Saturday, March 14, 2015

Länsi, Venäjä ja sota

Moskovassa järjestettiin tällä viikolla kansainvälinen konferenssi toisen maailmansodan historian uudelleenkirjoittamisen ongelmista liittyen tuleviin voitonpäivän 70-vuotisjuhliin. Tapahtuman järjestivät Venäjän kulttuuriministeriö, Venäjän uuden historian museo, voitonpäivän juhlakomitea Pobeda 70 let ja Venäjän kirjallisuuden vuosi 2015 -toimintaohjelma. Ohessa tilaisuudessa pitämäni esitelmä pääkohdin:

Länsi, Venäjä ja sota

Olemme suursodan kynnyksellä. Meneillään on totaalinen sota Venäjää vastaan kaikilla rintamilla. Juuri äskettäin amerikkalainen kenraali kehotti murhaamaan mahdollisimman paljon venäläisiä. Suomen strategian laitoksen johtaja kehottaa valloittamaan Karjalan ja hävittämään Venäjän. Ukrainan armeija on viimeisen vuoden aikana joukkomurhannut raskailla aseilla Donbassin siviiliväestöä, mutta siitä länsimedia ei kerro mitään. Kun suomalainen yritys Noptel aikoo viedä sotivaan Ukrainaan 1.000 kappaletta etäisyysmittaireita, Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja kehtaa julkisesti valehdella niiden olevan "vain siviilikäyttöön".

Venäjää vastaan on meneillään laajamittainen informaatiosota. Nykytermein puhutaan "hybridisodasta", joka tarkoittaa totaalista sotaa. Länsimaat kiistävät järjestelmällisesti uusnatsismin ongelman olemassaolon Baltian maissa ja Ukrainassa. Eurokansanedustajat eivät edes tiedä, että Virossa ja Latviassa venäläisiltä on riistetty käytännössä kaikki poliittiset oikeudet, heillä ei ole kansalaisuutta eikä oikeutta äänestää vaaleissa. Länsimedia kieltäytyy tunnustamasta Ukrainan vallankaapauskoplan fasistista luonnetta, puhutaan korkeintaan kansallismielisistä marginaalipuolueista. Myös vuoden takainen fasistinen vallankaappaus Kiovassa kiistetään. Länsimaat sulkevat silmänsä fasismin ja SS-miesten palvonnalta Baltian maissa ja Ukrainassa. Vuosi vuoden jälkeen Viron Sinimäillä järjestetään joka kesä uusnatsifestivaali, joka kokoaa uusnatseja kaikkialta Euroopasta. Joka vuosi Riiassa järjestetään 16.3. SS-miesten marssi. Olemme vastustaneet näitä tilaisuuksia, mutta länsimedia ei tee mitään totuuden kertomiseksi. Länsimedia ei kritisoi mitenkään natsismin ihannointia näissä maissa. Kysymys on informaatiosaarrosta, joka kohdistuu länsimaihin. Länsimaiden yleisöä estetään saamasta oikeaa tietoa maailman tapahtumista. Jokainen länsimainen ihminen, joka yrittää kertoa totuuden Baltian ja Ukrainan tilanteesta, joutuu erilaisten aggressiivisten hyökkäysten kohteeksi. Ongelma voidaan tiivistää neljään sanaan: kiistäminen, saarto, eristäminen ja hyökkäykset. Uusnatsismin ongelma kiistetään, länsimaat ovat informaatiosaarron kohteita, länsimaat eristetään asiaa koskevasta informaatiosta ja totuuden puhujat joutuvat hyökkäysten kohteeksi.

