ruslan Pankratov vertasi HS:ää Latvian Diena-lehteen, joka on toiminnassaan hyvin samankaltainen: propagandistinen, aggressiivinen, NATO:n etuja kaikkialla ajava, Venäjä-vastainen.

Tilaisuudessa Helsingin Sanomien toimintaa nyt meneillään olevassa operatiossa luonnehdittiin "informaatiopoliittiseksi itsemurhaksi", HS oli laitettu toteuttamaan erittäin riskialtis operaatio, jonka tarkoituksena oli Suomen puolueettomuuden vahingoittaminen ja presidentti Niinistön maineen heikentäminen Venäjän silmissä. Operaatio epäonnistui, sillä Niinistö itse tiedotti jo samana päivänä, että Helsingin Sanomia vastaan on aloitettu esitutkinta maanpetoksrikoksista. HS otti ison riskin ja kärsi suuren mainetappion. Kysymyksessä on Herostratos-tyyppinen näyttävä julkinen itsemurha. Myös HS-toimittajat ovat tuhonneet maineensa. HS myös tärveli Suomen puolustusvoimien maineen, koska koko maailma nyt luulee suomalaisen sotilastiedustelun vuotavan kuin seula. Pankratov totesi, että NATO:a ei ole olemassa, on olemassa vain USA, joka valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

Diplomaatti ja journalisti Dmitri Jermolajev sanoi, että Helsingin Sanomien operaation taustalla on Washington, tavoitteena destabisisoida Suomi, joka puolueettomana maana on eurooppalaisen demokratian viimeinen linnake. Siksi hyökkäys on ollut niin kova ja siinä on otettu kova riski, mutta se epäonnistui. Niinistö ei taipunut NATO-trollien provokaatioon, vaan otti ohjat heti omiin käsiinsä: syytti heitä maanpetosrikoksesta. Washingtonin tavoitteena on edelleen Suomen ukrainisoiminen ja maidanisoiminen, tehdä Suomesta Ukrainan kaltainen sekasortoinen valtio. Jo nyt HS:n toteuttaman, NATO:n hybridioperaation tunnusmerkit ovat selvät: hämmennys, epätietoisuus, riitely, suuttumus. Kaikkea tätä HS on saanut aikaan NATO:n toimeksiannosta.

Myös HS-jutun kirjoittaneen NATO-mielisen toimittaja Laura Halmisen henkilö herätti mielenkiintoa, sillä HS itse nosti Halmisen ja hänen kotiinsa tehdyn kotietsinnän julkisuuteen, sekä sen, että Halminen (HS:n mukaan) yritti ennen kotietsintää hävittää epäillyn maanpetoksrikoksen todistusaineiston. Lehdistötilaisuudessa kysyttiin, missä Laura nyt on, ja arvioitiin, että hänet on varmaankin jo siirretty Washingtoniin. Eräs moskovalainen toimittaja kuitenkin erehtyi henkilöstä, kysyen toivorikkaana, oliko Laura Saarikosken kotiin tehty kotietsintä, mutta siihen oli vastattava, että ei (ainakaan vielä).

Puhuttiin myös siitä, miten Latviassa kansallismieliset nationalistit levittävät Venäjä-vastaista propagandaa, mutta Suomessa kansallismielisiä syytetään valtamedian taholta putinisteiksi. Lisäksi käsiteltiin NATO:n erikoisoperaatioita "toisinajattelijoita" eli NATO:n etuja vastustavia poliitikkoja ja aktivisteja vastaan: myös Latviassa heitä usein syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Auringon laskiessa oli mukava kuulla. että Ilja Janitskin sai jälleen yhden erävoiton, kun Andorra kieltäytyi hyväksymästä Suomen luovutuspyyntöä.

Sauli Niinistö ja Suomen puolueettomuus NATO:n kostoiskun ja hyökkäyksen kohteena

Helsingin Sanomat on NATO:n agentuuri, joka viikonloppuna toteutti Sauli Niinistön vastaisen kostoiskun. On turha puhua mitään journalismista, lähdesuojasta, tiedustelulaeista, sananvapaudesta jne. Helsingin Sanomilla ei ole tässä mitään journalistisia tavoitteita. HS ajaa ainoastaan ja on aina ajanut, NATO:n ja angloamerikkalaisten tiedustelupalvelujen etuja ja intessejä. 

Viime päivinä Niinistö on tehnyt paljon sellaista mitä NATO ja angloamerikkalainen Venäjä-vastainen blokki ei hyväksy: ilmoittanut että ei kannatakaan Suomen NATO-jäsenyyttä, kieltäytynyt tekemästä mitään Suomeen avatun Donetskin kansantasavallan edustuston purkamiseksi, lisäksi Niinistö on tavannut Venäjän presidentin useita kertoja, eikä ole suostunut esiintymään Venäjän vastaisen pakoterintaman vahvimpana pilarina.  

HS:n jutun ideana oli julkaista tieto siitä, että sen hallussa on salassa pidettävää materiaalia. Varsinaisia otteita materiaalista julkaistiin vain kolme pientä ja vanhaa kappaletta, tarkoituksena todistaa, että materiaali on HS:n hallussa ja sitä on joka tapauksessa paljon enemmän.

Kysymyksessä on Suomen valtiojohtoon kohdistunut kiristys ja uhkaus. HS voi luovuttaa materiaalin eniten haluavalle, julkaista sitä lisää, antaa julkaistavaksi muualla, myydä, kaupata jotakin vastiketta vastaan, uhkailla ja kiristää ketä tahansa: valtiojohtoa, armeijaa, poliisia.

Salaiset tiedot tuskin ovat peräisin suomalaiselta taholta, ne on voitu saada myös ulkomailta tai NATO:n vakoiluintressejä ajavalta Helsingin Hybridiosaamiskeskukselta, jolla on täydellinen syytesuoja, sinne ei voi tehdä kotietsintää eikä sen työntekijöiden tarvitse noudattaa mitään oikeuden päätöksiä.

Ei kai kukaan väitä, että asiaan osallistuneet "toimittajat" olisivat mitään muuta kuin NATO:n kuuliaisia agentteja ja asiamiehiä, jotka vuositolkulla ovat tehneet kaikkensa vain ja ainoastaan Suomen NATO-kannan muttamiseksi. Helsingin Sanomat ei ole "lehti" vaan NATO:n vakoilu- ja tiedotuskeskus sekä angloamerikkalaisten erikoisoperaatioiden tukikohta.

Niinistö on joutunut samanlaisen NATO:n sotilaallisen hybridioperaation kohteeksi kuin presidentit Trump, Zeman tai Dodon. Heidät yritetään lamauttaa ja heidän yrityksensä kehittää Venäjä-suhteita estää. 

Meneillään on NATO:n vakava hyökkäys Suomen itsemääräämisoikeutta ja puolueettomuuta vastaan. NATO:n tavoitteena on agentuurinsa (Helsingin Sanomat) avulla kompromettoida Niinistö Venäjän silmissä sekä estää Niinistön pragmaattinen ulkopolitiikka ja mitätöidä Suomen puolueettomuus. 

NATO:n tavoitteena on ainoastaan vaikuttaa Sauli Niinistön tahtoon, saada hänet tottelemaan ja saamaan hänet antamaan NATO:n intressien mukaisia lausuntoja. 

Asiaan liittyvä suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden lehdistötilaisuus huomenna Moskovassa Natsional-hotellin Novgorod-salissa klo 12 (os. Punainen tori).

Donetskin kansantasavallan Suomen-edustustolla on ideologinen tehtävä toimia globalismia vastaan

Donetskin kansantasavallan (DNR) päämies Alexander Zaharchenko on tänään lehdistötilaisuudessa Donetskissa kiittänyt koko Suomen kansaa aktiivisuudesta DNR:n Suomen-edustuston perustamisessa. Zaharchenko määritteli edustuston tärkeimmäksi tehtäväksi totuuden kertomisen Donbassin tilanteesta sekä globalismin vastaisen toiminnan. Donbassin tilanteesta on kuunneltava myös toista puolta, Donbassin ihmisiä, eikä vain Ukrainan näkemystä asioihin. Zaharchenkon mielestä DNR:n edustustojen tehtävä on osoittaa vääräksi globalismi, joka tekee kaikista ihmisistä harmaata massaa. DNR avasi virallisen edustuston Helsinkiin 9.12. Sitä ylläpitää Donetskin kansantasavallan edustamiskeskus yhdistys, joka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa jo vuosi sitten. Näin toiminnalla on virallinen status. Avajaisten yhteydessä yli 30 suomalaista aktivistia kirjoitti kiitoskirjeen DNR:n ulkoministerille Natalia Nikonorovalle.

Folkerepublikken Donetsk åpner representasjon i Finland

Johan Backman står til høyre på bildet fra fronten i Donbass. Han åpner FRD-representasjonen. Bäckman la vekt på at han ser hvor viktig det er når fokerepublikken Donetsk nå har åpnet sin representasjon i Finland.

»Like etter Finlands 100-årsdag, 6/12, åpnes representasjons-senteret for Donetsk, 9/12, i Helsinki. Det får stor medie-dekning i Donetsk, Russland og Ukraina. Senteret har offisiell status i Finland fra høsten 2016 og er lagt inn i organisasjons-registeret. Fra sommeren 2014 har FRD-representasjon hatt juridisk hjelp fra Donetsk-myndigheter. Det er en lang tradisjon i Finland å støtte representanter for ikke-anerkjente stater og naturlig å gi Donetsk-republikken den muligheten. Øst-Tyskland (DDR) og Palestina opplevde i sin tid det samme, trass i at de ikke var internasjonalt anerkjent. Det overrasker derfor ikke når flere finner som da støttet DDR, nå er blant supporterne av folkerepublikken Donetsk. Det betyr trolig også at mange finner, også intellektuelle, er positivt innstilt til Donetsk. Og finske myndigheter er tilfreds med en representasjon som styrker landets internasjonale posisjon som aktiv fredsskaper, bl a gjennom fredsprosessen i Minsk.

Lenin er med. En dypere symbolikk: Bolsjevikene ga Finland sin selvstandighet 6/12-2017.

Donetsk-representasjonen har organisert turer for finner til Donbass og vil fortsette med det i 2018. Det er publisert bøker på finsk. Konferanser med nordiske eksperter er organisert. Viktigste resultat så langt er at de fleste i Finland kjenner til folkerepublikken Donetsk og godtar dens eksistens. Også journalister omtaler republikken med mer respekt.

Representasjons-kontoret åpnes i en god atmosfære med finner av ulik bakgrunn. Talen fra folkerepublikkens utenriksminister, Natalia Nikonorova, ble lest høyt for tilhørerne i starten av arrangementet, noe er gjengitt på plaketten under:

»På vegne av innbyggerne i folkerepublikken Donetsk er vi takknemlige for finske bidrag til kontakt med et internasjonalt fellesskap. Åpning av senteret styrker medie,- kultur-og økonomi-forbindelser mellom våre to land. Vi er viss på at senteret vil føre til mer   samarbeid mellom to folk og vennskapelige forbindelser med alle nasjoner. Støtte til folket i Donbass og forsvar av våre felles internasjonale interesser gleder oss«. Natalia Nikonorova, utenriksminister i folkerepublikken Donetsk, 2017. (Plakett på Donetsk-senteret i Helsinki).    

Nikoronovas ord om »informasjonssenterets betydning« for medie,- kultur-og økonomi-bånd mellom Finland og Donetsk ble besvart av over 30 finske aktivister som signerte et brev med gratulasjoner til utenriksminister Nikonorova og løfter om å styrke relasjonene innen kultur, utdanning, informasjon, handel, turisme og ellers.

Signert takkebrev fra finske aktivister til Donetsk-utenriksminister Nikonorova. 

Ansatte ved representasjons-kontoret og president i vennskapssambandet Finland-Novorossia, Jaana-Marika Kurtti, holdt velkomsttale for venner fra Russland, Novorossia og Donetsk-republikken.

Finske Donbass-venner var virkelig begeistret for å kunne russiske sanger både på finsk og russisk. Under åpningen ble det etablert en video-link til Janus Putkonen, den finske direktøren av informasjonsbyrået »DONi News«. Alle kunne ta ordet til fri debatt i en god atmosfære.

Kilde: DONi News Agency, 10/12-2017, oversettelse for Friheten, Per Lothar Lindtner, 11/12-17.  

Donetsk People's Republic Representative Center opened in Helsinki - Finland supports non-recognized states

Right after Finland celebrated her centenary on December 6th 2017, Donetsk People's Republic opened her official representative center in the Finnish capital on December 9th, 2017. The event was very widely reported in Donetsk, Russian and Ukrainian media. The DPR representative center has official status in Finland since autumn 2016, when it was registered by the Finnish Patent and Registrations administration. Before that, since Summer 2014, Finnish representative was based on power of attorney from Donetsk authorities. Finnish authorities have nothing against the DPR representative, since Finland has a good tradition in supporting representatives of non-recognized states. Earlier for example East Germany (GDR) and Palestine had functioning representatives in Helsinki despite non-recognition. Finland had good tradition in supporting especially non-regocnized GDR. Not surprisingly many of those Finns who once supported GDR, now support DPR. This in fact means majority of Finnish intellectuals, most of whom are at least positively interested. For Finnish authorities DPR representative is very comfortable for enstreghtening Finland's international position and supporting the Minsk peace process. Unfortunately, Finnish foreign ministry is temporary paralyzed, because after the split of the "True Finns" party, the new party of foreign minister Timo Soini ("The Blues") has only 1 % support, thus Finnish foreign ministry does not have real mandate to represent Finns' opinion. 

The DPR representative already has organised tourist trips for Finns to Donbass and will continue in 2018. Also, several books have been published in Finnish and seminars and conferences organised, also with Nordic experts. The main achievement of the center this far is the fact that most Finns know about Donetsk People's Republic and accept her existence. Also, journalists write more respectively. 

DPR representative opened in good atmosphere with Finns from various fields of life and profession and various ages. An address by DPR foreign minister Natalia Nikonorova was read to the audience at the opening. Nikonorova wrote, that "opening of the DPR representative center in Finland became and important step towards strenghtening information, cultural and economic ties between DPR and Your State." In answer, over 30 Finnish activists from various spheres undersigned a letter of gratitude for the DPR foreign minister Nikonorova and promised to develop Finnish-DPR relations in the fields of culture, education, information, trade, tourism and others. 

Employee of the DPR representative office and president of the Finland-Novorossia Friendship Society Ms Jaana-Marika Kurtti raised a toast for all friends of Russia, Novorossia and Donetsk People's Republic. 

The Finnish friends of Donbass were really happy to sing Russian songs together in both Finnish and Russian languages. 

During the opening, a video link with Donbass was established with the Finnish director of the information agency "DONi" Janus Putkonen.  

At the evening, free debate continued in good spirits.

Столетие независимости Финляндии - что это значит для нас?

​Сегодня наступил самый важный день для финнов за долгое время - столетие независимости Финляндии. Для нас это спокойный день, с тихой радостью, каждый у себя в домашнем уюте и теплоте думает о том, что этот день значит для каждого из нас.

Сегодня по всем финским СМИ главная новость - Президент Российской Федерации отправил поздравительное письмо финскому президенту по случаю столетия нашей страны. Внимание Российского президента значит для нас много, согревает сердце каждого финна, укрепляет отношения наших стран.

Ведь независимость Финляндии во многом связана с Россией. Не преувеличение сказать, что сегодня каждый финн думает и о России. В связи с этим забавно, что недавно, финская полиция отметила еще более важный юбилей - двухсотлетие (!) существования финской полиции! Как это так?

Ведь государственность Финляндии была постепенно создана в составе Российской Империи. Поэтому, особый имперский дух остался в государственности финнов. Это заметно. например, каждый год в День независимости Финляндии, на приеме президента, когда гости идут в президентском дворце в очереди, каждый приветствует президента. Это же - прямая копия приема генерал-губернатора Финляндии. И это традиция продолжается и сегодня.

Создателем финской государственности можно назвать в первую очередь императора Александра I. Финны уважают его, и недавно между городами Турку и Хельсинки появился даже весьма серьезный спор в связи с Императором. В честь Императора Александра I Академия Турку (позже - Хельсинский университет), уже к 1814-м году заказал памятник Императору. Когда Академия Турку стала Хельсинским университетом и переехала в Хельсинки, в 1832-м году переехал также и бюст Императора, который более 150 следующих лет стоял в Хельсинки.

Интересно, что к 200-летие создания памятника императору, к 2014-м году, правление города Турку решило потребовать его обратно. Хельсинки отказался, и появился весьма интересный спор по поводу памятника Императору, между Турку и Хельсинки. Поскольку Хельсинки отказался вернуть памятник, в Турку решили сделать новую копию из бронзы и поставить на старом месте, где он стоял 200 лет назад. Таким образом, за счет финского налогоплательщика, был еще подготовлен очередной памятник Императору - создателю финской государственности. Такие у нас в Финляндии "споры по памятникам ".

Известно, что в старом центре Хельсинки, на Сенатской площади, стоит большой памятник императору Александру II, недалеко от памятника - Успенский Собор, самый большой православный храм западной Европы, был построен на средства Императора, как символ единства Финляндии и России. Также этот союз символизирует улица возле Сенатской площади, между памятниками императорам Александру I и Александру II, до сих пор называется Союзная улица, в честь союза Финляндии с Россией. Начинается с Сенатской площади - Александровская улица, в честь Императора.

Но не только императоры - важные личности для финнов. Есть более спорные личности - это Ленин, Сталин и Маннергейм. Опыт показывает, что их невозможно обсуждать без эмоций и среди финнов, и среди русских. У Ленина, Сталина, Маннергейма есть сторонники и противники и в Финляндии и в России. Их жизнь во многом связана с Финляндией, они все бывали много Финляндии. Ленин и Сталин даже - к счастью или к сожалению - познакомились в Финляндии в городе Тампере, в помещении, где до сих пор находится последний в мире Музей Ленина. Ленин подписал протокол признания финской независимости, поэтому финны уважают Ленина, есть в Финляндии Парк Ленина в Хельсинки, бюсты Ленина по разным городам. Маннергейм - русский генерал, финский маршал, союзник нацистов, участник блокады Ленинграда, первый послевоенный финский президент - икона многих финских патриотов, несмотря на то, что он был шведом и русским генералом. Нелегко быть большим государственным деятелем в Финляндии и России, поэтому Маннергейма, Ленина и Сталина невозможно обсуждать спокойно.

Но есть человек, который сделал очень много для укрепления российско-финских отношений. Это посол России в Хельсинки Александр Юрьевич Румянцев, который более 10 лет руководил российской дипмиссией в финской столице - развивал и укреплял отношения двух стран, а также во многом улучшил жизненные условия финнов и русских, своими руками сделал жизнь лучше для миллионов людей. Понятно, что после такого значимого человека, Россия могла отправить, и отправила только самого хорошего представителя профессии российского дипломата в качестве его последователя.

Отношения Финляндии и России настолько тесные, что появились тысячи российско-финских семей и детей, в связи с этим, к сожалению, и разводы, даже печальные случаи изъятия и похищения детей. С этими проблемами в близких отношениях наших стран успешно боролись уполномоченные по правам ребенка - Павел Астахов и Анна Кузнецова, также и российская дипмиссия в Финляндии. Несмотря на трагический характер этих случаев, надо сказать, что если семейные споры - главная проблема наших стран, это означает, что настоящих проблем в отношениях нет.

Жить одновременно и в Финляндии и в России - интересно. Многие наши граждане, и в Финляндии, и в России, живут такой жизнью. На самом деле, у них есть и русская, и финская жизнь.

Забавно, что сегодня многие финны считают, что Финляндия не является независимой страной. Даже иногда напоминают о том, что в составе Российской империи Финляндия была более независимая, чем в составе Европейского Союза. Ведь в империи у нас была своя валюта, свои границы, свои законы и своя армия. А сейчас есть евровалюта, Шенген-границы, директивы Евросоюза, а армия тесно сотрудничает с другими армиями.

Интересно, что финны, видимо, самая антинатовская страна в Европе - среди финнов по результатам опросов последних лет от 70 до 80 % не поддерживают членства Финляндии в НАТО. Тот факт, что международные конъюнктуры и новые повороты во внешней политике России не влияют на мнение финнов, является доказательством того, что финны доверяют российскому руководству и его уважительному отношению к Финляндии.

Также забавно, что финские патриотические движения и активистов, которые требуют выхода Финляндии из Евросоюза, регулярно обвиняют в финских СМИ в том, что они якобы получают финансирование и инструкции из России. Поэтому, нелегко быть финским патриотом.

Один мудрый финн сказал, что Финляндия может иметь настоящие отношения только с одной страной - с Россией. Отношения Финляндии с другими странами являются только отражением российско-финских отношений. Если у финнов хорошие отношения с Россией, значит, хорошие отношения и со всеми остальными странами.

В конце еще финский анекдот. Брежнев и президент Кекконен сидели в бане и беседовали. Брежнев Кекконену: "Дорогой Урхо, что Вы думаете, если присоединим Финляндию к СССР?" Кекконен отвечал: "Дорогой Леонид Ильич, спасибо за интересное предложение, но я к сожалению не готов стать руководителем такого огромного государства."

В этот важный день, в столетие независимости Финляндии, я хочу искренне поблагодарить своих русских друзей за дружбу и за то, что мы вместе укрепили отношения наших стран. Пусть процветает и углубляется российско-финская дружба!