Suomi on Venäjälle sotilaallinen uhka, Venäjän uusi sotilasdoktriini 2015 todistaa

Minkälaisen sotilaallisen uhkan Suomi aiheuttaa Venäjälle? Tätä asiaa voidaan pohtia Venäjän presidentin äskettäin allekirjoittaman Venäjän vuoden 2015 sotilasdoktriinin valossa. Doktriinissa on 29 sivua ja 58 pykälää. Moni niistä liittyy suoranaisesti Suomen tällä hetkellä Venäjään kohdistamaan sotilaalliseen uhkaan.

Venäjän sotilasdoktriini on virallinen asiakirja, joka sisältää virallisesti hyväksytyt näkemykset Venäjän sotilaallisen puolustuksen suunnittelua varten. Doktriinissa esitellään ja analysoidaan Venäjän sotilaspolitiikan pääperiaatteet Venäjään kohdistuvien sotilaallisten uhkien, sotilaallisten vaarojen sekä Venäjän liittolaisten intressien pohjalta. Asiakirjassa on otettu huomioon mm. Venäjän kansallisen turvallisuuden strategia vuoteen 2020, Arktisen alueen kehittämisstrategia vuoteen 2020 jne. Doktriinin mukaan sotilaallisia keinoja käytetään vasta sen jälkeen, kun polittiset, diplomaattiset, oikeudelliset, taloudelliset, tiedonvälitykselliset ja muut ei-väkivaltaiset keinot on käytetty.

Doktriinin keskeiset käsitteet, jotka ovat: Venäjän sotilaallinen turvallisuus, sodanvaara (tilanne, joka voi johtaa sodanuhkaan), sodanuhka (tilanne, joka sisältää todellisen mahdollisuuden sotilaalliseen konfliktiin), sotilaallinen konflikti (valtioiden välisen tai valtionsisäisen vastakkainasettelun ratkaiseminen sotilaallista voimaa käyttämällä), aseellinen konflikti (rajoitettu aseellinen yhteenotto valtioiden välillä tai valtion sisällä), paikallinen sota (rajoitetut sotilaspolittiset tavoitteet), alueellinen sota (monen valtion välinen yhdellä alueella, liittokunnat), suursota (liittokuntien tai suurvaltojen välinen, radikaalit sotilaspoliittiset tavoitteet, voi syntyä eksaloitumalla aseellisesta konfliktista tms. -- edellyttää kaikkien käytössä olevien resurssien ja henkisten voimien mobilisaatiota).

Venäjään kohdistuvista sotilaallisista uhkista ja vaaroista mainitaan Venäjän sisäisen informaatiotilan käyttö sotilaallisena uhkana seuraavasti: "On havaittavissa tendenssi siirtää sotilaalliset vaarat ja uhkat informaatiotilaan ja Venäjän sisälle. Huolimatta suurimittaisen Venäjä-vastaisen sodan epätodennäköisyydestä, samaan aikaan joillakin alueilla sodanuhka Venäjää vastaan vahvistuu." Tämä tarkoittaa selvästi sitä, että Venäjän informaatiotilaan vaikuttamista pidetään uudenlaisena sotilaallisena uhkana.

Ulkoisia sotilaallisia vaaroja doktriini luettelee 14 erilaista, mm. salaisten palveluiden kumouksellinen toiminta Venäjää vastaan (esim. CIA:n värivallankumous-operaatiot), informaatioteknologian käyttö valtion suvereniteettia, poliittista riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan (tarkoittaa käytännössä Venäjä-vastaista informaatiosotaa), Venäjään ja sen liittolaisiin kohdistetut aluevaatimukset (esim. MPKK:n Strategian laitoksen johtajan Torsti Sirénin kirjoitukset, joissa Karjalaa vaaditaan palautettavaksi), sekä Venäjän intressejä uhkaavien hallintojen perustaminen Venäjän naapurimaihin (viittaa esim. Ukrainan vallankumoukseen helmikuussa 2014 ja fasistijuntan valtaannousuun). Lisäksi sotilaallisina vaaroina on mainittu mm. Naton vahvistuminen ja laajeneminen Venäjän rajoille, valtioiden horjuuttaminen (esim. Yhdysvallat horjuuttaa Ukrainaa), Venäjän sotilaallinen tai poliittinen painostaminen naapurimaiden varustautumisella (esim. Suomen ja Ruotsin yhteispuolustushanke) ja tietenkin Yhdysvaltain ja Naton ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen, joka vakavasti järkyttää globaalia voimatasapainoa.

Pääasiallisia sisäisia sotilaallisia vaaroja on lueteltu yhteensä neljä. Niistä olennainen on "informaatiovaikuttaminen väestöön, erit. nuorisoon historiallisten, henkisten tai patrioottisten perinteiden heikentämiseksi Isänmaan puolustuksessa". Tämä tarkoittaa, että Venäjä sotilasdoktriininsa mukaisesti valvoo kaikkea informaatiovaikuttamista, johon sisältyy esimerkiksi Suuren isänmaallisen sodan historian vääristelyä, natsismin ihannointia, ortodoksiuskon tai islamin parjaamista tai patrioottisten arvojen vähättelyä tai muuntamista. Tämä tarkoittaa myös käytännössä sitä, että Sanoma-konsernilla ei ole enää mitään tekemistä Venäjällä, onhan sen päätarkoitus hallituksenvastainen kumouksellinen kiihotus ja venäläisvastainen vihapropaganda. Muita sisäisiä sotilaallisia vaaroja ovat mm. sisäpoliittista ja sosiaalista tilannetta horjuttava toiminta (esim. Sanoma-konsernin Venäjä-toimintojen värivallankumouspropaganda),

Sotilaallisia vaaroja doktriinissa on mainittu yhteensä viisi, mm. sotilaallinen voimannäyttö sotaharjoituksissa Venäjän tai sen liittolaisten naapurimaissa. Tässä esimerkiksi Suomi on selvästi uhkaamassa Venäjää, onhan meillä järjestetty sotaharjoituksia ja maanpuolustuskursseja, joiden keskeisenä sisältönä on Venäjä-vastainen informaatiovaikuttaminen. Se on myös monien suomalaisten toimittajien päivittäisen työn keskeinen sisältö.

Nykyaikaisen sotilaallisen konfliktin erityispiirteitä mainitaan yhteensä 10. Ensimmäisenä mainitaan selvästi hybridisota, vaikka sitä termiä ei käytetäkään. Kysymyksessä on "sotilaallisen voiman sekä poliittisen, taloudellisen, tiedonvälityksellisen tai muun ei-sotilaallisen keinon monimutkainen soveltaminen väestön protestipotentiaalin laajamittaiseksi hyödyntämiseksi". Tämä tarkoitaa selvästi Venäjä-vastaista informaatio- ja hybridisotaa, jolla lietsotaan Venäjälle tyytymättömyyttä ja mahdollista epäjärjestystä. Juuri tällainen operaatio on nyt meneillään Venäjä-vastaisten sanktioiden ja esim. ruplaan kohdistuvan manipulaation muodossa. Suomella ja erityisesti Sanoma-konsernilla on tässä keskeinen rooli. Erityispiirteeksi nykyaikaisessa konfliktissa mainitaan myös globaalin informaatiotilan käyttö (esim. länsimedian Putin- ja Venäjä-vastaiset valhekampanjat) sekä ulkoa ohjatut ja rahoitetut poliitiset voimat ja yhteiskunnalliset järjestöt (keskeinen elementti ns. värivallankumoustoiminnassa, jota Suomi aktiivisesti tukee).

Venäjän sotilaspolitiikan eräänä päämääränä pidetään Venäjän kansalaisten tehokasta sotilaallis-patrioottista kasvatusta (mitenköhän vastaava kasvatus onnistuisi Suomessa, kun esikuvana ovat Torsti Sirénin kaltaiset, laajaa vastenmielisyyttä herättävät ekstremistit). Tavoitteena on myös vähentää riskiä, jonka informaatioteknologian käyttö sotilaspoliittisiin tarkoituksiin aiheuttaa (tämä voi tarkoittaa esim. sosiaalisen median tehokkaampaa valvontaa ns. värivallankumouksen varalta). Sotilaspolitiikassa tavoitteena on myös BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) yhteistoiminnan tiivistäminen sekä kollektiivisen puolustusjärjestö CSTO:n (venäjäksi ODKB) vahvistaminen.

Venäjä katsoo oikeudekseen asevoimien käytön mm. kansalaistensa suojelemiseksi myös Venäjän rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Venäjän kansalaisten mielivaltaista ja väkivaltaista huostaanottoa voitaisiin pitää väkivaltaisena hyökkäyksenä, etenkin kun Suomi järjestelmällisesti rikkoo kansainvälistä oikeutta lastensuojeluasioissa. Suomi on myös kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä Venäjän kanssa lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Monet Venäjän kansalaiset ovatkin toivoneet erikoisjoukkojen vapautusoperaatioita, mutta tällainen toivomus ei tietenään ole johtanut mihinkään tuloksiin.

Lopuksi on todettava, että Suomi uhkaa Venäjää monella tavalla. Erityisen ongelmallisia ovat Torsti Sirénin ympärille muodostuneet muutaman kymmenen kanta-, evp- ja reservin upseeria, joiden päätyönä tuntuu olevan Venäjän uhkaileminen sosiaalisessa mediassa. Sirénin oman haastattelulausunnon mukaan hän on saanut toiminnalleen hyväksynnän esimiehiltään. Toinen ongelma on Sanoma-konsernin ja Suomen median venäläisvastainen kiihotus ja propaganda, mutta se tuntuu koskevan enemmänkin suomalaisia, joiden Nato-kantoja yritetään muuttaa Putin-vastaisella vihapropagandalla. Se on tietysti vaaraksi niin Suomelle kuin Venäjällekin. Sanoma-konsernin kumouksellinen toiminta Venäjän alueella on luku erikseen, mutta se on onneksi suurimmalta osalta torjuttu, kun konsernin Venäjän toiminnot ajetaan lopullisesti alas.

DNR taistelee suomalaisissa maastopuvuissa

Tässä kävi nyt niin hyvin, että DNR:n kansanarmeija taistelee suomalaisissa maastopuvuissa. Hyvä asia, Suomi on rauhan asialla. Alas Kiovan fasistijuntta. Ja kiitokset Jelenalle hyvästä poseerauksesta. Jelena lähteekin tammikuussa rintamalle. Keväällä ollaan toivottavasti Odessassa ja jos hyvin käy, syksyllä Kiovassa.

DNR:n Helsingin edustusto toimittaa DNR:n kansanarmeijalle suomalaisia maastopukuja, villapaitoja, kommandopipoja, taisteluliivejä, lämpöpukuja, goretex-asuja yms. yms. Lisäksi edustusto toimittaa humanitaarista apua Donbassin lapsiperheille. Myös suomalaisia vapaaehtoisia ja asiantuntijoita on lähdössä Donbassiin, tästä lisää tällä palstalla. 

Moskovassa perustettiin Suur-Venäjä-puolue

Moskovan Ermitazh-hotellissa tänään järjestetty Suur-Venäjä-puolueen perustamiskonferenssi (ks. kuva yllä) veti salin täyteen aktivisteja ja patriootteja. Suur-Venäjä-puolueen ideana on yhdistää historiallisia Venäjän alueita ja antaa ulkovenäläisille paremmat mahdollisuudet poliitiseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Tilaisuudessa esitetty puolueohjelman luonnos, manifesti (ks. kuva alla) käsitteli laajasti puolueen ideaa. Puolueen aktivisteihin kuuluu toimittajia, tutkijoita, historioitsijoita ja patrioottisten järjestöjen ihmisiä sekä ulkovenäläisiä aktivisteja.

Manifestin mukaan Suur-Venäjä tarkoittaa maa-aluetta, jota Neuvostoliittoon ja Venäjän imperiumiin kuuluvat kansat asuttavat. Nykyisen Venäjän ulkopuolella asuu noin 150 miljoonaa historiallisen Venäjän alamaista tai heidän jälkeläistään. Manifestissa sanotaan hieman tiivistäen mm. seuraavaa:

Venäjä on kahden suuren imperiumin -- Bysantin ja Mongolien -- perillinen. Suur-Venäjä on slaavien, suomalais-ugrilaisten kansojen, tataarien ja muiden Euraasian kansojen maa-aluetta. 1980-1990-lukujen taitteessa venäläinen sivilisaatio oli tuhoutumisen partaalla. Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys luhistui, Varsovan sopimus mitätöitiin, Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Monet teollisuudenalat romahtivat, rahoitusjärjestelmä ajautui ulkomaiseen ohjaukseen. Kymmenet miljoonat Venäjän maanmiehet, mukaan luettuna entisen Venäjän imperiumin kaikki kansat, joutuivat suureen hajaannukseen. Läntiset tutkijat julistivat länsimaisen sivilisaation lopullista voittoa, historian loppua ja yksinapaisen maailman syntyä. Mutta historia on monesti osoittanut Venäjän kyvyn nousta tuhkasta liberaalisten kokeilujen maalle 1990-luvulla aiheuttamista suunnattomista vahingoista huolimatta. Tämän päivän tilanne antaa Venäjälle tilaisuuden irtaantua naiivista eurosentrismistä ja osoittaa, että Venäjä kykenee aktiiviseen politiikkaan kaikissa ilmansuunnissa. Historiallisen Venäjän alueelle syntyneiden valtioiden suvereniteettia kunnioittaen haluamme luoda yhteisen poliittisen, taloudellisen, kulttuurisen, humanitaarisen ja tiedonvälityksellisen tilan. Euraasialainen Venäjä on sivilisaation uusi muoto. Sivilisaatioiden konflikti ei kuulu venäläiseen malliin. Venäjä on omaksunut "monikulttuurisuuden" aatteen kauan ennen länttä. Venäjä ei ole osa Eurooppaa eikä Aasiaa. Venäjä on Euraasiaa. On tutustuttava Euroopan virheisiin, jotta ne voidaan välttää. Aikamme on pakoa Euroopan illuusiosta. Eurosentrismin liberaali ajattelu on osoittautunut vaaralliseksi Euroopan maille, jotka ovat menettäneet kansallisen suvereniteettinsa sekä poliittisen ja taloudellisen itsenäisyytensä. Venäjän ja Euroopan suhteiden tulevaisuus on hyvä naapuruus. Euraasialaisuus on kansallinen ideamme. Venäjä kääntyy sisäänpäin. Venäjän on reagoitava Yhdysvaltain dominointipyrkimyksiin. Venäjän on palautettava Yhdysvaltain kanssa rauhanomainen rinnakkainelo. Venäjä kääntyy itään. Venäjän kieli ja kulttuuri ovat venäläisen euraasialaisen sivilisaation kehys. 1990-luvulla venäläinen kulttuuri joutui voimakkaan hyökkäyksen kohteeksi länsimaisen kultuurin laajentuessa kansamme kulutuskultuurin osaksi. Joukkotiedotuksesta tuli venäläisvastaisen propagandan instrumentti. Erilaiset länsimaiset lainasanat ovat vahingoittaneet venäjän kieltä, länsimaiset standardit heikentäneet kouluopetusta ja osaamista. Perinteiset arvot ovat pelastus venäläisen kulttuurin kriisistä. Kulttuuriaarteiden pitää olla jokaisen venäläisen ulottuvilla. Sukupolvien välinen yhteys on palautettava. Venäjän valtiollisuuden uudelleenrakentaminen liberaaleilla resepteillä ei voi onnistua. Venäjä ei voi olla eurooppalainen standardivaltio. Venäjä on aina liittänyt itseensä maita ja kansoja. Tänään me uusien historiallisen tosiasioiden edessä esitämme uusia integaation teitä. Sisäisesti vahva valtio on kansallisten intressien, rajojen ja kansalaisten turva. Venäjän valtiollisuuden erityispiirre on poliittisen johtajan valtava merkitys. Vallan jatkuvuuden toimivat mekanismit ovat välttämättömyys. On luotava uusi taloudellinen ja poliittinen eliitti, jonka elämän tarkoitus on palvella maata ja kansaa. On luotava maksimaalisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhteiskunta ja ehkäistävä suuret tuloerot. Valtion on suojeltava kansalaisia ja heidän on voitava luottaa huomiseen. Suur-Venäjä-puolue on uudenlainen poliittinen puolue, jonka tavoite on saada Venäjän ulkopuolella asuvat venäläiset osallistumaan aktiivisesti Venäjän politiikkaan.  

Näin siis tiivistäen Suur-Venäjä-puolueen manifestissa. Omassa alustuksessani sanoin mm. seuraavaa:

Tänään venäläiset asuvat kaikkialla, joten Venäjäkin on kaikkialla. Maanmiesten tukemisen mekanismit ovat puutteellisia. Monet venäläiset äidit ja lapset ovat joutuneet vaikeisiin tilanteisiin, kun lapsia on otettu huostaan russofobisten ennakkoluulojen perusteella. Toisen maailmansodan jälkeen antisemitismi tuomittiin ja holokausti kirjoitettiin historiaan, mutta kukaan ei tuominnut russofobiaa eikä venäläisten kansanmurhaa, vaikka natsien päätavoiteena oli venäläisten joukkotuho, Leningradin ja muiden kaupunkien siviiliväestön hävittäminen nälkäsaarrolla. Antisemitismi on tuomittu laajasti kansainvälisellä tasolla, antisemitismi on kriminalisoitu useiden maiden rikoslaissa, maailmassa on paljon järjestöjä, jotka torjuvat antisemitsmiä. Myös russofobia on saatava Venäjän ja muiden maiden rikoslakiin, russofobiasta on tehtävä rikos, on perustettava järjestöjä, joiden päätehtävä on russofobian torjuminen. Sellaisia kuten Simon Wiesenthal -keskus tai Anti-Defamation League, jotka torjuvat tehokkaasti antisemitsimiä ja metsästävät juutalaisten murhaajia. Tärkein tehtävämme on venäläisten perusarvojen puolustaminen kaikkialla. Tällä hetkellä Venäjää vastaan käydään sotaa. Venäjä on hybridisodan kohteena. Baltian maiden apartheid-järjestelmä sortaa ja syrjii venäläisiä, länsimedia pursuaa russofobiaa, Kiovan natsiamerikkalainen fasistijuntta joukkomurhaa raskailla aseilla Donbassin siviiliväestöä. Oikeastaan länsimaat eivät tunnusta venäläisten olemassaoloa. Esimerkiksi Suomessa tai Virossa ei ole venäläisiä, on vain "venäjää puhuvia" ihmisiä. Venäläisiä ei tunnusteta vähemmistöksi. Sanaa venäläinen tai ortodoksi ei käytetä julkisuudessa näissä maissa. Tähän liittyy myös kristinuskon vastaista kiihotusta. Yhdysvallat käy tällä hetkellä Venäjää vastaan neljän rintaman sotaa. Ensimmäinen rintama on Ukraina, jossa Yhdysvallat järjesti aseistautuneen vallankaappauksen ja yritti kaapata Krimin. Toinen rintama ovat Venäjä-vastaiset sanktiot, joita Yhdysvallat sanelee Euroopalle tarkoituksena Venäjän keskiluokan manipuloiminen Putinin syrjäyttämiseksi. Yhdysvaltain päätavoite on Putinin syrjäyttäminen ja Hodorkovskin nostaminen Venäjän väliaikaishallituksen johtoon. Kolmas rintama on värivallankumousjohtaja John Tefftin nimittäminen Yhdysvaltain suurlähettilääksi Moskovaan valmistelemaan värivallankumousta ja Euromaidan-tyyppistä vallankaappausta. Neljäs rintama on ruplaan kohdistuva manipulaatio. Viides rintama ovat terrori-iskut ja false flag -operaatiot, joilla Yhdysvallat yrittää syyllistää Venäjää ja lietsoa epätietoisuutta Putinin syrjäyttämiseksi. Meidän on tuettava Novorossijan valtion muodostamista. Tällä hetkellä se koostuu Donetskin ja Luganskin kansantasavalloista (DNR ja LNR) sekä Transnistriasta (PMR), joka oli pitkään uuden Novorossijan ensimmäinen palanen. Näiden alueiden ainutlaatuisuus on siinä, että DNR, LNR ja PMR ovat ainoita alueita Euroopassa, jotka on kokonaan vapautettu amerikkalaismiehityksestä. Siksi USA ei voi sietää niitä. 

Konferenssin päätteeksi annoin taas haastatteluja, mm. Lifenews-kanavalle:

Yhdysvaltain uusi värivallankumousstrategia: hallitsematon kaaos ja älykäs massa

Moskovassa järjestettiin äskettäin harvinaislaatuisen tärkeä ja kiinnostava tietellinen konferenssi, jonka aiheena olivat Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden eri maissa järjestämät vallankaappaukset, niin sanotut "värivallankumoukset" (engl. Color Revolutions). Konferenssin otsikkona oli "Värivallankumoukset ajankohtaisella poliittisella agendalla" ja sen järjestäjiin kuuluivat mm. Venäjän duuma, Russki mir -säätiö, Moskovan valtionyliopisto ym.

USA asiamiehineen on masinoinut vallankaappauksia niin sanotulla värivallankumoustaktiikalla esim. ensin pommittamassaan Jugoslaviassa 2000 (ns. puskutraktorivallakumous), Gruusian ns. ruusuvallankumouksessa 2003, Ukrainan ns. oranssivallankumouksessa 2004, Irakin sodassa 2005 (ns. purppuravallankumous), Kirgistanin ns. tulppanivallankumouksessa 2005, Libanonin ns. seetrivallankumouksessa 2005, Kuwaitin ns. sinisessä vallankumouksessa 2005, Valko-Venäjän ns. farkkuvallankumouksessa 2005, Myanmarin ns. sahramivallankumouksessa 2007, Moldovan ns. rypälevallankumouksessa 2009, Iranin ns. vihreässä vallankumouksessa 2010, Kiinan ns. jasmiinivallankumouksessa 2011, sekä ns. arabikevään masinoiduissa kumouksissa, kuten Tunisian ns. jasmiinivallankumouksessa 2011, Egyptin ns. lootusvallankumouksessa 2011, Syyrian ja Libyan vastaisissa kumous- ja sotahankkeissa, sekä viimeksi Ukrainan ns. Euromaidanissa 2014 (ns. musta vallankumous ja amerikkalaisjohtoinen aseistatunut vallankaappaus nukkehallituksineen). Värivallankumouksien esiasteisiin voidaan lukea lisäksi Filippiinien ns. keltainen vallankumous 1986 ja Tsekkoslovakian ns. samettivallankumous 1989.

Nykyaikaisille värivallankumouksille on tunnusomaista sosiaalisen median aktiivinen soveltaminen massojen hallintaan. Lisäksi on havaittavissa Yhdysvaltain otteiden koveneminen. Ukrainan fasistivallankaappausta ja amerikkalaisjohtoisen nukkehallituksen asettamista Kiovaan (ns. "Euromaidan") pidetäänkin Moskovassa selvänä harjoituksena Yhdysvaltain Moskovaan suunnittelemalle aseelliselle vallankaappaukselle ja Putinin syrjäyttämiselle. Tätä tehtävää toteuttamaan Moskovaan on saapunut Yhdysvaltain suurlähettilääksi CIA-mies John Tefft, joka tehtävä on aseellisen vallankaappauksen valmistelu Moskovassa.

Moskovan konferenssissa puhunut Moskovan talousyliopiston professori Igor Orlov kertoi valtioiden muuttuneen haavoittuvaisemmiksi värivallankumousten tapaisille ulkoisille vallankaappaushankkeille maailman liikkuessa kohti "uutta keskiaikaa". Orlovin mukaan nykyiaikaisille värivallankumouksille ovat ominaisia seuraavat erityispiirteet: 1) tiukka jaottelu "vihollisiin" ja "meihin", 2) taitavasti markkinoitu "me-brändi", 3) valtion ja viranomaisten jyrkkä leimaaminen vihollisiksi (kumouspropaganda), 4) tarkoituksella lietsottu voitonvarmuus (kumousta pidetään normaalina osana kehitystä). On olennaista huomata, että kaikki länsimainen niin sanottu "Venäjän tutkimus" on tosiasiassa amerikkalaisen värivallankumousideologian legitimaatiota (siksi länsimaissa tai Suomessa ei esimerkiksi juuri edes tutkita värivallankumouksia -- niitä ei ikään kuin ole olemassa).

Orlov katsoi värivallankumouksen doktriinin kehittyneen seuraavasti: 1) Bush vanhemman doktriini ja Persianlahden mediasota, 2) Clintonin doktriini ja CIA:n luoma taleban-liike, 3) Bush nuoremman doktriini ja Irakin sodan ns. "hallittu kaaos", sekä 4) Obaman doktriini, Libyan "hallitsematon kaaos" ja Gaddafin tuhoaminen, Syyrian ja Assadin kaatoyritys, Kiovan Euromaidan ja aseellinen vallankaapaus Ukrainassa, Venäjän vastainen vallankaappaushanke. Orlovin mukaan Yhdysvaltain strategia on kehittynyt "hallitun kaaoksen" toimintamallista uuteen "hallitsemattoman kaaoksen" strategiaan, jonka ominaispiirre on niin sanotun "helposti ohjailtavan älykkään massan" hallitseminen sosiaalisella medialla.

Tilaisuuden kiinnostavinta antia oli dosentti Sergei Fedorchenkon esitelmä värivallankumouksien symboliikasta. Fedorchenko analysoi mm. eri värien vaikutuksia ihmisen hermojärjestelmään väripsykologian näkökulmasta sekä arvioi värivallankumoustekniikoiden tieteellistä taustaa ja kehitystä Yhdysvalloissa. Kaikissa värivallankumouksissa käytetään usein samanlaista symboliikka, erityisesti identtistä nyrkki-symbolia. Katso kuva, Fedorchenko luennoi:

Omassa esityksessäni arvioin Yhdysvaltain tavoitteita Venäjällä tänään. Yhdysvallat käy Venäjää vastaan hybridisotaa, jonka tavoitteena on Euromaidan-tyyppinen aseistautunut vallankaappaus, Putinin syrjäyttäminen ja Hodorkovskin nostaminen Venäjän väliaikaishallituksen johtoon. Yhdysvallat on nyt avannut meneillään olevassa Venäjä-vastaisessa hybridisodassa neljännen rintaman.

Yhdysvaltain Venäjä-vastaisen hybridisodan ensimmäinen rintama on Ukrainan sekoittaminen, aseistautunut vallankaappaus Kiovassa, fasististen ja natsilaisten elementtien aktivoiminen, venäläis- ja juutalaisvastainen vihapropaganda sekä Krimin kaappausyritys Naton tukikohdaksi. Venäjä torjui Krimin kaappausyrityksen menestyksekkäästi.

Yhdysvaltain Venäjä-vastaisen hybridisodan toinen rintama ovat Venäjä-vastaiset pakotteet, erilaiset taloussanktiot ja matkustuskiellot, jotka tosiasiassa ovat Yhdysvaltain EU-maille sanelemia keinoja. Niiden tarkoituksena on Venäjän keskiluokan heikentäminen taloudellisesti ja Putinin kannatuksen vähentäminen. Tosiasiassa Putinin kannatus Venäjällä on kasvanut ja pakotteiden vaikutus Venäjän politiikkaa on nolla.

Yhdysvaltain Venäjä-vastaisen sodan kolmas rintama on värivallankumous-tyyppisen aseistautuneen vallankumouksen valmistelu Venäjän sisällä, mutta Bolotnajan jälkeen se on vaikeaa, koska Venäjä torjuu vallankumousvalmisteluja tehokkaasti valvomalla mm. kansalaisjärjestöjen ulkomaista rahoitusta, eikä amerikkalaisrahoitteisella valeoppositiolla (CIA-kansalaisyhteiskunta) ole mitään kannatusta.

Neljäs ja uusin rintama on yritys manipuloida ruplan kurssia tavoitteena edelleen keskiluokan aseman ja Putinin kannatuksen horjuuttaminen, mutta sekään ei ole onnistunut. Venäjä ja venäläiset ovat monella taapaa hyötyneet ruplan keinahtelusta.

Seuraavassa vaiheessa (viides rintama) USA ryhtyy aseellisiin naamioituihin provokaatioihin, kuten terrori-iskut Tsetseniassa tai muualla, suomalaisen tai ruotsalaisen matkustajalentokoneen pudottaminen Suomenlahdella ja Kaliningradin syyllistäminen, tai ydinaseen räjäyttäminen Donbassissa ja Venäjän syyttämiseen. Tarkoituksena on voimakkaalla shokkivaikutuksella aiheuttaa Venäjällä kaaos, jonka turvin Putin voidaan syrjäyttää. Merkkejä on jo olemassa. Yhdysvaltain tukemat terroristit ovat aktivoituneet mm. Tsetseniassa. CIA-vetoinen länsimedia lietsoo hysteriaa Venäjän "ilmatilaloukkauksilla" ja matkustajakoneille aiheutuvalla vaaralla, valmistellen siten maaperää terrori-iskulle ja Venäjän syyllistämiselle. Stubb on ottanut puheeksi mahdollisen suomalaisen matkustajakoneen alas ampumisen, mikä voidaan nähdä osana psykologista valmistelua terrori-iskuun. Viimeisenä keinona Yhdysvallat voi räjäyttää ydinaseen Donbassin alueella, syyttää siitä tapansa mukaan Venäjää ja hyökätä Krimille.  

Yhdysvallat aktivoi asiamiehiään Venäjän naapurimaissa, Suomessa on esimerkiksi meneillään virtuaalinen sotilasvallankaappaus, jota johtaa Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen johtaja ja johon on todettu osallistuneen sosiaalisessa mediassa yhteensä 43 kantaupseeria, evp-upseeria tai reservin upseeria.

Iloinen naurava rupla

Eilen illalla Moskovassa katselin auton ikkunasta ruplan kursseja. Yhdessä vaihtopisteessä kurssi oli 100, toisessa 80 ja risat, jossakin 75. Kaikki nämä eri kurssit näin noin vartin aikana Moskovan keskustassa. Illalla radiouutuiset kertoivat, että keskuspankin kurssi oli nyt 73. Rupla oli siis vahvistunut eikä heikentynyt.

Putinin kolmituntinen lehdistötilaisuus kertoi ennen kaikkea siitä, että presidenttijohtoisessa demokratiassa myös suurin vastuu on presidentillä. Siksi Putin kävi huolellisesti perustellen läpi kaikki tärkeimmät sisä- ja ulkopoliittiset asiat. Mukana olivat myös kaikkein tiukoimmat kysymykset, joihin Putin vastasi laajasti.

Moskovassa on nyt valtavasti hyväntuulisia, tyytyväisinä myhäileviä ihmisiä. Melkein jokaisen säästöt ovat tuplaantuneet, koska venäläiset perinteisesti pitävät suurimman osan säästöistä ulkomaan valuutassa. Ihmiset vaivoin peittelevät riemuaan, kun uutterasti säästetyt varat riittävätkin nyt vaikkapa tuplasti suunniteltua parempaan uuteen autoon.

Tietenkin jotkut hinnat ovat nousseet, mutta kohtuudella. Kauppiaat ovat hyväntuulisia, ensinnäkin siksi, koska hintoja voi hyvällä omallatunnolla jonkin verran nostaa, ja toiseksi siksi, että yhtä hyvällä omallatunnolla hintoja ei tarvitse enää laskea, vaikka rupla nyt vahvistuu.

Venäjän media kertoo ruplan "keinumisesta" (kolybanije), Suomen media liioitellen "heittelehtimisestä" tai "romahduksesta".

Kohteliaat venäläiset eivät kuitenkaan halua loukata rusofobiaa sairastavien länsimaiden herkkiä tunteita. Siksi puhutaan salaperäisesti hymyillen "talouskriisistä", jotta ei loukattaisi sanktioidensa kanssa tohkeissaan olevia länsimaita, jotka ovat nyt olevinaan tyytyväisiä tilanteeseen.

Aamulla kuuntelin hyväntuulisten moskovalaisten radiokeskustelua. Tyytyväistä naureskelua, vitsailua, kikatusta, hyrinää ja kehräystä kesti ainakin pari tuntia. Yksi hauska kysymys tarttui korviini, kun toimittaja tiedusteli vieraalta: Kenen kanssa meinaatte jakaa tuplaantuneet säästönne? Vieras vastasi: Aion jakaa ihmisten kanssa vain hyvän tuuleni!

Keskustelun ironia paljasti senkin, että vastuulliset venäläiset, joiden säästöt ovat tuplaantuneet, tietysti auttavat sukulaisiaan ja tuttaviaan.

Eilen ehdin kuuntelemaan ja seuraamaan Putinin lehdistotilaisuutta jonkin verran. Olin yllättynyt siitä, että Suomen russofobiset mediat antavat Putinin puheesta paljon väärää tietoa, jotka on taitavasti manipuloitu erilaisiin virheellisiin suomennoksiin. Melkein jokainen Putinin lausunto oli suomennettu ovelasti väärin. Erityisesti väärää tietoa levittävät YLE ja Sanoma-konserni.

Huolestuttavaa tämä on siksi, että suomalaiset poliitikot ovat suomalaisen median disinformation varassa. Siksi Suomen ulkopolitiikan tekijöille pitäisi jakaa Putinin puheesta valantehneen kielenkääntäjän oikeaksi todistetut suomennokset.

Muutoin oli ikävä katsella, minkälaiseen russofobiseen sotapsykoosin media suomalaisia ajaa. Aamu-tv:ssä eilisen tapahtumia pui kolme tunnettua suomalaista russofobia, joiden ammattina on Venäjän ja sen johdon panettelu. Tilaisuus muistutti aivan psykiatrin istuntoa tai ryhmäterapiaa, jossa russofobiaa sairastavat kertoivat harhaluuloistaan ja hallusinaatioistaan.

Moskovassa tapaamani suomalainen liikemies kuitenkin harmitteli ruplan vahvistumista. Miksi? Koska hänelle ruplan romahdus merkitsee onnen päiviä, edullisia tuotantokustannuksia.

Sana rupla tulee venäjän kielen sanasta rubl, joka tulee venäjän kielen verbistä rubit, pilkkoa. Ruplat pilkottiin aikanaan hopeaharkoista, joita kutsuttiin grivnoiksi. Tänään Ukrainan valuuttaa kutsutaan grivnaksi.

Mutta älkää ihmeessä kertoko kenellekään, miten hyvällä tuulella venäläiset ovat. Mikään muu ei raivostuta länsimaista patologista russofobia enempää kuin hyväntuulinen venäläinen.

P.S.
Liittyen näihin Mistral-kauppoihin. Venäjähän tilasi Ranskalta 2 Mistral-helikopteritukialusta. Nyt USA painostaa Ranskaa, joka ei uskalla toimittaa niitä. Venäjä ilmoittaa, että niille kelpaa sekin, että kauppa puretaan ja kauppasumma maksetaan takaisin. Ruplan nykykurssilla kauppasumma tuo Venäjän kassaan enemmän kuin tuplasti sen, mitä Mistraleista aikanaan maksettiin. Lisäksi päälle tulevat sopimussakot, jotka euromääräisinä satavat nekin Venäjän laariin yli kaksinkertaisina. Nyt siis Venäjän kassaan sataa rahaa 4-5 Mistralin edestä! Hyvin menee! Ei ihme että Moskovassa on niin hyväntuulisia ihmisiä.

P.S. II

Joku kyseli pankkilainojen vaikutuksista venäläisten taloustilanteeseen. Niillä ei ole suurempaa vaikutusta, koska esimerkiksi asuntolainat ovat todella harvinaisia Suomeen verrattuna eivätkä nekään ole läheskään aika valuuttamääräisiä.  

Demaripoliitikko vaatii miljoonien venäläisten joukkomurhaa

Porilainen demaripoliitikko Kimmo Ojala (sd) vaatii Facebook-kirjoituksissaan länsivaltoja joukkomurhaamaan useiden venäläisten kaupunkien siviiliväestön. Lisäksi Ojala pyytää länsivaltoja tuhoamaan Donbassin alueella ainakin 100 000 venäläissotilasta (vaikka siellä ei edes ole venäläisiä joukkoja). Marraskuun alussa kirjoittamassaan uhkauksessa Ojala vaatii Sevastopolin, Kaliningradin, Murmanskin ja Kronstadtin kaupunkien hävittämistä väestöineen. Uhkauksiaan Ojala on kirjoitellut mm. Suomen venäläisten Facebook-seinille. Hän on myös toistuvasti ja eri tavoilla kehottanut murhaamaan venäläisiä. Ojala vaatii myös Venäjän hävittämistä ja kutsuu Venäjän johtoa rikolliseksi. Porin demarien johto ei ole puuttunut Ojalan kirjoituksiin mitenkään. Tällä hetkellä valtakunnansyyttäjänvirasto tutkii, onko Ojalaa ja Porin demareita kohtaan aiheellista nostaa syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Eurooppalaisen hallituspuolueen joukkomurha-uhkaukset kiinnostavat myös Venäjän tiedotusvälineitä, eritoten tilanteessa, jossa demaripoliitikko yllyttää tuhoamaan useiden venäläisten kaupunkien väestön.

Bäckman & Astahov