Toisen maailmansodan historian väärentäminen on tärkeä osa Venäjää vastaan käytävää informaatiosotaa. Latviassa valmistettu pseudodokumenttielokuva "Soviet Story" jopa väittää, että natsien keskitysleirit olivat venäläisten kehittämiä. Historia käännetään ylösalaisin, Stalinia syytetään kaikesta ja Hitler vapautetaan kaikesta vastuusta. Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnin legitimaatio kielletään kokonaan. Natsismi rinnastetaan täysin perusteettomasti ja historiaa vääristellen kommunismiin. Hyvin monessa maailman maassa antisemitismi ja holokaustin kiistäminen tai vääristely ovat vakavia rikoksia. Sen sijaan venäläisviha ja venäläisiin kohdistuneen kansanmurhan kiistäminen tai vääristely eivät ole rikoksia missään, päin vastoin, länsimedia lietsoo niitä päivittäin. Maailmassa on merkittäviä kansainvälisiä järjestöjä, jotka ovat keskittyneet antisemitismin ja holokaustin historian vääristelyn vastaiseen taisteluun, kuten esimerkiksi Simon Wiesenthal -keskus ja jo yli satavuotias Anti-Defamation League. Kysyn, miksi ei ole olemassa vastaavia järjestöjä, jotka torjuvat venäläisvihaa ja russofobiaa ja miksi venäläisvihaa ei ole kriminalisoitu missään.

Länsimaihin kohdistuu tällä hetkellä informaatiosaarto, jonka tarkoitus on eristää länsimaat venäläisestä informaatiosta. Tutkijapiireissä siteerataan vain sellaisia venäläisiä lähteitä ja tutkijoita, jotka ovat amerikkalaisrahoitteisia tai länsmielisiä ja venäläisvastaisia. Muiden tutkijoiden siteeraaminen voi johtaa vaikeuksiin. Venäläisten historioitsijoiden panettelu on normi. Venäläisiä toimittajia vastaan on meneillään sota. Heitä murhataan ja kidutetaan Ukrainassa, muissa länsimaissa heidät eristetään yhteiskunnasta. Länsimaat ovat kieltämässä haastattelujen antamisen venäläisille toimittajille, venäläisten mediatalojen tulon länsimaihin, venäläismedian siteeraamisen, lukuun ottamatta tietysti venäläisvastaisia, amerikkalaisrahoitteisia ja länsimielisiä venäläismedioita tai siteeraamista puhtaassa panettelutarkoituksessa. Venäjään myönteisesti suhtautuvia uhkaa vaino ja työpaikan menetys, joten ainoa vaihtoehto on esiintyä nimettömänä. Sekään ei auta, koska nimettömiä Venäjä-myönteisiä kommentaattoreita vainotaan, nimitelläänä Kremlin maksamiksi "trolleiksi", heidät nimensä paljastetaan, heitä uhkaillaan ja panetellaan.

Lopuksi luin Pirkko Turpeinen-Saaren Facebook-päivityksen: "Liittokansleri Merkel on kieltäytynyt kutsusta Moskovan voitonpäivän juhliin!! Ensin Saksa kielsi serbien holokaustin, sitten tuki Kroatiaan palaavia emigrantti-natseja näiden karkottaessa 250.000 serbiä Krajinasta, nyt Saksa tukee Ukrainan uusfasistista vallankaappausta ja natseja vastaan taistelleiden itä-ukrainalaisten oikeuksien polkemista asein. Holokaustin kieltäminen on laajentunut myös 25 miljoonan venäläisen/neuvostoliittolaisen uhrin kieltämiseen, jotka pelastivat maailman natsi-hirmuvallalta. Saksan historia toistaa itseään yhdessä Yhdysvaltojen aggression kanssa. Saksa ja USA ovat aggressoreita, joilta Venäjä joutuu puolustamaan itseään. Eivätkö saksalaiset häpeä liittokanslerinsa käyttäytymistä."

Tilaisuuden amerikkalainen osanottaja, professori Jeffrey T. Lefko, esitti kiinnostavia näkemyksiä tilanteeseen, kuuntele hänen puheenvuoronsa:

Esitin Lefkolle kysymyksen, miksi USA tukee Ukrainan sekasortoista fasismia ja painostaa Venäjää sanktioilla, kuuntele Lefkon vastaus: